2.4 Terveelliset elintavat edistävät työkykyä

Jokaisella työntekijällä on vastuu itsestään, mutta työpaikka voi tukea terveellisiä elintapoja. Työyhteisössä voidaan kannustaa työntekijöitä liikunnan lisäämiseen, terveelliseen ravitsemukseen, hyvään palautumiseen, savuttomuuteen sekä päihteettömyyteen.

Työyhteisön toimintakulttuuri voi joko edistää tai estää terveellisten elintapojen noudattamista. Jokainen työntekijä vaikuttaa osaltaan työpaikan kulttuuriin. Se tarkoittaa pieniä arjen tekoja ja asenteita, joilla osoitetaan, mitä työyhteisössä sallitaan tai ei sallita.

Työpaikoilla on monia mahdollisuuksia terveellisten elintapojen edistämiseen. Toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä on kuitenkin otettava huomioon työpaikan strategia ja liiketoiminnan tavoitteet sekä työntekijään ja työyhteisöön liittyvät tekijät (Kuvio 6).

Työtekijällä, työyhteisöllä ja työnantajalla on omat vastuut terveellisten elintapojen edistämisessä työpaikalla.
Kuvio 6. Terveellisten elintapojen edistäminen työpaikalla.

Liikkumisen edistäminen, taide ja kulttuuri

Liikkumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea sellaista fyysistä aktiivisuutta, liikettä ja liikuntaa, jolla voidaan tukea ja edistää työntekijöiden työkykyä. Säännöllinen liikkuminen sisältyy monien pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Istumatyössä paikallaan olemisen tauottaminen vähentää haitallista yksipuolista kuormitusta. Liikkuminen suojaa myös masennus- ja ahdistusoireilta sekä tukee palautumista, unta ja toimintakykyä. Lisäksi aerobinen liikunta kehittää aivojen muovautuvuutta ja tukee näin oppimiskykyä työssä.

Liikkumisen edistäminen työssä on osa terveyttä edistävän toimintakulttuurin kehittämistä. Työpaikat voivat mahdollistaa säännölliset, keskittymiskykyä ja vireyttä ylläpitävät aktiiviset tauot erityisesti niille, jotka tekevät työtä paikallaan. Taukojen aikana työntekijän on mahdollista nousta seisomaan, jaloittelemaan sekä liikkumaan. Vastaavasti runsaasti liikkumista sisältävässä työssä on tärkeää löytää palautumisaikaa.

Työntekijällä on myös mahdollisuus keskustella työterveyshuollon ammattilaisen kanssa hänelle sopivimmista tavoista aloittaa liikkuminen tai jatkaa sitä sairastumisen jälkeen. Näin kannattaa toimia erityisesti, mikäli liikkumisen aloittaminen, jatkaminen, sen turvallisuus ja sopiva kuormitus mietityttävät. Työterveyshuolto tuntee kunkin työn luonteen ja työntekijän työkykyä tukevan liikkumisen määrän. Taulukossa 2 on erilaisia keinoja liikkumisen edistämiseen työpaikalla.

Taulukko 2. Liikkumisen edistäminen työpaikalla
Liikuntaan kannustaminen  Kannustetaan liikkumiseen työpäivän aikana
Mainoskyltit liikkumisen eduista
Johdon esimerkki ja tuki
Työmatkaliikunnan tukeminenKannustetaan työntekijöitä liikkumaan työmatkoja kävellen tai pyörällä
Työsuhdepyörät tai työsuhdepyöräedut
Reppu työvarusteiden kuljettamiseen
Varusteiden vaihtoa ja säilytystä tukevat tilat Suihku- ja pukeutumistilat
Varusteiden säilytystilat
Pyörien säilytystilat 
Liikuntaan ja kulttuuriin resursointiMahdollisuus käyttää työaikaa liikkumiseen, esimerkiksi 1 h viikossa
Liikunta- ja kulttuuriedut
Istumisen vähentäminen  Sähköisesti säädettävät työpisteet ja opastus niiden käyttämiseen
Aktiiviset istuimet, tasapainolaudat ja alustamatot
Aktiiviset kokouksetKävelykokoukset
Ideointipalaverit luonnossa
Taukoliikunta Yhteiset taukoliikuntahetket työpaikalla
Erilaisten sovellusten avulla tehtävät taukoliikuntaharjoitukset työpisteellä
Sähköiset muistutukset työpäivän tauottamisesta
Taukoliikuntaan soveltuvat välineet
KampanjatLiikuntakampanjoihin osallistuminen
Liikuntahaasteet työpaikalla tai työpaikkojen välillä
Liikuntaryhmät ja lajikokeilutTyöpaikkojen omat liikuntaryhmät
Erilaisten liikuntalajien kokeilumahdollisuudet työpaikoilla
Yhteistyö liikuntakeskusten ja -seurojen kanssa
Aktiivisuuden, palautumisen tai muiden terveysmuuttujien seuraaminen työpaikallaAktiivisuutta ja palautumista kartoittavan teknologian käyttö
Lihasvoiman tai kehonkoostumuksen mittaukset
Terveyskuntotestit työpaikalla  

Taide ja kulttuuri ovat kustannustehokkaita tapoja edistää työkykyä. Niiden avulla voi ehkäistä fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia sekä niistä toipumista ja kuntoutumista. Taiteen avulla voidaan lisätä myös yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisössä.

Terveelliset ruokailutottumukset tukevat työkykyä

Terveelliset ruokailutottumukset parantavat työntekijän työkykyä, vireystilaa, jaksamista ja  palautumista ja niillä on myönteisiä vaikutuksia myös uneen. Ruokailuun liittyviä valintoja tehdään niin työajalla kuin sen ulkopuolellakin.

Työpaikoilla voidaan edistää terveellisiä ruokailutottumuksia. Nämä tottumukset koostuvat säännöllisestä ateriarytmistä, kohtuullisen kokoisista annoksista sekä monipuolisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Suositusten mukainen lounas kiireettömässä ympäristössä edistää työkykyä ja terveyttä. Kaikilla tulisikin olla mahdollisuus kohtuuhintaiseen ja ravitsevaan ateriaan työvuoron aikana.

Yhteinen lounas on työyhteisön sosiaalinen tilanne. Onkin helppo omaksua terveellisiä elintapoja edistäviä ruokailutottumuksia, kun ne kuuluvat osaksi työpaikan sosiaalista toimintaa. Työpaikalla voidaan tarjota kasviksia ja hedelmiä taukotilassa sekä kokouksissa. Työpaikalla voidaan myös sitoutua punaisen lihan syönnin vähentämiseen.

On kiinnitettävä huomiota siihen, että työntekijät pystyvät pitämään sekä lounastauon että muita taukoja. Tämä koskee erityisesti vuorotyöntekijöitä, joilla on muita useammin epäsäännöllinen ateriarytmi ja epäterveellisesti kootut ateriat.

Työpaikkaruokailun esteiksi koetaan usein kiire tai työn tekeminen muualla kuin varsinaisella työpaikalla. Työntekijän valintoihin vaikuttavatkin monet tekijät, kuten tavat, mieltymykset, työpaikan kulttuuri, työyhteisö ja työn luonne.

Työnantajat voivat tarjota työntekijöilleen lounas- tai ravintoedun joko verovähennyksenä tai luontoisetuna. Työnantajalla voi olla oma henkilöstöravintola tai sopimus työpaikkaruokailun järjestämisestä ulkopuolisen ravintolan kanssa. Verohallinnon internetsivuilla voi perehtyä tarkemmin työnantajan järjestämään ravintoetuun. 

Työntekijän on mahdollista saada työterveyshuollosta ohjausta ja tukea itselleen sopivan terveellisen ja työkykyä edistävän ravitsemuksen suunnitteluun. Omaa ravitsemusta kannattaa tarkastella ja pyytää siihen ohjausta erityisesti, mikäli veren rasva- tai sokeriarvot ovat korkeat tai on kertynyt ylipainoa.

Työpaikat voivat saada tukea ja ohjausta työntekijöiden terveellisten ruokailutottumusten edistämiseen työterveyshuollon ravitsemusasiantuntijalta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Myös työpsykologin kanssa on mahdollista keskustella syömiseen liittyvistä tunteista ja ajatuksista.

Terveellisiin ruokailutottumuksiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen sitouttavia keinoja ovat   

  • työpaikoilla tarjottu ammattilaisten toteuttama elintapaohjaus ja -neuvonta
  • kasvisten, hedelmien ja kasvipainotteisen ruuan tarjoaminen tai lisääminen tarjontaan
  • punaisen lihan tarjonnan vähentäminen
  • ruokailupäiväkirjojen pitäminen ohjatusti omaseurannan tukena
  • työn joustavuuden lisääminen
  • työn ja vapaa-ajan aiempaa parempi yhteensovittaminen
  • stressin vähentäminen ja työyhteisön sosiaalinen tuki.

Työstä palautuminen

Palautuminen on psykofysiologinen prosessi, jonka aikana stressioireet vähentyvät tai poistuvat ja tapahtuu palautumista. Se tarkoittaa kehon ja elimistön rauhoittumista sekä voimavarojen täydentymistä. Palautumista tapahtuu useimmiten vapaa-ajalla eli työpäivän tai työvuoron jälkeen, viikonloppuisin sekä lomilla. Myös tauot työpäivän tai -vuorojen aikana ovat keskeisiä.

Palautumista edistää työstä irrottautuminen taukojen aikana, kuten liikkuminen, luontokäynnit, rentoutus- ja läsnäoloharjoitukset, sosiaalinen vuorovaikutus työkavereiden kanssa sekä lounastaukojen viettäminen esimerkiksi työpaikan ulkopuolella. Palautuminen onkin sekä työpäivän tasapainottamista että toisaalta vapaa-aikana tapahtuvaa vastapainon hakemista työlle ja siitä aiheutuvalle kuormitukselle. 

Erilaiset työhön liittyvät strategiat voivat tukea palautumista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi

  • vaihtelevien tehtävien tekeminen työpäivän aikana
  • mieluisiin tehtäviin keskittyminen
  • omaehtoinen työn tauottaminen ja
  • toisten auttaminen.

Kokemus siitä, että pystyy itse vaikuttamaan omaan työhönsä, edistää palautumista.

Palautumista voi työpaikalla tukea tarjoamalla työntekijöille esimerkiksi hiljaisen tilan, joka mahdollistaa rentoutumisen ja rauhoittumisen. Kuviossa 7 on esitetty keinoja palautumisen tukemiseen työpaikoilla.

Keinoja tukea palautumista työssä: esihenkilön tuki työlle ja työstä palautumiselle, häiriöiden ja keskeytysten vähentäminen, kohtuullinen työmäärä, työtehtävien ja työrytmin vaihtelu, työkavereiden tuki ja apu, taukoliikunta ja rentoutuminen, työstä irrottautuminen taukojen aikana.
Kuvio 7. Keinoja tukea palautumista työssä.

Riittävä ja laadukas uni on keskeisimpiä seikkoja niin työstä palautumisessa kuin terveydessä ja hyvinvoinnissa laajemminkin. Unen aikana elimistö, mieli ja vireystila palautuvat ja energiavarastot täyttyvät. Uni myös ylläpitää elimistön vastustuskykyä ja ennaltaehkäisee sairauksia sekä stressiä. Nukkumisella on yhteys elimistön aineenvaihdunnan säätelyyn ja hormonitoiminnan tasapainon ylläpitämiseen, minkä lisäksi se vaikuttaa muistiin, uusien asioiden oppimiseen sekä tunteiden käsittelyyn.

Toimivat työaikaratkaisut edistävät työkykyä ja työn tuottavuutta, mikä näkyy esimerkiksi vähentyneinä poissaoloina. Työstä palautumisen merkitys korostuu vuorotyössä. Jaksamisen kannalta keskeisiä ovat niin tauot työvuoron aikana kuin riittävä viikoittainen lepoaikakin. Tärkeä voi olla myös mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihinsa. Eteenpäin kiertävillä työvuoroilla tarkoitetaan vuorojärjestelmää, jossa aamuvuoroa seuraa iltavuoro ja sitä yövuoro. Tämän järjestelmän on todettu aiheuttavan vähemmän väsymystä ja huonontavan unen laatua vähemmän kuin taaksepäin kiertävien vuorojen.

Kun työn kuormittavuus lisääntyy, kasvaa myös työstä palautumisen tarve. Työn kuormittavuuden lisääntyessä havaitaan kuitenkin usein, että työntekijän palautuminen vähenee, hänen on aiempaa vaikeampi irrottautua työstään, hän liikkuu tavallista vähemmän ja hänen unenlaatunsa kärsii. Noidankehän katkaisemiseksi tarvitaan muutos työn kuormituksessa eli työn muokkaamista, jotta palautuminen mahdollistuisi. 

Päihteettömyys ja savuttomuus

Ennaltaehkäisevällä päihdetyöllä sitoutetaan työntekijöitä päihteettömään kulttuuriin työpaikalla. Uusille työntekijöille esitellään perehdytyksessä työpaikan päihdeohjelma. Päihteiden työhön tuomat haitat ja riskit huomioidaan työpaikalla osana vaarojen ja riskien arviointia.

Työpaikoilla voidaan kannustaa monin keinoin tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamiseen. Vaikuttavia keinoja ovat yksilöllinen ohjaus ja neuvonta sekä ryhmätapaamiset, joissa käsitellään tupakoinnin lopettamista. Jo työpaikkailmoituksessa kannattaa tuoda esille, että työpaikka on savuton. Työpaikat voivat lisäksi kieltää tupakoinnin työtiloissaan, ja tupakoinnin lopettamiseen voidaan kannustaa haasteilla ja taloudellisilla palkinnoilla. Työpaikat voivat tukea tupakoinnin lopettamista myös myöntämällä taloudellista tukea nikotiinikorvaushoitoon. Työpaikan työsuojelutoimijat valvovat tupakkalain noudattamista.

Materiaalista suoritettu

Materiaalista suoritettu

2. Edistä työkykyä
2.1 Johdanto ja keskeiset käsitteet2.2 Osaamisen kehittäminen2.3 Työpaikan kulttuurin kehittäminen2.4 Terveelliset elintavat edistävät työkykyä2.5 Ergonomia 2.6 Työn suunnittelu2.7 Työturvallisuus, työtapaturmien ehkäisyLue lisää ja lähteet