2.3 Työpaikan kulttuurin kehittäminen
Työpaikan kulttuuri tarkoittaa työpaikan käyttäytymisnormien, arvojen, toimintatapojen ja muiden vastaavien muodostamaa kokonaisuutta. Työpaikan kulttuuri muuttuu, ja siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi yhteisesti sovituilla arvoilla ja palkitsemiskäytännöillä. Tämä kulttuuri luo perustan myös työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Yrityksiltä edellytetään vastuullista toimintaa. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyssä yli 80 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä nosti vastuullisuustyön oman henkilöstönsä hyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen kärjeksi.
Työntekijöiden ja -yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien korostuminen ja itseohjautuvuus ovat 2020-luvun työelämän suurimpia muutoksia. Työhyvinvoinnin keskeisinä elementteinä korostuvat tasapuolinen päätöksenteko sekä työn kokonaisvaltainen hallinta (Kuvio 5). Työn mielekkyyttä lisäävät työntekijän kokemus työn merkityksellisyydestä sekä siitä, että työllä on laajempi tarkoitus. Työn merkityksellisyyttä lisää myös työntekijän kokemus itsensä toteuttamisesta työn kautta.
Psykologisesti turvallinen työpaikka
Psykologisesti turvallinen työpaikka tarkoittaa työyhteisöä, jossa työntekijä kokee olevansa hyväksytty omana itsenään. Työyhteisössä vallitsee avoin, erilaisuuden salliva ja muita kunnioittava asenne, ja työntekijät uskaltavat olla eri mieltä sekä keskustella vaikeistakin asioista. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä ei tarvitse pelätä virheitä, ja siellä uskaltaa myös pyytää apua. Turvallinen ilmapiiri lisää luovuutta, tukee oppimista, parantaa työn tuloksellisuutta ja vahvistaa työtyytyväisyyttä.
Työpaikan johdolla ja esihenkilöillä on tärkeä rooli psykologisesti turvallisen työpaikan rakentajina. Johto ja esihenkilöt voivat lisätä psykologisen turvallisuuden tunnetta kuuntelemalla työntekijöitä, viestimällä avoimesti ja osoittamalla arvostusta vuorovaikutustilanteissa.
Yhdenvertaisuuden edistäminen työssä
Työnantajalla on työsopimus- ja yhdenvertaisuuslain mukaan velvollisuus kohdella tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä ja -hakijoita. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä keskenään eri asemaan näiden iän, terveydentilan, kansallisen tai etnisen alkuperän, sukupuolisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan työhönottoperusteisiin, työoloihin, työhön liittyviin etuihin ja uralla etenemiseen.
Työnantajan on arvioitava ja edistettävä yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Vähintään kolmekymmentä henkilöä työllistävillä työpaikoilla on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma. Työntekijöiden ja työsuojelun edustajilla on oikeus pyynnöstä saada tietää, miten työnantaja on edistänyt yhdenvertaisuutta.
Tasa-arvon edistäminen
Jokaisen työnantajan on edistettävä sukupuolten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajalta edellytetään toimia, jotta avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä. Työnantajan on edistettävä naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luotava yhtäläiset mahdollisuudet näiden etenemiseen urallaan. Lisäksi työnantajan pitää edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa.
Monimuotoinen työpaikka
Monimuotoisella työpaikalla arvostetaan työntekijöiden erilaisuutta ja erilaisia osaamisia. Erilaisuus osataan nähdä työpaikan vahvuutena eikä heikkoutena. Kaikkia työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti, ja kaikki ovat samanarvoisia taustastaan ja yksilöllisistä ominaisuuksistaan riippumatta.
On tärkeää ottaa monimuotoisuus huomioon sekä työn suunnittelussa että palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa. Myös palvelujen käyttäjiä pitää palvella yhdenvertaisesti.
Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu