3.6 Kouluttautuminen yhdenvertaisen liikkumisen mahdollistamiseksi

Yhdenvertaisen liikkumisen edistäminen alkaa oman ymmärryksen lisäämisestä. Yksi tärkeimmistä – ja usein ensimmäisistä – tavoista huomioida kaikki opiskelijat on perehtyä normatiivisuuteen, syrjintään ja yhdenvertaisuuden rakenteisiin. Sekä opiskelijoiden kanssa toimivat että opiskelijat itse voivat kouluttautua näistä aiheista. Tämä tarkoittaa sitä, että opitaan tunnistamaan, miten yhteiskunnalliset normit – kuten valkoisuus, vammattomuus, sukupuolen ja seksuaalisuuden oletukset tai taloudelliset lähtökohdat – vaikuttavat arjen tilanteisiin ja kaventavat joidenkin mahdollisuuksia osallistua.

Yhdenvertaisuus ei ole vain juhlapuheiden arvo, vaan käytännön tekoja, jotka näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa: siinä, kenet otamme mukaan, kenet jätämme huomiotta ja millaisia mahdollisuuksia rakennamme yhteisölle. Yhteisöjä tulisi rakentaa niin, ettei kenenkään tarvitse erikseen vaatia pääsyä mukaan. Kun yhdenvertaisuus toteutuu, se ei ainoastaan lisää osallisuutta, vaan myös vähentää vähemmistöstressiä ja vapauttaa voimavaroja oppimiseen, hyvinvointiin ja kuulumisen tunteeseen.

Normikriittinen tarkastelu auttaa huomaamaan, miten vakiintuneet käytännöt voivat ylläpitää eriarvoisuutta. Normikriittisyys ei ole teoreettinen harjoitus, vaan konkreettinen väline muuttaa toimintatapoja niin, että yhteisössä on tilaa monenlaisille tavoille olla opiskelija, oppija ja liikkuja. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että nimenhuudossa jokaisen nimi sanotaan – ei siksi, että joku vaatii tulla huomioiduksi, vaan siksi, että yhteisö on alusta alkaen rakennettu kaikkia varten.

Yhdenvertaisuus ei synny itsestään. Se vaatii sitoutumista, jatkuvaa arviointia ja rohkeutta muuttaa omia toimintatapoja. Kuten Maya Angelou on sanonut: “Tee parhaasi siihen asti, kunnes tiedät paremmin. Sitten, kun tiedät paremmin, tee paremmin.”

Avoimesti saatavilla olevia koulutusmateriaaleja:

Rodullistaminen ja kulttuurinen moninaisuus:

Kohti syrjimä­töntä koulua – Rauhankasvatusinstituutti

  • Rauhankasvatusinstituutin Kohti syrjimätöntä koulua -materiaali tarjoaa konkreettisia työkaluja koulutuksen antirasistiseen kehittämiseen.

Verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille – THL

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antirasistinen koulutuspaketti tukee rakenteellisen rasismin tunnistamista ja purkamista.

Vammaisuuden huomioiminen ja esteettömyys:

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö – Etusivu | Vamlas

  • Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (Vamlas) edistää vammaisten lasten ja nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.

ESKEH-kartoitusmenetelmä | Invalidiliitto, ESKEH-kartoituslomakkeet ja -opas | Invalidiliitto

  • Invalidiliiton Esteettömyyskartoitus ja Saavutettavuusopas auttavat arvioimaan ja kehittämään liikuntaympäristöjen esteettömyyttä käytännössä.

Sukupuolen moninaisuus ja cisnormatiivisuuden haastaminen:

Sateenkaaritieto | Seta ry

  • Setan Sateenkaaritieto-kokonaisuus tarjoaa ajantasaista perustietoa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta sekä konkreettisia välineitä normien tunnistamiseen ja purkamiseen.

Perustietoa | Trasek ry

  • Trasek ry:n Perustietoa -sivusto puolestaan kokoaa keskeiset asiat trans- ja intersukupuolisten oikeuksista ja antaa välineitä cisnormatiivisten käytäntöjen haastamiseen.

Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus ja heteronormatiivisuuden purku:

Ammattilaisille | Seta ry

  • Setan koulutusmateriaalit sateenkaarinuorten kohtaamisesta tarjoavat käytännön ohjeita ja harjoitteita opetukseen ja ohjaukseen.

Kehonormit ja painoon liittyvät oletukset:

Syömishäiriöliiton oppaat ja lukuvinkit | Syömishäiriöliitto

  • Syömishäiriöliiton Painavaa asiaa -materiaali käsittelee painoon, ulkonäköön ja kehoon liittyviä oletuksia ja antaa keinoja rakentaa kehopositiivisempia ympäristöjä.

Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä : Lihavuuden stigma ja sen vähentäminen – Valto

  • Liikuntasosiologian apulaisprofessori Hannele Harjusen tutkimukset tuovat esiin, miten lihavuuteen liittyvä stigma ja painonormit rajoittavat yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia; esimerkiksi TEAS-raportissa ”Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä”.

Eriarvoisuuden tila Suomessa (pdf)

  • Raportissa Hannele Harjunen osoittaa, että painostigma altistaa syrjinnälle monissa arjen tilanteissa, myös liikunnassa.

Sosioekonomisen aseman vaikutusten tunnistaminen:

Köyhyys – syitä ja seurauksia (pdf)

  • Eurooppalaisen köyhyysverkoston raportti Köyhyys – syitä ja seurauksia (2017) osoittaa, että köyhyys kaventaa yksilön mahdollisuuksia osallistua arjen toimintoihin ja harrastuksiin.

Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa -painopisteenä harrastamisen hinta – Valto

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa (2016) puolestaan tuo esiin, että taloudelliset erot vaikuttavat suoraan siihen, kenellä on varaa osallistua liikuntaan ja harrastuksiin:

Neurokirjon huomioiminen ja neuronormatiivisuuden haastaminen:

Esteettömyys – Autismiliitto,  Ammattilaisille – ADHD-liitto

  • Autismiliiton Esteettömyys ja saavutettavuus -materiaalit sekä ADHD-liiton ohjeet auttavat ymmärtämään, miten neurokirjon opiskelijoiden tarpeet voidaan huomioida käytännössä.

Autismin ja neurokirjon uusi, syrjimätön sanasto on julkaistu » ASY,

AAVA-hankkeessa-tuotettu-sanasto.pdf

  • Autismiliitto (ASY) on julkaissut Autismin ja neurokirjon uuden syrjimättömän sanaston, ja sen pohjalta laadittu AAVA-hankkeen sanasto tarjoaa välineitä kielen uudistamiseen niin, että se ei uusinna syrjiviä oletuksia.

Tietoa ammattilaisille – ADHD-liitto

  • ADHD-liiton Tietoa ammattilaisille -osio kokoaa konkreettisia keinoja huomioida ADHD-oireisten tarpeet arjen opetuksessa ja ohjauksessa. Näiden materiaalien avulla voidaan purkaa neuronormatiivisuutta ja tehdä tiloista ja käytännöistä saavutettavampia kaikille.
Mieli liikkeelle -hankkeen logo

Materiaalista suoritettu

Materiaalista suoritettu

3. Kohti yhdenvertaisempaa opiskeluarkea
3.1 Mitä yhdenvertaisuus on?3.2 Normatiivisuus - yhden koon vaatekappale3.3 Keinoja yhdenvertaisempaan liikkumiseen3.4 Opiskelijoiden osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen3.5 Viestinnän merkitys toiminnan yhdenvertaisuudelle3.6 Kouluttautuminen yhdenvertaisen liikkumisen mahdollistamiseksi3.7 Mieli liikkeelle -podcast: Yhdenvertaisuus liikkumisen ja yhteisöllisyyden edistämisessä3.8 Pohdittavaksi yksin tai yhdessä