4.3 Työhön paluun erilaiset tilanteet
Työntekijän työhön paluuta tukevat palvelut ja toimeentulo rakennetaan yksilöllisesti, hänen tarpeidensa mukaisesti. Useat eri lait säätelevät palveluihin pääsemistä ja työntekijän oikeutta toimeentuloetuuksiin. Palveluiden, työn ja etuuksien yhteensovittaminen voikin viedä aikaa.
Joissakin työhön paluu -tilanteissa työnantajalla on mahdollisuus hakea taloudellista tukea, mutta valtaosa palveluista ja niihin liittyvistä etuuksista on työntekijän haettavissa. Tästä lisää kohdassa 4.4 Palvelut ja etuudet. Useisiin hakemuksiin liitetään myös työnantajan arvio tilanteesta, esimerkiksi tämän mahdollisuudesta muokata työtä työntekijän olemassa olevan työkyvyn mukaiseksi (Voit tutustua työn muokkauksen toimintamalliin osiossa 5. Muokkaa työtä).
Työhön paluun yhteydessä sovitaan työjärjestelyistä, työntekijän toimeentulosta ja palkanmaksuun liittyvistä asioista. Aina pitää myös sopia, miten työyhteisölle kerrotaan mahdollisista työjärjestelyistä.
Alle on koottu asiat, jotka pitää ottaa huomioon työhön paluun eri tilanteissa työpaikan, työntekijän ja työterveyshuollon näkökulmista. Voit myös ladata nämä tiedot: Työhön paluun tilanteet (PDF).
| Työhön paluun tilanne | Työntekijän toimeentulo | Työntekijän toimeentulon taso (€) |
|---|---|---|
| Työntekijä palaa joko omaan tai muokattuun työtehtäväänsä. | Palkka | Palkan suuruinen |
Työn organisointi
Järjestetään työhön paluu -keskustelu työntekijän kanssa tai työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta.
Työnantajan edustaja tai esihenkilö sopii työntekijän kanssa työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työajasta, palkasta, työntekopaikasta ym.).
Jos työtä muokataan, hyödynnetään työpaikan toimintamallia ja sovitetaan vaikutukset työprosessiin ja muihin työntekijöihin.
Työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta.
Työssä suoriutumisen seurannan tavoista ja aikatauluista sovitaan yhdessä.
Tarkista toimenpiteet työpaikan toimintamallista.
| Työhön paluun tilanne | Työntekijän toimeentulo | Työntekijän toimeentulon taso (€) |
|---|---|---|
| Työntekijä osallistuu työn ohella aktiiviseen kuntoutukseen ja avokuntoutukseen ja ansaitsee ansiotyössään yli puolet vakiintuneesta ansiostaan. | Osakuntoutusraha + palkka. Kelan kuntoutukseen osallistumisen ajalta. Mikäli työntekijä saa kuntoutukseen osallistumisen ajalta palkkaa, osakuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle. | Jos työaikaa on kuntoutukseen osallistumisen takia vähennetty vähintään 40 %, työntekijä voi saada osakuntoutusrahaa. Osakuntoutusraha on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä. Jos työntekijä saa kuntoutukseen osallistumisen ajalta palkkaa, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle. Osakuntoutusraha perustuu ansiotuloihin, määrä on tarkistettava Kelan laskureista. |
Työn organisointi
Keskustellaan työntekijän kanssa ja/tai järjestetään työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta ja kuntoutukseen hakeutumista.
Kuntoutukseen hakeuduttaessa ja sen alkaessa suunnitellaan työpaikan osallistuminen kuntoutukseen. Esihenkilö on tässä prosessissa tärkeä.
Mikäli kuntoutukseen osallistuminen edellyttää työn uudelleenorganisointia, on se esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta.
Tarkista toimenpiteet työpaikan toimintamallista.
| Työhön paluun tilanne | Työntekijän toimeentulo | Työntekijän toimeentulon taso (€) |
|---|---|---|
| Työntekijä palaa sairauspoissaolon sijaan korvaavaan työhön.
Työnantaja voi tarjota työntekijälle sairauspoissaolon sijaan korvaavia tehtäviä. Korvaavan työn tekeminen on vapaaehtoista. |
Palkka | Palkan suuruinen |
Työn organisointi
Korvaavan työn käytännöt on usein määritelty tarkemmin joko alan työehtosopimuksessa tai työpaikan korvaavan työn mallissa. Tarkista, miten asia on työpaikallasi sovittu.
Työterveyslääkärin ja työntekijän tulee todeta, että estettä korvaavan työn tekemiseen ei ole. Korvaavaan työhön siirtyminen on useimmilla työpaikoilla työntekijälle vapaaehtoista.
Korvaava työ kestää määräajan. Työpaikan malleissa on voitu sopia korvaavan työn enimmäispituus, esim. 8 viikkoa. Työntekijä ja esihenkilö sopivat korvaavasta työstä, sen aloituksesta ja kestosta.
Työpaikan korvaavan työn seurannasta on voitu sopia erikseen, mutta ensisijaisesti seuranta on esihenkilön ja työntekijän välistä.
Työehtosopimuksissa ja/tai työpaikkakohtaisissa korvaavan työn malleissa on erikseen sovittu, miten korvaavassa työssä olevan työntekijän omaan työtehtävään tulee sijainen. Korvaavan työn päättyessä pidetään työterveysneuvottelu tai työhön paluu -keskustelu työntekijän kanssa.
| Työhön paluun tilanne | Työntekijän toimeentulo | Työntekijän toimeentulon taso (€) |
|---|---|---|
| Työterveyshuollon toteuttama työkokeilu omalla työpaikalla.
Työntekijällä on ollut lyhyitä sairauspoissaoloja. Nykyisissä tehtävissä suoriutumisessa on työkyvyn aleneman vuoksi hankaluuksia. Sairauspoissaoloja saattaa olla toistuvasti. Pyritään vaikuttamaan työkykyyn varhain ja ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Soveltuu tilanteisiin, joissa halutaan selvittää omalla työpaikalla varhaiskuntoutuksen keinoin kokonaan uusia tai mukautettuja työtehtäviä tai työtehtävien tekemistä erityisjärjestelyin. |
Palkka | Työntekijä täyttää Kelan lomakkeen KU 112.
Työnantajalle maksetaan Kelan kuntoutusraha, joka perustuu työntekijän vuosituloon. Se ei ole palkan suuruinen. Jos kuntoutusraha on päivää kohden suurempi kuin palkka, erotus maksetaan työntekijälle. Työkokeilun kesto on enimmillään 45 arkipäivää (n. 3 kk). Kuntoutuspäiväksi lasketaan päivä, jonka pituus matkoineen on vähintään 4 h. |
Työn organisointi
Järjestetään työhön paluu -keskustelu työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa sekä työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta.
Työterveyshuolto laatii kuntoutussuunnitelman. Työtehtävien tulee olla kokonaan uusia tai mukautettuja. Hakemuksen tekee työterveyshoitaja tai sosiaalialan asiantuntija.
Työterveyshuolto tekee päätöksen työkokeilusta, ja hakee kuntoutusta Kelasta lomakkeella KU 114. Tähän tarvitaan lääkärin arvio työkyvystä, mutta B-lausuntoa ei tarvita.
Työkokeilun voi käynnistää ennen Kelan päätöstä.
Työterveyshoitaja seuraa työkokeilun etenemistä sovitusti.
| Työhön paluun tilanne | Työntekijän toimeentulo | Työntekijän toimeentulon taso (€) |
|---|---|---|
| Työntekijä palaa työhön sairauspoissaolon jälkeen osasairauspäivärahan avulla.
Osa-aikatyön aloittaminen jo sairauspäivärahan omavastuuajalla voi olla mahdollista esimerkiksi silloin, kun henkilön työkyky on ollut pidemmän aikaa alentunut ja hänellä on ollut useita lyhyitä sairauspoissaolojaksoja. Edellyttää, että työaika vähenee 40-60 % aiemmasta. Tavoitteena on paluu kokopäivätyöhön. Mahdollista myös työntekijöille, joiden sovittu työaika ei vastaa alan työehtosopimusten mukaista kokoaikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa tai työaikalaissa tarkoitettua säännöllistä työaikaa. Järjestely on vapaaehtoinen. Osa-aikatyöjärjestelyn tulee kestää vähintään 12 arkipäivää, arkipäiviin luetaan myös lauantait. |
Osasairauspäiväraha + palkka tai kokoaikainen palkka. | Puolet sairauspäivärahan määrästä. Ansioperusteinen viimeksi valmistuneen verotuksen mukaan, ks. Kelan laskurista.
Osasairauspäivärahan voi saada, jos on ollut työkyvyttömyyden alkaessa kokoaikainen työntekijä tai yrittäjä. Osasairauspäivärahalle voi siirtyä suoraan sairauspäivärahalta, joten se on mahdollista aloittaa välittömästi. Maksetaan enintään 150 arkipäivää mukaan lukien lauantait. Jos työnantaja maksaa osa-aikatyön aikana kokoaikaista palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Lisätietoja Kelan osasairauspäivärahan hakemisesta. |
Työn organisointi
Työterveysneuvottelu järjestetään ennen työhön paluuta.
Neuvottelussa työnantajan edustaja tai esihenkilö sopii työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, palkka, työntekopaikka ym.).
Jos työtä muokataan, työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta. Esihenkilö vastaa myös muutoksen vaikutusten sovittamisesta työprosessiin ja muihin työntekijöihin.
Neuvottelussa sovitaan lisäksi työssä suoriutumisen seurannan tavoista ja aikatauluista.
| Työhön paluun tilanne | Työntekijän toimeentulo | Työntekijän toimeentulon taso (€) |
|---|---|---|
| Työntekijä palaa töihin työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen päätöksellä, esimerkiksi työkokeilun, työhönvalmennuksen tai oppisopimuksen avulla.
Tämä on mahdollista, jos työntekijällä on sairaus tai vamma, joka lähivuosina aiheuttaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen uhan. Työeläkelaitokselta on mahdollisuus saada kuntoutuksen ennakkopäätös. |
Palkka tai kuntoutusraha | Noin 75 % palkasta. Täysi työkyvyttömyyseläke + 33 %. Määrä tarkistettava työeläkelaitokselta.
Työkokeilu ja työhönvalmennus voidaan toteuttaa myös palkallisena, jolloin työnantaja voi saada kuntoutusrahan. Jos kuntoutusraha on suurempi kuin palkka, erotus maksetaan työntekijälle. Oppisopimus edellyttää työsopimusta, jolloin työntekijälle maksetaan palkkaa ja työnantajalle kuntoutusrahaa. Jos kuntoutusraha on suurempi kuin palkka, erotus maksetaan työntekijälle. |
Työn organisointi
Järjestetään työhön paluu -keskustelu työntekijän kanssa tai työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta.
Yhteistyöneuvottelussa sovitaan työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, mahdollinen palkka, mahdolliset koulupäivät, työntekopaikka ym.). Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön on hyvä ottaa mukaan myös työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen asiantuntija.
Jos työtä muokataan, sovitetaan vaikutukset työprosessiin ja muihin työntekijöihin. Työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta.
Neuvottelussa sovitaan myös työssä suoriutumisen seurannan tavoista ja aikatauluista.
| Työhön paluun tilanne | Työntekijän toimeentulo | Työntekijän toimeentulon taso (€) |
|---|---|---|
| Kun työntekijällä on todettu ammattitauti tai työperäinen sairaus, tai hän on ollut työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa. Vahinkovakuutuslaitoksen kuntoutuksen päätöksellä voidaan korvata työhön paluun kustannuksia. Niitä on voinut syntyä esimerkiksi työkokeilusta, työhönvalmennuksesta tai oppisopimuksesta.
Terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluntuottajan on varmistettava henkilön luvalla ja yhteistyössä tämän kanssa, että vakuutetun työnantaja ja työterveyshuolto ovat tietoisia sairauspoissaoloista, ja voivat toimia aktiivisesti kuntoutusketjussa. |
Palkka tai vahinkovakuutuslaitoksen maksama ansionmenetyskorvaus.
Tapaturmavakuutuksen kuntoutusraha. |
Vahinkovakuutuslaitos maksaa työkokeilun tai työhönvalmennuksen aikana työntekijälle täysimääräisenä ansionmenetyskorvauksena kuntoutusrahaa.
Jos työnantaja maksaa työntekijälle työkokeilun/ työvalmennuksen aikana palkkaa, ansionmenetys maksetaan työnantajalle. Jos palkka on pienempi kuin ansionmenetyskorvaus, erotus maksetaan työntekijälle. Kuntoutuksen tavoite on turvata työntekijälle työ, jossa hän saavuttaa entisen ansiotasonsa. Tarkat summat on tarkistettava vahinkovakuutuslaitoksesta. |
Työn organisointi
Järjestetään työhön paluu -keskustelu työntekijän kanssa tai työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta.
Kuntoutuksen suunnittelun on voinut tehdä myös vahinkovakuutuslaitoksen valitsema kuntoutuksen palveluntuottaja. Siinä tapauksessa se otetaan mukaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön. Kuntoutuksen suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä pidetään aktiivisesti yhteyttä vahinkovakuutuslaitokseen.
Yhteistyöneuvottelussa sovitaan työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, mahdollinen palkka, mahdolliset koulupäivät, työntekopaikka ym.).
Jos työtä muokataan, sovitetaan vaikutukset työprosessiin ja muihin työntekijöihin. Työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta.
Neuvottelussa sovitaan myös työssä suoriutumisen seurannan tavoista ja aikatauluista.
Joissakin tapauksissa työntekijällä ei ole mahdollista palata omaan työpaikkaansa, vaan ammatillinen kuntoutus tapahtuu oman työpaikan ulkopuolella. Näissä tapauksissa kuntoutuksen suunnittelun ja toimeenpanon on voinut tehdä myös vahinkovakuutuslaitoksen valitsema kuntoutuksen palveluntuottaja, jolloin se otetaan mukaan uuden työpaikan yhteistyöhön.
| Työhön paluun tilanne | Työntekijän toimeentulo | Työntekijän toimeentulon taso (€) |
|---|---|---|
| Työntekijän työkyky on osittain heikentynyt ja hänelle on myönnetty määräaikainen osakuntoutustuki (=määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke) tai osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi. | Osatyön palkka ja osakuntoutustuki, joka on määräaikainen, tai osatyökyvyttömyyseläke, joka myönnetään toistaiseksi. | Palkka ja osatyökyvyttömyyseläke.
Ansioita saa olla 60 % työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta tasosta. Määrä tarkistettava työeläkelaitoksesta. Jos ansiot nousevat yli ansaintarajan, osatyökyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään. Silloin osatyökyvyttömyyseläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi. Työntekijä ilmoittaa lepäämään jättämisestä työeläkelaitokseen. Työntekijän on pidettävä eläkettä lepäämässä vähintään kolme kuukautta ja enintään kaksi vuotta. |
Työn organisointi
Järjestetään työhön paluu -keskustelu työntekijän kanssa ja työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta.
Voidaan palata joko omaan työhön, jossa työaikaa on lyhennetty, tai muokattuihin työtehtäviin.
Yhteistyöneuvottelussa sovitaan työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, mahdollinen palkka, työntekopaikka ym.).
Jos työtä muokataan, sovitetaan vaikutukset työprosessiin ja muihin työntekijöihin. Työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa työyhteisölle tiedottamisesta.
Neuvottelussa sovitaan myös työssä suoriutumisen seurannan tavoista ja aikatauluista.
| Työhön paluun tilanne | Työntekijän toimeentulo | Työntekijän toimeentulon taso (€) |
|---|---|---|
| Työskentely työkyvyttömyyseläkkeen aikana.
Työntekijä voi työskennellä satunnaisesti tai pidempiaikaisesti myös työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan. |
Työkyvyttömyyseläke ja ansiotuloja tai osatyökyvyttömyyseläke ja palkka osa-aikatyöstä tai palkka kokopäivätyöstä ja työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen. |
Työntekijä voi ansaita enintään 40 % vakiintuneesta keskiansiostaan ilman että se vaikuttaa eläkkeen maksuun.
Jos ansiot nousevat yli ansaintarajan, työntekijä voi pyytää eläkelaitosta muuttamaan työkyvyttömyyseläkkeensä osatyökyvyttömyyseläkkeeksi. Jos ansiotaso ylittyy ja muutos on pysyvämpi, Eläkettä on pidettävä lepäämässä vähintään kolme kuukautta ja enintään kaksi vuotta. Jos työntekijä ei pyydä eläkettään takaisin maksuun kahden vuoden päästä, eläke lakkautetaan sen lepäämään jättämisen alkamisesta lukien. |
Työn organisointi
Työnantaja ja -tekijä sopivat työn aloittamisesta. Työterveyshuolto tekee työhöntulotarkastuksen.
Jos kyseessä on työ, johon liittyy erityinen sairastumisen vaara, työterveyshuolto ottaa kantaa henkilön sopivuuteen työhön.
Jos työntekijä todetaan työkyvyttömäksi, olennaista on arvioida työkyvyttömyyseläkkeen perusteena olevan sairauden vaikutukset työntekemiseen.
Työntekijällä on käytössään työterveyshuollon mukaiset palvelut.
| Työhön paluun tilanne | Työntekijän toimeentulo | Työntekijän toimeentulon taso (€) |
|---|---|---|
| Kun työnantajalla ei ole tarjota työntekijän terveydentilalle soveltuvaa työtä eikä korvaavaa työtä.
Sairauspäivärahaa on maksettu 300 päivää, mutta työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutustukeen. Työsuhde voi silti jatkua. Työnantajalla on myös oikeus irtisanoa työntekijä, jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta tarjota työntekijän terveydentilalle soveltuvaa työtä. |
Työttömyyskorvaus. | Ansiosidonnaisen päivärahan määrä on noin 50-70 % palkasta. Edellyttää työttömyyskassan jäsenyyttä. TYJ:n ansiopäivärahalaskuri.
Kelan peruspäiväraha ilman lapsikorotuksia on 37,21 €/ päivä (2023). |
Työn organisointi
Järjestetään työterveysneuvottelu, jossa käydään läpi kaikki työhön paluuta tukevat vaihtoehdot omalla työpaikalla sekä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet.
Turvatakseen toimeentulonsa, työntekijän on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE- toimistoon, vaikka työsuhde olisi voimassa. Työnantaja kirjoittaa työntekijälle todistuksen siitä, että hänelle ei ole tarjota terveydentilalle soveltuvaa työtä.
Työterveyshuolto seuraa työntekijän tilannetta aktiivisesti.
Työnantaja voi myös irtisanoa työntekijän, jos tämä ei enää suoriudu työstä, mihin hänet on palkattu.
Mikäli työntekijä tulee irtisanotuksi, tietyin reunaehdoin hänellä säilyvät työterveyshuollon palvelut 6kk ajan irtisanomisesta:
Kela: Irtisanotuilla työntekijöillä on oikeus työterveyshuoltoon.
Irtisanomisen yhteydessä on viimeistään tarkistettava työntekijän mahdollisuudet työeläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen. Samoin on varmistettava se, että hän pääsee työllisyydenhoidon työkyvyn tuen- palveluihin.
Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu