1.1 Liikkuen opiskelukykyä

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kehittämän opiskelukykymallin mukaan opiskelukyky on opiskelijan työkykyä ja se rakentuu useista toisiaan tukevista osatekijöistä, joita ovat omat voimavarat, opiskelutaidot, opetus ja ohjaus sekä opiskeluympäristöstä saatava tuki. Nämä yhdessä vaikuttavat siihen, miten opiskelija jaksaa ja kykenee suoriutumaan opinnoistaan. Vahvuudet yhdellä tai useammalla osa-alueella voivat tukea opiskelukykyä myös silloin, kun toisella osa-alueella ilmenee haasteita. (1).

Liikkuminen on yksi keino tukea opiskelijoiden opiskelukykyä. Jo pienet omat valinnat ja oppilaitoksen ratkaisut voivat lisätä liikettä ja tukea arjen aktiivisuutta. YTHS:n opiskelukykymalliin pohjautuva Liikkuen opiskelukykyä -malli tuo esiin liikkumista tukevien toimenpiteiden merkityksen oppilaitosympäristössä. Se on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Liikkuva opiskelu ja Mieli liikkeelle -hanke), Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) ja YTHS:n yhteistyönä. Malli tarjoaa konkreettisia esimerkkejä ja ideoita siitä, miten opiskelukykyä voidaan vahvistaa liikkumisen keinoin. Se toimii työkaluna sekä oppilaitosten henkilöstölle että opiskelijoille itselleen. (2).

Tässä osiossa esitellään Liikkuen opiskelukykyä -mallin sisällöt yleisellä tasolla ja liitetään mukaan konkreettisia työkaluja opiskelukyvyn ja liikkumisen edistämiseksi oppilaitoksissa. Tarkemmin malliin voit tutustua täältä: Liikkuen opiskelukykyä -malli YTHS:n verkkosivuilla

Kuva: Liikkuen opiskelukykyä

Liikkuen opiskelukykyä -malli (2) pohjautuu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskelukykymalliin (1).

Liikkuminen vahvistaa omia voimavaroja ja opiskelutaitoja

Liikkuminen yhdessä riittävän unen ja terveellisen ravinnon kanssa tukee opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se vahvistaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä auttaa käsittelemään opiskeluun liittyviä haastavia tunteita, kuten ahdistusta ja jännitystä. Myönteiset tunteet vahvistuvat liikkumisen myötä ja tukevat hyvinvointia, oppimista ja edelleen motivaatiota liikkumiseen. Liikkuminen yhdessä muiden kanssa puolestaan voi edistää sosiaalisia suhteita, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vuorovaikutustaitoja, kunhan ilmapiiri on turvallinen ja luottamuksellinen.

Liikkumisella on myös yhteys oppimisen kannalta keskeisiin toimintoihin, kuten tarkkaavaisuuteen, muistiin ja toiminnanohjaukseen. Se tukee luovaa ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja voi edistää opintomenestystä. Jo lyhyet liikkumishetket ja tauot opiskelupäivän aikana auttavat säätelemään vireystilaa, parantavat keskittymistä ja tukevat palautumista. Tämä heijastuu myönteisesti myös unen laatuun ja yleiseen jaksamiseen.

Opiskeluympäristö

Oppilaitoksessa tapahtuva liikkuminen – niin oppitunneilla kuin niiden ulkopuolellakin – vahvistaa yhteisöön kuulumisen tunnetta, myönteistä ilmapiiriä ja tunneilmastoa. Tätä edistää yhdenvertainen ja saavutettava opiskeluympäristö, joka tukee liikkumista ja tarjoaa opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiskokemuksiin. Liikkumiseen kannustavat tilat ja välineet madaltavat kynnystä aktiivisuuteen ja palautumiseen opiskelupäivän aikana. Tilojen ja kalusteiden on hyvä olla esteettömiä ja muunneltavia, jotta ne mahdollistavat vaihtelevat työskentelyasennot, toiminnalliset oppitunnit ja taukoliikunnan.

Liikkumisen esiin nostaminen kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä. Hyvinvointia tukevien palveluiden, kuten ryhmätoiminnan, korkeakoululiikunnan ja opiskeluterveydenhuollon, on tärkeää olla opiskelijoiden ja henkilöstön tiedossa, jotta opiskelija voidaan ohjata eteenpäin. YTHS:n opiskeluyhteisötyö vahvistaa opiskeluyhteisöjen kykyä edistää jäsentensä terveyttä ja hyvinvointia.

Kuva: Liikkumisen ja hyvinvoinnin palvelupolku

Opiskelijoiden liikkumisen edistäminen toteutuu palvelupolussa, jossa monialainen ja -ammatillinen yhteistyö on keskiössä. Millainen on teidän oppilaitoksenne palvelupolku?

Opetus ja ohjaus

Liikkumiseen kannustaminen ja paikallaanolon tauottaminen tulisi olla luonteva osa opetus- ja ohjaustilanteita. Tämä korostuu erityisesti aloilla, joilla opetusmenetelmät eivät lähtökohtaisesti sisällä toiminnallisuutta tai kehollista vaihtelua.

Opettajilla ja muulla henkilöstöllä on keskeinen rooli opiskelijoiden kuormituksen säätelyssä. Liikkumista sisältävät ja palauttavat tauot voidaan sopia osaksi sekä lähi- että etäopetusta. Opiskelijoita voidaan ohjata tunnistamaan ja ilmaisemaan tauottamisen tarpeita.

Opetushenkilöstö voi tukea oppimista ja vireystilan säilymistä vaihtelemalla pedagogisia menetelmiä. Luennoinnin rinnalle voidaan tuoda esimerkiksi toiminnallisia ja kokemuksellisia tapoja opiskella. Keinoja on monia ja tärkeintä onkin löytää luontevalta tuntuvat toimintatavat itselle ja opiskelijoille.

Kuva: Toiminnallinen oppiminen

Liikkumisen lisäämiseen opiskelupäiviin tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelykykyä. Tapoja on monia, mikä tuntuu sinulle luontevimmalta? Lataa Toiminnallinen oppiminen -kuva tästä (png).