1.2 Liikuta mieltäsi
Tässä osiossa kuvataan tiiviisti liikkumisen myönteisiä vaikutuksia mielen hyvinvointiin Mieli liikkeelle -hankkeessa tuotetun infograafin avulla.
Liikkuminen vaikuttaa myönteisesti mielen hyvinvointiin monien eri mekanismien kautta. Liikkuminen on positiivisesti yhteydessä muun muassa mielialaan, fyysiseen minäkäsitykseen ja kehonkuvaan.
Keho ja mieli ovat jatkuvasti vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa. Liikkuminen vaikuttaa autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan ja vahvistaa sen kykyä palautua muun muassa rasituksesta (2). Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee psykologista turvaa, riittävästi liikettä ja rauhoittumista edistäviä tekoja ja valintoja (3).
Liikkumisella on havaittu olevan yhteyksiä mielialaan. Liikkuminen voi paitsi tuottaa mielihyvää ja vahvistaa positiivisia tuntemuksia, myös lievittää ja ennaltaehkäistä masennus- ja ahdistusoireita (4, 5). Tutkimusten mukaan nuoret, jotka liikkuvat liikkumisen suositusten mukaisesti, kokevat enemmän onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämäänsä kohtaan kuin ne, jotka liikkuvat alle suositusten (6,7).
Liikkuminen voi auttaa myönteisen fyysisen minäkäsityksen ja kehonkuvan rakentumisessa. Fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen yhteys itsearvostukseen, pystyvyyden tunteeseen ja itsetuntemukseen (8). Liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä myös vähäisempään stressiin ja opiskelu-uupumukseen (6). Fyysisesti aktiivisilla ihmisillä on paremmat tietoisen läsnäolon taidot ja vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta (1). Kyky olla läsnä on keskeinen taito psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.
Liikkuvan opiskelun haastattelututkimuksessa toisen asteen opiskelijat kokivat liikkumisen parantavan vireystilaa ja keskittymistä sekä lisäävän energiaa opiskelupäivään. Lisäksi opiskelijat korostivat liikkumisen positiivisia vaikutuksia unen laatuun ja stressin hallintaan. Osalle nuorista liikkuminen tarjosi hyvää vastapainoa opiskelulle sekä mahdollisuuden kokea onnistumisen tuntemuksia ja toteuttaa itseään (9).
Infograafi: Liikuta mieltäsi
Mieli liikkeelle -hankkeessa tuotettu Liikuta mieltäsi -infograafi käsittelee liikkumisen yhteyksiä mielen hyvinvointiin opiskelijoilla.
Lähteet:
- Kangasniemi, A., Lappalainen, R., Kankaanpää A. & Tammelin, T. (2014). Mindfulness skills, psychological flexibility, and psychological symptoms among physically less active and active adults. Mental Health and Physical Activity 7 (3), 121–127.
- Partonen, T. 2016. Mielenterveyden häiriöt. Teoksessa Vuori, I., Taimela, S., Kujala, U (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Duodecim. (508–511.)
- Kangasniemi, A. 2022. Liikkuminen, keho ja mieli – kohti kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä. Liikkuen läpi elämän -seminaari. Turku (suullinen esitys).
- Lucas, M., Mekary, R., Pan, A., Mirzaei, F., O’Reilly, É. J., Willett, W. C., Ascherio, A. 2011. Relation between clinical depression risk and physical activity and time spent watching television in older women: A 10-year prospective follow-up study.
- Singh, B., Olds, T., Curtis, R., Dumuid, D., Virgara, R., Watson, A., Kimberley, S., O’connor, E., Freguson, T., Eglitis, E., Miatke, A., Simpson, C. E. M. & Maher, C. (2023). Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. British Journal of Sports Medicine. http://dx.doi.org/10.1136/bjsports-2022-106195
- Gerber, M., Lang, C., Feldmeth, A.K., Elliot, C., Brand, S., Holsboer Trachsler, E. and Pühse, U. 2015. Burnout and Mental Health in Swiss Vocational Students: The Moderating Role of Physical Activity. Journal of Research on Adolescence, 25(1), 63–74.
- An H-Y, Chen W, Wang C-W, Yang H-F, Huang W-T, Fan S-Y. 2020. The relationships between physical activity and life satisfaction and happiness among young, middle-aged, and older adults. Int J Environ Res Publ Health, 17 (13), 4817.
- Dale, P.L., Vanderloo, L., Moore, S., Faulkner, G. 2019. Physical activity and depression, anxiety, and self-esteem in children and youth: An umbrella systematic review. Mental Health and Physical activity, 16, 66–79.
- Kangasniemi, A. & Rajala, K. 2021. Toisen asteen opiskelijoiden kokemukset hyvinvoinnista ja liikunnan merkityksestä jaksamiseen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 388. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, Likes.
Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu