4.5 Työntekijän tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarve työhön paluun tilanteissa on yksilöllinen. Yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana auttaa käynnistämään prosessin oikeaan aikaan ja tunnistamaan yksilöllisen tuen tarpeen. 

Työpaikkojen työkyvyn tuen toimintamallissa voidaan kuvata myös työhön paluu -vaihetta. Työhön paluun suunnitteluun kuuluu yleensä neuvottelu työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon edustajan kanssa. Näitä keskusteluja kutsutaan monilla eri nimillä, mutta tässä tietopaketissa kutsumme niitä työterveysneuvotteluiksi. 

Työterveysneuvottelussa työntekijä, esihenkilö ja työterveyshuollon edustaja neuvottelevat ja päättävät työhön paluun ajankohdasta sekä työssä ja työpaikalla tarvittavista muutoksista. Työntekijä voi ottaa neuvotteluun mukaan tukihenkilön. Lisäksi voidaan keskustella siitä, miten muut toimenpiteet, kuten hoitoon tai kuntoutukseen osallistuminen, voidaan yhteensovittaa työntekemisen kanssa, tai milloin nämä estävät työntekemisen. 

Jos työhön paluuta on edeltänyt pitkä poissaolo, työhön paluun onnistumista ja työssä selviytymistä kannattaa seurata työterveysneuvottelujen avulla. 

Työterveysneuvottelut voidaan pitää kasvokkain tai verkkoyhteydellä. Työpaikan työkyvyn tukemisen mallissa voidaan kuvata, miten työterveysneuvottelujen järjestämisessä tulee toimia. Työterveysneuvottelussa kirjattu toimintaprosessi työhön paluusta pitkittyneen sairauspoissaolon jälkeen auttaa sekä työntekijää työhön palaamisessa että esihenkilöä tämän työkyvyn tukemisessa. 

Tutustu Työterveysneuvottelu-oppaaseen
Jos työpaikallasi ei ole tarkempia ohjeita, saat lisätietoa Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön -oppaasta.

Materiaalista suoritettu

Materiaalista suoritettu

4. Tue työhön paluuta ja työssä jatkamista
4.1 Johdanto ja keskeiset käsitteet4.2 Suunnitellun työhön paluun jälkeen tavoitteena on työssä pysyminen4.3 Työhön paluun erilaiset tilanteet4.4 Palvelut ja etuudet4.5 Työntekijän tuen tarpeen tunnistaminen4.6 Tietoa ja tukea esihenkilöilleLue lisää ja lähteet