Laaja-alainen työkykykäsitys

Työkykyä on määritelty eri yhteyksissä eri tavoin. Työkyky tavanomaisesti käsitetään henkilön yksilölliseksi ominaisuudeksi samalla tapaa kuin terveys tai sairaus. Työkyvyttömyyteen pohjautuvien etuuksien hakemisen (esim. sairauspoissaolo) yhteydessä on keskeistä kartoittaa työkykyä rajoittavia tekijöitä. Osin tämän takia puhe työkyvystä onkin itse asiassa puhetta työkyvyttömyydestä. Toisaalta työkyvyn tuen toiminnoissa pyritään kartoittamaan voimavaratekijöitä ja mahdollisia osaamistarpeita.

Laajemmin työpaikan ja työn yhteydessä työkyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyä suoriutua työstä, yksilöllisten ominaisuuksien ja työn teon välistä suhdetta. Yksilöllinen työtehtäväkohtainen työkykyisyys muodostuu tavanomaisten työtehtävien mielekkyydestä, ammatillisesta osaamisesta, työelämätaidoista, ja henkilön muista avuista kuten reagointiherkkyys tai vuorovaikutustaidot. Lisäksi työtehtäväkohtainen työkykyisyys muodostuu henkilön riittävästä terveydestä ja fyysisesti, psykososiaalisesti ja organisatorisesta tukevasta työorganisaatiosta. Työkykyyn vaikuttavat siis monet tekijät työssä ja työolosuhteissa, joihin esimerkiksi esihenkilö voi vaikuttaa halutessaan tukea työkykyä.

Yleisesti työkykyyn liittyy siis yksilön terveys, toimintakyky, osaaminen ja yhteisölliset tekijät kuten johtaminen, työyhteisö ja työolot. Työkyky ilmenee suhteessa työn vaatimuksiin, joten sama henkilö voi olla osin tai täysin työkyvytön johonkin työhön, mutta täysin työkykyinen toiseen. Keskeistä onkin tarkastella yksilön työkykyä työpaikka- ja työtilannekohtaisesta näkökulmasta. Työtä muokkaamalla tai vaihtamalla työkyky voi parantua ja lähtökohtaisesti uhannut työkyvyn laskun uhka voidaan torjua tai muuttuneen työkyvyn kanssa voi jatkaa tai palata koko- tai osa-aikaiseen työhön.

Työkyky: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky

Työkyvyn käsitteistä: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/278322/Raportteja13_saavutettava.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Esimiehenä työterveysneuvottelussa: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyoterveysneuvottelu-ratkaisuja-tyohon/esimiehena-tyoterveysneuvottelussa

Materiaalista suoritettu

Takaisin ylös Siirry takaisin sivun alkuun

Materiaalista suoritettu

Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti työpaikoille
Käsitteitä
Työhön kytkeytyvä kuntoutusLaaja-alainen työkykykäsitysTyön muokkaus
1. Kehitä toimivia käytäntöjä
1.1 Johdanto ja keskeiset käsitteet1.2 Työpaikan työkyvyn tukemisen mallit ja suunnitelmat 1.3 Työkyvyn tukemiseen liittyvien mallien kehittäminen1.4 Työkyvyn tukemisen mallien käyttöönotto1.5 Työkyvyn tuen toteutumisen seuranta ja arviointi1.6 Pienet työpaikat, yrittäjät ja itsensä työllistäjätLue lisää ja lähteet
2. Edistä työkykyä
2.1 Johdanto ja keskeiset käsitteet2.2 Osaamisen kehittäminen2.3 Työpaikan kulttuurin kehittäminen2.4 Terveelliset elintavat edistävät työkykyä2.5 Ergonomia 2.6 Työn suunnittelu2.7 Työturvallisuus, työtapaturmien ehkäisyLue lisää ja lähteet
3. Tue varhain
3.1 Johdanto ja keskeiset käsitteet3.2 Osaamisen vahvistaminen3.3 Työkykyasioiden havainnointi ja esiin nostaminen3.4 Työkyvyn tukeminen työpaikalla 3.5 Tuki- ja liikuntaelinvaivat ja mielenterveys3.6 Työterveyshuollon rooli ja mahdollisuudet työkyvyn tukemisessa3.7 Sosiaali- ja terveysalan järjestöt työkyvyn tukijoina 3.8 Pienet työpaikat, yrittäjät ja itsensä työllistäjätLue lisää ja lähteet
4. Tue työhön paluuta ja työssä jatkamista
4.1 Johdanto ja keskeiset käsitteet4.2 Suunnitellun työhön paluun jälkeen tavoitteena on työssä pysyminen4.3 Työhön paluun erilaiset tilanteet4.4 Palvelut ja etuudet4.5 Työntekijän tuen tarpeen tunnistaminen4.6 Tietoa ja tukea esihenkilöilleLue lisää ja lähteet
5. Muokkaa työtä
5.1 Johdanto ja keskeiset käsitteet5.2 Työn muokkaus5.3 Työn muokkauksen toimintamalli5.4 Toimintamallin räätälöinti omalle työpaikalle5.5 Lainsäädäntöä5.6 Pienet työpaikat, yrittäjät ja itsensä työllistäjätLue lisää ja lähteet
Takaisin ylös Siirry takaisin sivun alkuun