1.3 Työkyvyn tukemiseen liittyvien mallien kehittäminen

Työkyvyn tukemisen mallin kehittäminen ja muuttaminen tulee tehdä yhteistyössä eri henkilöstöryhmien edustajien kanssa. Malli tulee käsitellä yhteistoimintalain mukaisesti esimerkiksi työturvallisuus- tai työhyvinvointitoimikunnissa.

Yhteinen kehittäminen

• mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen ja edistää sitä
• lisää yhteistä ymmärrystä työkyvyn tukemisesta 
• vahvistaa toimintamallin hyväksymistä ja käyttöönottoa 
• sitouttaa toimimaan mallin mukaisesti. 

Kehittämistyön eteneminen ja onnistuminen vaatii kaikkien osapuolien sitoutumista asiaan. Erityisen tärkeää on johdon sitoutuminen. Sitoutumista johto voi osoittaa muun muassa viestimällä asian tärkeydestä säännöllisesti ja kohdistamalla riittävät resurssit sekä työkyvyn tukemisen mallin kehittämiseen että työkykytoimintaan. Kehittämistyölle tulee nimetä vastuuhenkilö sekä sopia työn resursoinnin lisäksi sen aikataulusta, työskentelytavoista ja viestinnästä. Kehittäminen etenee vauhdikkaammin, jos mukana on henkilö, jolla on päätösvaltaa.

Toimintamallin kehittäminen alkaa siitä, että selvitetään työhyvinvoinnin ja työkyvyn tuen nykytilanne. Sen pohjalta tunnistetaan sekä säilytettävät käytännöt että muutostarpeet. Sitten asetetaan selkeät tavoitteet työkyvyn tukemisen mallille.

Tutustu kahden työpaikojen hyviin käytäntöihin (pituus 3 min 39 sek):

Jos upotettu video ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=AG_gjGZLfx0

Työkyvyn tukemisen tehtävät ja vastuut työpaikalla 

Työkyvyn tukeminen työpaikalla on johdon, henkilöstöhallinnon, esihenkilöiden, työntekijöiden, työsuojelun ja työterveyshuollon välistä yhteistoimintaa (Kuvio 4). Tärkeä osa toiminnan kehittämistä onkin miettiä ja kirjata kaikkien työkykyjohtamiseen osallistuvien tehtävät ja vastuut.

Työpaikan toimijoiden tehtävät työkyvyn tukemisen mallin kehittämisessä, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa ovat seuraavat:

Johto

• ymmärtää mallin merkityksen työkykyjohtamisessa
• mahdollistaa mallin kehittämisen ja käytön huolehtimalla resursoinnista 
• tukee mallin kehittämistä
• viestii koko organisaatiolle mallin kehittämisen ja käyttämisen tärkeydestä.

Henkilöstöhallinto (HR)

• osallistuu mallin kehittämiseen
• viestii koko henkilöstölle sovituista käytännöistä
• perehdyttää esihenkilöitä mallin käyttöön
• tukee ja kannustaa esihenkilöitä mallin toteuttamisessa
• seuraa ja arvioi mallin toimivuutta ja vaikuttavuutta.

Esihenkilö

• ymmärtää mallin merkityksen työkyvyn tukemisessa
• osallistuu mallin kehittämiseen
• tuntee työpaikalla käytössä olevat työkyvyn tukemisen käytännöt ja niihin liittyvät roolit, tehtävät ja vastuut
• toimii omalta osaltaan käytäntöjen mukaisesti
• tietää, mistä saa apua ja tukea, mikäli omat tiedot ja taidot eivät riitä
• seuraa ja arvioi mallin toimivuutta ja vaikuttavuutta.

Työsuojelu

• osallistuu mallin kehittämiseen
• tietää työpaikalla käytössä olevat työkyvyn tukemisen käytännöt ja ymmärtää niiden merkityksen
• toimii omalta osaltaan käytäntöjen mukaisesti
• seuraa ja arvioi käytäntöjen ja mallin toimivuutta ja vaikuttavuutta.

Työntekijä ja työyhteisö

• osallistuvat mallin kehittämiseen
• tietävät työpaikalla käytössä olevat työkyvyn tukemisen käytännöt sekä työkyvyn tukemisen mallin ja ymmärtävät niiden merkityksen
• tietävät oman tehtävänsä ja vastuunsa mallin toteuttamisessa
• sitoutuvat mallin käyttöön ja toimivat sen mukaisesti.

Työterveyshuolto

• on tietoinen työpaikalla käytössä olevista käytännöistä ja mallista
• sovittaa käytössään olevat työkyvyn tuen toimintatavat yhteen työpaikan mallin kanssa
• tukee johtoa ja henkilöstöhallintoa käytäntöjen ja mallin kehittämisessä
• neuvoo ja tukee esihenkilöitä käytäntöjen ja mallin toteuttamisessa
• seuraa ja arvioi yhteisen mallin toteutumista ja sen vaikuttavuutta
• osallistuu työpaikan käytäntöjen ja mallin kehittämiseen.

Jotta työkykyjohtaminen onnistuisi, on paitsi varmistettava eri toimijoiden vastuut ja tehtävät, myös huolehdittava siitä, että yhteistyö ja viestintä toimivat sujuvasti työkykyyn liittyvissä asioissa. Jokaisen tulee olla selvillä siitä, kenen tai keiden kanssa ja missä tilanteissa hänen tulee tehdä yhteistyötä. On myös tiedettävä, mistä saa tarvittaessa tukea johtamiseen.

Kun käsitellään työntekijää koskevia asioita, on muistettava yksityisyyden suoja työelämässä sekä eri ammattihenkilöitä koskeva salassapitovelvollisuus. Nämä seikat eivät kuitenkaan estä yhteistyötä, vaan asioista voidaan keskustella ja sopia tarvittavista uusista ratkaisuista. 

Työelämän muutos on huomioitava työkyvyn tukemisen mallissa

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, mikä vaikuttaa myös työkyvyn tukemiseen. Työn sisältö ja työmenetelmät muuttuvat, ja samalla työpaikalla voi työskennellä erilaisissa työsuhteissa olevia. Palkkatyön rinnalle tulee myös uusia työnteon muotoja, kuten alustatalous, osuuskuntamuotoinen työ sekä vuokratyö. Lisäksi työyhteisöt moninaistuvat, kun työntekijöillä on erilaisia etnisiä ja kulttuurisia taustoja.

Työpaikoilla tarvitaan tietoa muutosten vaikutuksista työhön, työyhteisöön, työn kuormitustekijöihin sekä työkyvyn tukemisen keinoihin. Siksi työkyvyn tuen menetelmiä ja käytäntöjä tulee arvioida ja päivittää säännöllisesti.