4.3 Mieli liikkeelle -podcast: Miten motivoimme vähemmän liikkuvia liikkeelle? Herättelyä liikkumisviestinnän uudistamiseen
Onko liikuntaviestintä tullut tiensä päähän? Onko tässä yksi syy siihen, että suomalaiset eivät liiku?
Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa ihmisiä on aktivoitu liikkeelle lukuisilla kampanjoilla ja ahkeralla liikuntaviestinnällä. Silti tiedämme esimerkiksi, että korkeakouluopiskelijat istuvat keskimäärin 11 tuntia vuorokaudessa (1) ja työikäisistä 74 % ei liiku terveytensä kannalta riittävästi (2). Liikkumisen edistämisviestintää on tehty Suomessa hyvin samankaltaisella linjalla jo pitkään, ja jokin siinä linjassa ei tunnu toimivan. Jonkin on muututtava, jotta pystymme vaikuttamaan yleisöömme tehokkaammin ja tavoittamaan aivan uusia kohderyhmiä – mutta minkä?
Podcast-jaksossa käymme läpi, millaisilla keinoilla, sanastolla ja kuvastolla suomalaisia on läpi vuosikymmenten yritetty saada liikkeelle. Annamme konkreettisia esimerkkejä ja inspiroimme miettimään uusia tapoja viestiä liikkumisesta, jotta viestimme tavoittaisi kohderyhmämme, saisi heidät kiinnostumaan ja muuttamaan asenteitaan ja käytöstään – peilaten tätä kaikkea myös oppilaitosympäristöön. Päivän sana on rohkeus!
Jaksossa keskustelemassa ovat viestintäpäällikkö Annamaija Manninen ja vanhempi tutkija Maria Rantala Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesistä. Jaksoa juontaa viestinnän asiantuntija Kerttu Keto Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesistä.
Tervetuloa sukeltamaan kanssamme liikkumisviestinnän maailmaan! Laita kuulokkeet korville ja lähde liikkumaan mieleiseesi ympäristöön!
Podcast-jakson tekstivastine (pdf):
Maria Rantala on historiantutkija, jonka tutkimuskohteena ovat suomalaiset liikunta- ja terveyskampanjamateriaalit vuosilta 1920–2025.
Annamaija Manninen on työskennellyt viestinnän parissa 40 vuotta. Hän on toiminut muun muassa journalistiikan lehtorina Jyväskylän yliopistossa, uutistoimittajana ja -ankkurina Ylen tv-uutisissa sekä henkilökohtaisten viestintätaitojen valmentajana omassa yrityksessään.
Kerttu Keto on koulutukseltaan kielitieteilijä. Hänen erityisosaamistaan on se, miten kieli rakentaa todellisuutta ja miten kielenkäytöllä voidaan luoda yhdenvertaisempaa maailmaa.
Lisätietoa ja lukuvinkkejä
- Rantala, M. (2019). Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1941–2010. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 351.
- Rihko, M. (2023). Viestinnän palvelumuotoilun hyödyntäminen vähän liikkuvien aktivoimisessa. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/803972
- Tamminen, J. (2019). Nauti tyhjyydestä ja muita vastamainoksia. Into Kustannus Oy ja Voima Kustannus.
- Vallin, L. (2024). Viestintää terveys- ja hyvinvointipalveluista nuorille. Case Ohjaamo Pori. Turun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/860795
- Williamson C., Baker G., Mutrie N., Niven A. & Kelly P. 2020. Get the message? A scoping review of physical activity messaging. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity volume 17, article number: 51. https://doi.org/10.1186/s12966-020-00954-3
Lähteet:
- Holm, N., Ikonen, J., Siekkinen, K., Ansala, J., Parikka, S. (2023). Tässä istun enkä muuta voi – korkeakouluopiskelijoiden istuminen ja paikallaanolon paikat koronaepidemian aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-058-3
- Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H., Vasankari, T. Liikuntaraportti. (2022). Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-808-3
Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu