2.5 Ergonomia 

Hyvä työergonomia edistää henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työn sujuvuutta, luo edellytykset työn laadun, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin toteutumiseen sekä vähentää työtapaturmia, työkyvyttömyyttä sekä niistä aiheutuvia kustannuksia.

Oikeanlainen ergonomia parantaa työpaikan toimintatapoja ja olosuhteita. Kokonaisvaltainen ergonomia huomioi ihmisten tarpeet, tukee työssä onnistumista ja edistää sekä terveyttä että hyvinvointia. Ergonomiaratkaisut tukevat myös osatyökykyisten työelämään osallistumista. 

Ergonomian huomioon ottaminen suunnittelussa ja kehittämisessä edellyttää tutkimustiedon hyödyntämistä, käytännön kokemusta sekä monialaista yhteistyötä. Suunnittelun lähtökohtana ovat työpaikan toimialaan liittyvät erityispiirteet sekä työpaikalta kerättävät tiedot, kuten riskien arvioinnin ja työpaikkaselvitysten tulokset. Lisäksi tarvitaan tietoa ajankohtaisista ja mahdollisista organisaatiossa sekä toimialalla tapahtuvista muutoksista.

Päävastuu työpaikan ergonomisessa kehittämisessä on työnantajalla. Hyvä tulos vaatii kaikkien työpaikalla toimivien yhteistyötä, osaamista ja osallistumista. Työpaikoilla tulisi olla kyseisen ammattialan ergonomiaosaamista. Tässä apuna voi toimia työfysioterapeutti, joka voi kouluttaa henkilöstöä.

On tärkeää, että työntekijät antavat palautetta työympäristön ja työvälineiden toimivuudesta ja että työnantaja ottaa tiedon/palautteen avoimesti vastaan. Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää.

Ergonomian tavoitteisiin päästään parhaiten esihenkilöiden ja johdon tuella sekä yhteistoiminnassa työsuojelun kanssa. Esihenkilöt vastaavat työpaikoilla ergonomisten ratkaisujen toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Ergonomia toteutuukin työn arjessa. Jokaisen työntekijän on ymmärrettävä hyvän ergonomian merkitys omassa työssään ja toimittava sen mukaisesti.

Fyysinen ergonomia

Ergonomian kehittäminen ja fyysisen kuormittumisen hallinta edistävät työntekijän fyysistä toimintakykyä ja työn sujuvuutta. Työn suunnittelussa on otettava huomioon työympäristö, työtehtävät, -liikkeet ja -välineet sekä erilaiset työntekijät. Työpisteen tai työtilan mitoituksessa lähtökohtana ovat työntekijöiden kehojen mitat ja niiden vaihtelu. Näin voi toteutua hyvä työasento, jossa työliikkeet voi tehdä tehokkaasti ja mahdollisimman helposti.

Kognitiivinen ergonomia

Kognitiivinen ergonomia keskittyy työn tiedolliseen sisältöön, joten siinä tarkastellaan havaitsemista, muistamista, oppimista ja päätöksentekoa. Tavoitteena on kehittää työtä vähentämällä sen vaatimaa muistikuormaa, työn häiriötekijöitä ja keskeytyksiä. Erilaisten keskeytysten tunnistaminen ja hallinta ovatkin olennaisia. Kognitiivisen ergonomian tavoitteena on lisäksi helpottaa päätöksentekoa ja oppimista.

Organisatorinen ergonomia

Organisatorisen ergonomian kehittäminen kohdistuu koko työyhteisön tekemään työn organisointiin sekä johtamiskäytäntöjen, sisäisen vuorovaikutuksen ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen työyhteisössä. Ergonomia näkyy henkilöstön työprosessien ja työn kokonaisuuksien suunnittelussa esimerkiksi henkilömitoituksen, työaika- ja työvuorosuunnittelun, työn tauotuksen ja työajan suunnittelun keinoina.

Ergonomian osa-alueet

Alla olevassa taulukossa 3 on esitelty ergonomian eri osa-alueita ja esimerkkejä niiden hyvästä toteuttamisesta eri tehtävissä.

	Fyysinen ergonomia	Kognitiivinen ergonomia	Organisatorinen ergonomia
Mitä tarkoittaa?	Työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelua ja kehittämistä työntekijän ominaisuuksiin ja tarpeisiin sopivaksi.	Järjestelmien ja käyttöliittymien sekä tiedon esittämistapojen suunnittelua ja kehittämistä työntekijän tiedonkäsittelytaitojen kanssa yhteensopiviksi.	Työvaiheiden ja työaikajärjestelyjen suunnittelua ja kehittämistä koko työyhteisön tasolla sekä tuotannon, palveluiden ja henkilöstön yhteistyön kehittämistä.
Asiantuntijatyö	Hankitaan säädettävät kalusteet, säädetään ne itselle sopiviksi ja työskennellään vaihtelevasti istuen ja seisten.	Vähennetään aivotyötä haittaavia häiriöitä, keskeytyksiä ja tietotulvaa laatimalla työskentelyyn yhteisiä pelisääntöjä.	Vähennetään kiirettä ja ylikuormitustilanteita suunnittelemalla ja aikatauluttamalla omia töitä etukäteen.
Hoitotyö	Käytetään potilassiirroissa erilaisia siirron apuvälineitä, kuten henkilönostimia sekä liukulautoja ja -lakanoita.	Vähennetään muistikuormaa ja mielessä pidettävien asioiden määrää yhteisillä kirjaamissäännöillä ja käyttämällä kiertokärryjä potilaskierroilla.	Kolmivuorotyön työvuorosuunnittelussa noudatetaan ergonomisen työvuorosuunnittelun periaatteita.
Rakennustyö	Käytetään nostoissa ja siirroissa apuvälineitä ja huolehditaan asianmukaisesta suojautumisesta työssä käyttämällä kuulosuojaimia ja suojakäsineitä.	Vähennetään aivokuormaa selvillä ohjeilla ja tehtäväkuvilla.	Suunnitellaan ja aikataulutetaan eri ammattiryhmien työt niin, että edellinen työvaihe on valmis, kun seuraava ammattiryhmä tulee tekemään omia tehtäviään.