3.6 Työterveyshuollon rooli ja mahdollisuudet työkyvyn tukemisessa
Työterveyshuollon tehtävä
Työterveyshuollon toiminta on lainsäädännöllisesti vahvasti ohjattua. Keskeistä lainsäädäntöä ovat työterveyshuoltolaki ja sitä tukeva asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä sekä työturvallisuuslaki. Työterveyshuollon tehtävänä on työterveyshuoltolain mukaan toimia yhteistyössä niin työnantajan kuin työntekijöidenkin kanssa (Kuvio 13). Yhdessä pyritään edistämään
- työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä
- työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
- työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä
- työyhteisön toimintaa.
Työterveyshuolto tukeekin niin työntekijöitä, esihenkilöitä kuin koko työpaikkaakin edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisessa. Suomessa työterveyshuollon tehtävänä on toimia koordinoijana työhön kytkeytyvässä kuntoutuksessa. Työterveyshuolto on työkyvyn varhaisessa tukemisessa sekä työhön paluun tuessa työpaikan toimien ja työntekijän hoidon ja kuntoutuksen toimenpiteiden yhteensovittaja eli työntekijän kuntoutumisprosessin koordinoija.
Työntekijän työkyvyn tukeminen työterveyshuollossa
Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat kohtaavat työntekijöitä yleisimmin lakisääteisissä tarkastuksissa (erityistä sairastumisen vaaraa sisältävät työt sekä muut lain ja asetusten määräämät tilanteet), vapaaehtoisissa terveystarkastuksissa sekä sairausvastaanotoilla. Näissä tilanteissa työntekijän terveyttä, työtä ja muuta elämää tarkastellaan kokonaisuutena, mikä mahdollistaa sekä työkykyä uhkaavien että tukevien tekijöiden tunnistamisen.
Työterveyshuollon tehtävänä on näissä tilanteissa tukea työntekijän työkykyä, tunnistaa kuntoutustarve ja ohjata tarvittaessa kuntoutukseen. Tunnistamisen apuna voi olla sairauspoissaoloseuranta, josta on sovittu tarkemmin esimerkiksi varhaisen tuen toimintamallissa. Erilaiset terveystarkastuksiin liittyvät kyselyt, vastaanottotilanteissa esiin nousevat työkuormitukseen liittyvät tekijät sekä esimerkiksi runsas terveydenhuoltopalveluiden käyttö voivat auttaa työterveyshuollon toimijoita tunnistamaan kuntoutustarpeen.
Sekä työterveyshuollon että työpaikan vastuulla on tukea varhain työntekijää, jolla on merkkejä työkyvyn heikkenemisen uhasta mielenterveyssyistä, vaikka poissaoloja olisi vähän tai ei lainkaan.
Työyhteisön tukeminen työterveyshuollossa
Työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille kertyy tietoa työyhteisön tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä työterveyshuollon työpaikkaselvityksestä ja siihen liittyvästä työpaikkakäynnistä. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto voi tunnistaa työkykyä kuormittavia tekijöitä ja auttaa työpaikkaa niiden vähentämisessä tai poistamisessa.
Työterveyshuolto voi käynnistää työntekijöiden työkykyyn vaikuttavien riskien perusteella koko työpaikkaa koskevia kuntoutusprosesseja. Isoille työpaikoille voidaan työterveyshuollon ja työpaikan yhteistoimin hakea Kelalta kuntoutuskursseja. Pienempien työpaikkojen työntekijöitä voidaan ohjata ammattiryhmäkohtaisille kuntoutuskursseille, joihin tulee osallistujia useilta työpaikoilta.
Työterveysyhteistyö
Työpaikan eli työnantajan ja työntekijöiden edustajien sekä työterveyshuollon yhdessä suunnittelemaa ja toteuttamaa tavoitteellista toimintaa kutsutaan työterveysyhteistyöksi. Se on osa työpaikan toimintakulttuuria. Työterveysyhteistyö toteutuu parhaiten silloin, kun se on nivottu työpaikan työkykyjohtamiseen.
Työkyvyn varhaisessa tukemisessa työterveysyhteistyö näkyy yhdessä sovittujen toimintamallien toteutumisessa. Työterveyshuollossa ollaan tietoisia työpaikan toimista, ja työpaikalla tunnetaan työterveyshuollon toimintatavat. Työterveyshuollossa tiedetään esimerkiksi työpaikan esihenkilön käyvän varhaisen tuen keskustelut, kun työntekijällä on useita lyhyitä poissaoloja. Työpaikalla puolestaan tiedetään työterveyshuollon toteuttamien toimien, esimerkiksi terveystarkastusten, mahdollisuudet työkyvyn tukemisessa.
Työpaikka ja työterveyshuolto seuraavat varhaisen tuen toiminnan toteutumista yhteistyö- tai toimintasuunnitelmapalavereissa. Palavereissa keskustellaan toteutuneista työterveyshuoltoon ohjaamisten määristä, muutoksista ja toiminnan laadusta. Aiheina ovat myös jo käydyt varhaisen tuen keskustelut tai varhaisen tuen toimintamallin toimivuuden arviointi.
Terveystarkastusten tulosten raportoinnin tai koko työpaikkaa koskevien kyselyiden tai selvittelyiden avulla voidaan suunnitella koko työpaikalle työkykyä tukevia toimia, esimerkiksi painonhallintaryhmiä, mielenterveyttä tukevia toimia tai liikkumisen lisäämistä. Varhaisen tuen toimintamalli on erikseen kuvattuna osiossa 3.4 Työkyvyn varhaisen tukemisen malli.
Työterveyshuollon edustajat ja moniammatillinen toiminta
Työterveyshuollon moniammatillinen toimintatapa tarkoittaa tiimityöskentelyä, jonka hyöty perustuu monitieteisyyteen. Jokaisella ammattiryhmällä on erityisosaamista, joten asiantuntijuutta jakamalla pystytään ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia kuin yksin toimien olisi mahdollista.
Moniammatillisessa tiimissä työterveyshuollon ammattihenkilöinä työskentelevät yleensä työterveyslääkäri, -hoitaja ja työfysioterapeutti, asiantuntijana toimii työterveyspsykologi. Mukana olevia muita asiantuntijoita voivat olla esimerkiksi sosiaalialan, ravitsemuksen, puheterapian, maatalouden, työnäkemisen, teknisen alan, työhygienian, ergonomian ja liikunnan asiantuntijat sekä erikoislääkärit (Kuvio 14). Asiakkaana olevan työpaikan tarpeet ohjaavat työterveyshuollon toimintaa, ja työterveyshuollon ammattihenkilöt, kuten työterveyslääkäri, -hoitaja tai työfysioterapeutti, arvioivat asiantuntijoiden käytön tarpeen. Asiantuntijoiden käyttö on kirjattava työterveyshuollon sopimukseen ja toimintasuunnitelmaan (ks. osio 1.2. Työkyvyn tukemisen malli ja suunnitelmat).
Työterveyshoitaja vastaa asiakasyritystensä työterveyshuollon tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta kokonaissuunnittelusta, koordinoinnista, työterveyshuollon toteutumisen ja vaikuttavuuden seurannasta sekä laadun kehittämisestä. Työterveyshoitaja huolehtii yhteistyössä asiakasyritysten kanssa työterveyshuollon toimintasuunnitelmien laatimisesta ja korvauksiin liittyvästä ohjauksesta, seurannasta ja muusta yhteistyöstä sekä vastaa aktiivisesta yhteydenpidosta.
Työterveyshoitajan tyypillisiä tehtäviä ovat
- työpaikkaselvitykset
- terveystarkastukset
- ohjaus ja neuvonta
- ensiapuvalmiuden suunnittelu
- työkyvyn ja terveyden edistäminen ja seuranta itsenäisesti ja yhteistyössä työterveyslääkärin ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa
- työkyvyttömyyden ehkäisy työpaikoilla
- työterveyspainotteinen sairaanhoito.
Työterveyslääkärin tehtävät ovat laajoja ja vaativat lääketieteellisen osaamisen lisäksi osaamista myös monelta muulta alalta sekä ymmärrystä kuntoutuksen mahdollisuuksista ja sosiaalilainsäädännöstä. Työterveyslääkärin vastuulla on työterveyshuollon lääketieteellinen toiminta. Työterveyshuollossa päätoimisesti toimivan laillistetun lääkärin on oltava työterveyshuollon erikoislääkäri.
Työterveyslääkärit tekevät yhteistyötä muiden työterveyshuollon ammattihenkilöiden tai asiantuntijoiden kanssa ohjaamalla tukea tarvitsevia työntekijöitä muiden vastaanotolle tai päinvastoin. Esimerkiksi työstressiin ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä lääkäri voi ohjata potilaan työterveyspsykologille. Työpaikan ongelmien tullessa esille yksilökäynneillä työterveyslääkärit käyvät usein keskustelua työpaikalle nimetyn työterveyshoitajan kanssa ja miettivät työterveysyhteistyön muotoa sekä sopivinta tapaa edetä niin, että yhteistoiminta paranee.
Työterveyslääkärin tyypillisimmät tehtävät ovat
- työhön liittyvien, työkykyä uhkaavien sekä työperäisten sairauksien ja ammattitautien ehkäisy, tunnistaminen, hoito ja seuranta
- työlääketieteellinen vastuu työpaikkaselvityksissä erityisesti työpaikoilla, joissa on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia altisteita
- työkyvyn tukeminen, arviointi ja kuntoutukseen ohjaaminen.
Työterveyshuollon lääkäreillä on usein myös vastuu työpaikkojen henkilöstön muiden kuin työperäisten sairauksien tunnistamisesta, hoidosta ja seurannasta osana vapaaehtoista työterveyshuoltoa.
Työfysioterapeutti on työterveyshuollon ammattihenkilö, joka edistää ja tukee työkykyä ja kehittää työtä ja työympäristöä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tiimin välisenä yhteistyönä. Työfysioterapeutin työ painottuu terveyden edistämiseen sekä työhön liittyvien sairauksien ja niiden pitkittymisen ehkäisyyn.
Työfysioterapeutin tyypillisiä tehtäviä ovat
- työpaikkaselvitysten ja suunnattujen selvitysten toteuttaminen, erityisesti fyysisesti vaativissa työtehtävissä toimiville sekä henkilöille, joilla esiintyy tuki- ja liikuntaelimistön (TULE-) vaivoja
- työpaikalla tehtävän työterveystoiminnan suunnitteluun osallistuminen erityisesti fyysisesti vaativissa työtehtävissä sekä TULE-oireisten työntekijöiden kanssa
- työtilojen, -menetelmien, -välineiden sekä työn muokkauksen mahdollisuuksien arviointi ja ratkaisujen selvittely yhteistyössä työpaikan toimijoiden kanssa
- työkyvyn tukeminen ja edistäminen terveystarkastusten sekä neuvonnan ja ohjauksen keinoin; tehtävät liittyvät esimerkiksi TULE-terveyteen, kuntoutuksen ohjaamiseen ja seurantaan sekä palautumiseen
- yksilövastaanottotoiminta TULE-vaivoista
- yksilöllisten työn muokkauksen ratkaisujen suunnittelu
- työterveyshuollon moniammatillisiin kuntoutusprosesseihin osallistuminen.
Työterveyslaissa 1.1.2022 tapahtuneen muutoksen myötä työfysioterapeuteilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua kuntoutusyhteistyöhön. Työfysioterapeutin aseman muuttuminen asiantuntijasta ammattihenkilöksi tarkoittaa, että työfysioterapeutille voi ohjautua ilman hoitajan tai lääkärin lähetettä. Muutos mahdollistaa työfysioterapeuttien toimimisen itsenäisesti työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa sekä seurannassa.
Työfysioterapeutin suoravastaanotto
Työfysioterapeutin suoravastaanotto tarkoittaa, että TULE-oireinen työntekijä ohjataan työfysioterapeutin vastaanotolle lääkärin vastaanoton sijasta. Perusajatuksena on ohjata TULE-oireiset asiakkaat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työfysioterapeutin tutkimukseen, hoidon tarpeen arvioon, neuvontaan ja ohjaukseen.
Suoravastaanottopätevyyden saamiseksi työfysioterapeutin tulee käydä erillinen lisäkoulutus.
Työfysioterapeutti arvioi suoravastaanottokäynnillä myös asiakkaan sairauspoissaolon tarpeen, informoi ja ohjaa tätä käsikauppalääkkeiden käytössä sekä arvioi mahdollisen työterveyslääkärin tai muun työterveyden ammattilaisen konsultaation tarpeen.
Työterveyspsykologi tukee yksilöiden työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisöjen toimivuutta osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä.
Työterveyspsykologin keskeisiä tehtäviä ovat
- yksilövastaanotto, jossa yhdessä asiakkaan kanssa kartoitetaan työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä asioita
- yksilöllinen neuvonta ja ohjaus, jonka tavoitteena on asiakkaan psyykkisen työkyvyn edistäminen, esimerkiksi työkuormituksen vähentäminen
- stressioireiden hallinta ja omien voimavarojen lisäämisen keinot
- psykososiaalisten kuormitus- ja voimavaratekijöiden arviointi työpaikkaselvityksissä
- työyhteisöjen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen esimerkiksi työyhteisön ongelma- ja muutostilanteissa
- esihenkilöiden tuki työyhteisön ristiriita- tai muutostilanteissa
- kriittisten tilanteiden (onnettomuuksien, tapaturmien, uhka- ja väkivaltatilanteiden) stressinhallintatyö, joka on ehkäisevää ja sairauksia lievittävää.
Työterveyspsykologi voi tehdä myös psykologisia tutkimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi muistiin, oppimiseen, keskittymiskykyyn, ongelmanratkaisutaitoihin ja työmotivaatioon.
Sosiaalialan asiantuntija on ammatillisen kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen asiantuntija. Hän auttaa löytämään ratkaisuja osatyökykyisen työntekijän työssä jatkamiseen tai työntekijän palaamiseen sairauslomalta työhön. Hän selvittää yhdessä työntekijän kanssa konkreettiset ja realistiset ammatilliset vaihtoehdot ja reitit sekä huomioi terveydelliset rajoitteet ja muut työllistymiseen vaikuttavat tekijät. Häneltä saa myös apua erilaisten hakemusten täyttämisessä. Sosiaalialan asiantuntija auttaa lisäksi selvittämään työntekijän toimeentuloon liittyvät asiat, esimerkiksi ammatilliseen kuntoutukseen liittyvän taloudellisen tuen.
Sosiaalialan asiantuntija voi auttaa, kun
- työntekijällä on työkykyhaasteita (viimeistään 60 sairauspäivärahapäivän täyttyessä)
- tarvitaan ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arviota sekä ohjausta ja motivointia
- tarvitaan kuntoutuksen kokonaistarpeen arviota (ammatillinen, lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus)
- työntekijän tilanne on epäselvä ja tarvitaan kuntoutusjärjestelmien ja sosiaalivakuutuksen erityistuntemusta
- työntekijän ammatillisen kuntoutuksen asia ei etene, vaikka hänelle on jo annettu ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös
- irtisanomistilanteessa tarvitaan ohjausta toimeentuloasioissa ja uuden työuran hankinnassa
- työntekijällä on vähäisiä työkykyongelmia, jotka vaikuttavat työssä pärjäämiseen ja ovat lisänneet poissaoloja
- työntekijällä on motivaatio-ongelma
- järjestetään työterveysneuvottelut.
Työkykyä uhkaavan sairauden selvittämiseksi työterveyslääkärin voi olla tarpeen ohjata työntekijä muun erikoislääkärin vastaanotolle. Erikoislääkärin osaamisen mukaan saaminen auttaa työterveyslääkäriä arvioimaan tarkemmin työntekijän työkykyä sekä työhönpaluun tukitoimia ja aikataulua.
Työterveyslääkärillä on osana lakisääteistä työterveystoimintaa mahdollisuus konsultoida erikoislääkäriä niissä tilanteissa, joissa on kyse esimerkiksi työkyvyn arvioinnin tarpeesta tai tarpeesta ohjata työntekijä kuntoutukseen. Jos työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on kirjattu mahdollisuus erikoislääkärin konsultaatioon myös vapaaehtoisen sairaanhoidon palveluissa, voi tämä parantaa hoitomahdollisuuksia ja nopeuttaa mahdollista työhönpaluuta, sillä työkyvyttömyys saattaa pitkittyä turhaan julkisen erikoissairaanhoidon hoitojonojen vuoksi.
Työkykykoordinaattori on työkyvyn tuen ammattilainen, joka on suorittanut ammatillisen täydennyskoulutuksen (10 op). Työkykykoordinaattoreiden taustakoulutus vaihtelee, mutta useimmilla heistä on korkeakoulututkinto.
Työkykykoordinaattorit toimivat asiantuntijoina työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujärjestelmässä. He voivat työskennellä työ- ja elinkeinopalveluissa, kuntien työllisyyspalveluissa, perusterveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, työterveyshuollossa, erikoissairaanhoidossa, työeläkelaitoksissa, työpaikkojen henkilöstöpalveluissa, oppilaitoksissa, Rikosseuraamuslaitoksessa tai järjestöissä. He osallistuvat työpaikkojensa edustajina myös monialaisiin palveluihin, kuten esimerkiksi työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun (TYP) sekä nuorille palveluja tarjoavan Ohjaamon toimintaan.
Työkykykoordinaattorin tehtävät ovat eri toimipaikoissa erilaisia. Heidän pääasiallinen tehtävänsä on tukea työikäisiä työllistymisessä, työssä jatkamisessa ja työhönpaluussa. Työikäisen asiakkaan tuen tarve riippuu toisaalta tämän asettamista tavoitteista, toisaalta tämän työkyvystä. Työkykykoordinaattori etsiikin yhdessä asiakkaansa kanssa juuri tälle sopivia palveluja ja etuuksia, koordinoi palveluja ja tekee monialaista verkostotyötä.
Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu