3.5 Viestinnän merkitys toiminnan yhdenvertaisuudelle
Viestintä ei ainoastaan kuvaa todellisuutta, vaan myös tuottaa sitä. Siksi sillä on keskeinen rooli yhdenvertaisuuden ja osallisuuden rakentamisessa. Kun oppilaitosten viestinnässä näkyvät vain tietyt kasvot tai “oikeanlaiseksi” mielletyt liikkujat, syntyy hiljainen viesti siitä, ketkä kuuluvat mukaan ja ketkä jäävät ulkopuolelle.
Representaatio ei saa jäädä yksittäisiin kuviin tai tokenistisiin valintoihin, vaan sen on heijastettava moninaisuutta johdonmukaisesti: viestinnässä tulee näkyä erilaisten kehojen, taustojen, kykyjen ja elämäntilanteiden kirjo. Kyse ei ole vain kuvista, vaan myös kielestä, tarinoista ja siitä, kenen kokemus tulee esiin.
Tokenismin riski on aina olemassa, jos moninaisuus näkyy vain pintapuolisesti. Tokenismilla tarkoitetaan sitä, että syrjittyyn vähemmistöön kuuluvaa ihmistä tai koko ryhmää käytetään symbolisena esimerkkinä – esimerkiksi mainoskuvassa tai esittelyvideossa – ilman että heidän kokemuksensa tai tarpeensa aidosti huomioidaan, ja erityisesti ilman aitoa mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Yhden kuvan tai yksittäisen esimerkin sijaan tarvitaan jatkuvaa, aidosti moninaista viestintää. Näin viestintä voi vahvistaa kuulumisen kokemusta: opiskelijat näkevät, että heidän kaltaisillaan on tilaa liikkua ja tulla osaksi yhteisöä.
Representaatio ei kuitenkaan tarkoita pelkästään Suomessa rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten näkymistä mediassa tai päätöksenteossa. Kun viestinnässä ja visuaalisessa materiaalissa näkyy pääosin valkoisia, vammattomia, keskipainoisia ja sukupuolten binääriin “sopivia” ihmisiä, se ei ole “neutraalia”. Kun kaikenlaisessa viestinnässä ja päätöksenteossa esiintyy vain hyvin norminmukaisia ihmisiä, tämä on myös representaatiota: se edustaa nimenomaan norminmukaista enemmistöä ja siten vahvistaa sen asemaa. Se sekä tuottaa lisää valkoisuutta että muita normeja, ja siten ylläpitää vahingollista normatiivisuutta. Tämä puolestaan vahvistaa normien ulkopuolelle jääviin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää.
Kun videoita tai kuvia katsovat ihmiset, jotka täyttävät normatiivisuuden edellytykset, he tunnistavat itsensä niistä ja kokevat kuuluvansa joukkoon. Kolikon toinen puoli on, että ne, jotka eivät täytä näitä kriteereitä kokevat kuvaston ristiriitaisena ja poissulkevana: sisältö ei vastaa heidän todellisuuttaan, mikä voi heikentää turvallisuuden ja kuulumisen tunnetta.
Tämä osio nojaa projektin viestintämateriaaliin (ks. Osio 4. Viestinnän voima liikkumisen edistämisessä) sekä aiemmin esiteltyihin kohdennettuihin toimiin ja opiskelijoiden osallistamiseen. Normikriittinen viestintä tukee käytännön yhdenvertaisuustyötä tekemällä näkyväksi sen, joka usein jää näkymättömäksi.
Käytännön askeleita yhdenvertaiseen viestintään:
Yhdenvertaisuuden huomioiminen viestinnässä tarkoittaa sitä, että viestintä ei vain välitä tietoa, vaan myös rakentaa tilaa, jossa erilaiset opiskelijat voivat nähdä itsensä osallisina. Tässä muutamia keskeisiä periaatteita ja käytäntöjä:
- Saavutettavuus ensisijaiseksi: käytä selkeää kieltä ja selkokieltä silloin, kun se on tarpeen. Tarjoa tieto usealla kielellä, jos yhteisössä on monikielisiä opiskelijoita. Hyödynnä monikanavaisuutta: teksti, kuvat, videot, viittomakieli. (ks. 4.2 Viestintä luomassa yhdenvertaisempaa maailmaa: Saavutettavuus)
- Johdonmukainen moninaisuuden näkyväksi tekeminen: varmista, että viestinnän kuvissa ja tarinoissa esiintyy monenlaisia kehoja, elämäntilanteita ja taustoja. Ei riitä, että normikriittisyys näkyy yhdessä kampanjassa: sen tulee olla jatkuva linja.
- Konkreettinen tieto esteettömyydestä ja turvallisuudesta: viesti avoimesti tapahtumapaikan esteettömyydestä, saavutettavuusjärjestelyistä ja käytössä olevista turvallisemman tilan periaatteista. Näin opiskelijat tietävät etukäteen, että heidät on huomioitu tapahtumia ja toimintaa suunnitellessa.
- Kuulumisen kokemuksen tukeminen: nosta viestinnässä esiin opiskelijoiden omia kokemuksia ja tarinoita. Tämä voi tapahtua esimerkiksi opiskelijakunnan, ainejärjestöjen tai harrasteryhmien kautta. Tärkeää on, että kokemuksia kerrotaan monessa muodossa, eikä vain kirjoitetussa tai puhutussa kielessä.
- Avoin viestintä palautteen ja korjaamisen välineenä: kerro näkyvästi, miten palautetta viestinnästä voi antaa ja mitä palautteen perusteella on muutettu. Tämä tekee viestinnästä kaksisuuntaista ja rakentaa luottamusta.
Yhdenvertaisuuden edistämiseen viestinnän avulla perehdymme lisää osiossa 4: Viestinnän voima liikkumisen edistämisessä.
Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu