4.1 Johdanto ja keskeiset käsitteet

Kirjoittajat: Kirsi Unkila, Satu Tuomimäki, Pirjo Juvonen-Posti, Kimmo Tarvainen, Nina Nevala, Maarit Virtanen

Viittausohje

Unkila K, Tuomimäki S, Juvonen-Posti P, Tarvainen K, Nevala N, Virtanen M.  Tue työhön paluuta ja työssä jatkamista.  Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu 2022.

Johdanto

Tässä osiossa tarkastellaan erilaisia työhön paluun tilanteita työntekijän ja työpaikan näkökulmista sairauspoissaolon tai pitkän työkyvyttömyysjakson jälkeen. Aiheeseen perehdytään sekä työntekijän että työpaikan kannalta. Näkökulma on työpaikan, työterveyshuollon ja työntekijän yhteistoiminnassa. Voit hyödyntää osion tietoja, kun suunnittelet tai toteutat kestäviä työhön paluun ja työssä jatkamisen ratkaisuja.

Onnistunut työhön paluu edellyttää työntekijän ja työnantajan yhdessä laatimaa suunnitelmaa, sen kirjaamista sekä molemminpuolista suunnitelmaan sitoutumista. Käytännössä työhön paluu -prosessissa tarvitaan useita toimijoita, jotka työskentelevät yhteistoiminnassa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Työhön paluussa voidaan hyödyntää erilaisia työkyvyn tuen palveluita, keinoja ja etuuksia. Usein suunnittelun ja seurannan tueksi järjestetään työterveysneuvotteluja (Kuvio 15).

Käsittelemme tässä osiossa yllä olevaan kuvaan liittyvää tutkimusnäyttöä. Tutkimustieto siitä, mikä on keskeistä työssä pysymisessä, täydentyy koko ajan.

Tutkimuksissa on todettu, että työhön paluun onnistumiseen vaikuttavat työpaikan sosiaalinen ilmapiiri, työkavereiden tuki, työpaikan vuorovaikutussuhteet sekä työkavereiden mukaan ottaminen työhön paluun toteuttamiseen. 

Työhön paluun jälkeistä työssä pysymistä voidaan tukea työpaikan sosiaalisella tuella ja yhteisöllisyydellä. Vastuu kuntoutumisprosessista on työntekijän itsensä lisäksi johtajilla ja esihenkilöillä, työkavereilla sekä terveydenhuollon ja sosiaaliturvan edustajilla. 

Työterveyslääkärit pitävät työn muokkausta hyödyllisenä keinona tukea varhaista työhön paluuta ja ehkäistä pitkittyvään sairauspoissaoloon liittyvää työstä syrjäytymistä. Näin erityisesti silloin, kun työntekijällä on tuki- ja liikuntaelinsairaus tai lieviä masennusoireita. 

Työkykyjohtaminen on työpaikan eri työkyvyn tuen toimintatavat yhteen kokoava lähestymistapa, jonka avulla työpaikka pystyy pitämään työkyvyltään erilaisista lähtökohdista tulevat henkilöt työssään. 

Kuntatyöpaikoilla, joiden HR:ssä työskenteli työkykykoordinaattori, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli muita kuntatyöpaikkoja vähäisempää. 

Käsitteitä 

Työhön paluu 

Työhön paluu tarkoittaa erityisesti tavallista pidemmän sairauspoissaolon jälkeistä paluuta omiin tai muokattuihin työtehtäviin.  

Työssä jatkaminen ja työssä pysyminen 

Työntekijän näkökulmasta työssä jatkaminen ja työssä pysyminen tarkoittavat työhön pääsyä, mahdollisuutta säilyttää työ sekä mahdollisuutta edetä työuralla. Työpaikan ja yhteiskunnan näkökulmasta tällä tarkoitetaan myös työntekoon ja työpaikkaan sitoutumista.  

Palveluiden, työn ja etuuksien yhteensovittaminen 

Palveluiden ja etuuksien yhteensovittaminen tarkoittaa esimerkiksi työikäisten osallistumista kuntoutuspalveluun ja osa- tai kokopäiväisen työnteon mahdollistamista. Yhteensovittamiseen kuuluu myös ansiotulon ja muiden toimeentuloetuuksien yhdistäminen.