2.6 Työn suunnittelu

Työn suunnittelu voi tarkoittaa esimerkiksi työympäristöjen, koneiden ja laitteiden, työprosessien ja -tehtävien, työn organisoinnin, työaikojen ja henkilöstömitoituksen suunnittelua. Tässä kappaleessa käsitellään työn suunnittelun yleisiä lähtökohtia ja kaikille sopivan suunnittelun (Design for all) periaatetta.

Työnantaja on työturvallisuuslain mukaan vastuussa terveellisistä työolosuhteista. Hyvät työolosuhteet lisäävät työssä viihtymistä sekä työn tuottavuutta. Myös työterveyshuoltolain tavoitteena on parantaa työolosuhteita, jotta työntekijöiden työkyky voidaan turvata. Tämä vaatii ergonomia- ja käytettävyysosaamista sekä suunnittelijoilta että työnantajilta.

Ergonomiatiedon hyödyntämisellä tarkoitetaan, että työntekijä ja tekniikka toimivat tehokkaasti yhteen, työ sujuu häiriöttä ja työn laatu on hyvä. Tätä ihmisen, teknologian, työyhteisön, -välineiden, -tehtävien ja -ympäristön kokonaisuutta voidaan nimittää työjärjestelmäksi. Kun työjärjestelmä toimii ihmisen luontaisten ominaisuuksien ja odotusten mukaisesti, saadaan työssä samoilla panoksilla enemmän tuloksia aikaan (Kuvio 8).

Esimerkki työn suunnitteluprosessista: Terveydenhuollon laboratorion suunnittelu / tiivistys

Terveydenhuollon laboratorio oli siirtymässä toisiin tiloihin vanhaan, peruskorjattavaan arvorakennukseen. Rakennuksen peruskorjauksesta vastuussa oleva arkkitehtitoimisto vastasi myös laboratoriotilojen suunnittelusta. Suunnitteluryhmään osallistuivat arkkitehtien lisäksi laboratorion esihenkilö, työsuojeluvaltuutettu, työntekijöiden edustaja, työterveyshuollon edustaja sekä ergonomian asiantuntija.

Tiedon keräys ja vaihtoehtojen selvitys. Suunnitteluryhmä pyysi laboratorion henkilöstöä kirjaamaan kaikki laboratorion työprosessit. Kirjauksen perusteella tarkennettiin ja korjattiin arkkitehtien tekemää alustavaa tilasuunnitelmaa. Jokaisen työprosessin piti edetä tilassa sujuvasti, joten kaikki työpisteet sijoitettiin työprosessin kulun mukaisesti.

Ratkaisujen valinta ja toteutus. Kun työpisteet oli sijoitettu tilaan, suunniteltiin niistä jokainen erikseen. Vanhan laboratorion työpisteet oli jo aiemmin kuvattu, ja lisäksi oli luetteloitu kussakin työpisteessä käytettävät laitteet, niiden mitat sekä työntekijöiden esittämät kehittämistarpeet. Suunnitteluryhmä kävi läpi jokaisen työpistesuunnitelman valokuvineen ja käyttäjien esittämine toivomuksineen. Työntekijät halusivat työskennellä sekä istuen että seisten, joten kaikista työpisteistä tehtiin korkeudeltaan säädettäviä. Työpisteissä huomioitiin myös tarkan työn vaatima valaistus, tarkoituksenmukaiset säilytysratkaisut, helppokäyttöiset siirron apuvälineet sekä apuvälineiden säilytyspaikat. Työfysioterapeutti opasti ja neuvoi uusien työtapojen omaksumisessa.

Seuranta, arviointi ja saadut hyödyt. Työpaikan viikkopalavereissa käytiin läpi työntekijöiden kokemuksia ja hyväksi koettuja työskentelytapoja. Esihenkilö seurasi uudessa laboratoriossa työn tuottavuutta ja työntekijöiden kokemuksia sekä kehittämisehdotuksia. Työterveyshuolto seurasi etenkin työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinvaivojen määrää sekä sairauspoissaoloja. 

Suunnittele kaikille -periaate

Suunnittele kaikille -periaatteen tarkoituksena on huomioida erilaiset käyttäjät heti suunnittelun alusta alkaen.  Näin voidaan toteuttaa ympäristö, tuote tai palvelu, jota erilaiset ihmiset voivat käyttää.

Esteettömyys ja saavutettavuus liittyvät keskeisesti tähän periaatteeseen. Mitä paremmin esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitu työpaikan tiloissa, työvälineissä, tuotteissa ja palveluissa, sitä vähemmän työntekijät tarvitsevat yksilöllisiä ratkaisuja, kuten työn muokkausta.

Esteettömyydellä tarkoitetaan etenkin rakennusten ja muun rakennetun ympäristön helppokulkuisuutta ja toimivuutta. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työpaikalle, virastoon tai terveydenhuollon palveluihin on helppo mennä, vaikka liikkuisi pyörätuolilla tai näkö olisi heikentynyt. Saavutettavuus tarkoittaa esteettömyyttä digitaalisessa maailmassa. Saavutettavuuden toteutuessa erilaisten ihmisten on helppo käyttää digitaalisia palveluja ja niissä olevia sisältöjä. Saavutettavuus voi koskea digitaalisia palveluita eli verkkosivuja ja mobiilisovelluksia, ja se parantaa yhdenvertaisuutta, itsenäisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa (Kuvio 9).