1.4 Liikkumista ja hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin rakennuspalikat
Toimintakulttuurin muutos oppilaitoksissa vaatii aikaa, sitkeyttä ja yhteistä sitoutumista. Liikkeelle kannattaa lähteä tunnistamalla ja vahvistamalla jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä sekä kokeilemalla uusia toimintatapoja, joita kehitetään vähitellen osaksi arkea. (1.)
Mieli liikkeelle -hankkeen pilottioppilaitosten kokemukset osoittavat, että hyvinvointia ja liikkumista edistävät toimintamalleilla on parhaat edellytykset vakiintua silloin, kun ne kytkeytyvät osaksi henkilöstön jokapäiväistä työtä ja oppilaitoksen jo olemassa olevia käytänteitä. Keskeistä on opiskelijoiden osallisuuden tukeminen, moniammatillinen yhteistyö sekä johdon tuki, jotta koko yhteisö saadaan mukaan toimintaan. (2.)
Liikkumisen edistäminen on olennainen osa opiskeluhuoltoa ja hyvinvointityötä. Sen tulisi näkyä myös oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien arjen rakenteissa ja toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa kuten hyvinvointi-, opiskeluhuolto- ja toimenpidesuunnitelmissa sekä strategioissa. Kun tavoitteet, toimenpiteet ja seuranta kirjataan selkeästi, liikkumisen edistäminen saa pysyvämmän paikan osana yhteisön hyvinvointityötä. (3).
Oppilaitoksille suunnattu Liikkuvan opiskelun ABC -opas ohjaa opiskelijoiden liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämistä osaksi opiskeluarkea. Alle kootut oppaan keskeiset sisällöt tarjoavat konkreettisia ideoita ja ratkaisuja toimintakulttuurin vakiinnuttamiseen:
- Lähde mukaan Liikkuva opiskelu -toimintaan
Kaikki aktiivisen toimintakulttuurin kehittämisestä kiinnostuneet oppilaitokset, koulutuskuntayhtymät sekä korkeakoulut voivat rekisteröityä maksutta mukaan Liikkuva opiskelu -toimintaan. Rekisteröityneille oppilaitoksille tarjotaan tietoa ja tukea toiminnan kehittämiseksi. Rekisteröidy mukaan Liikkuvan opiskelun verkkosivuilta.
- Nykytilan arviointi
Oppilaitoksen nykyisten käytäntöjen ja opiskelijoiden liikuntatottumusten kartoittaminen on tärkeä ensimmäinen askel. Mahdollistamalla opiskelijoiden osallistuminen suunnitteluun ja arviointiin voidaan vahvistaa heidän osallisuuttaan ja sitoutumistaan liikkuvan opiskelun toteuttamiseen. Liikkuvan opiskelun Nykytilan arviointi luo myös perustan rakenteelliselle kehittämiselle, kun tunnistetaan, mitkä käytännöt toimivat ja mitä on kehitettävä. Jokainen oppilaitos kehittää aktiivista toimintakulttuuria omalla tavallaan.
- Toiminnan organisointi
Liikkuvaa opiskelua tukevan toiminnan jäsentäminen ja koordinointi helpottaa sen toteuttamista. Selkeiden roolien ja vastuiden määrittäminen sekä tehokas viestintä tukevat toimintaa ja varmistavat, että kaikki osapuolet tietävät tehtävänsä. Erityisen tärkeässä roolissa toiminnan organisoinnissa ovat oppilaitoksen johto ja käytännön toimintaa ohjaava tiimi. Toimintaa kannattaa myös suunnitella ja kehittää alusta alkaen yhdessä opiskelijoiden kanssa.
- Liikkuminen osaksi oppimista
Liikkumisen ja toiminnallisuuden hyödyntäminen osana pedagogiikkaa edistää tutkitusti opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia. Säännölliset ja fyysisesti aktiiviset tauot tauot, liikkumista sisältävät toiminnalliset menetelmät, yhteisesti sovitut käytänteet ja normit sekä erilaiset ympäristö- ja kalusteratkaisut ovat pedagogisia menetelmiä, jotka tuovat opiskeluun vaihtelua ja viihtyvyyttä. Pienetkin liikkumishetket tukevat hyvää vireystilaa ja palautumista.
- Rakenteet
Oppilaitoksen olosuhteilla ja toimintaa ohjaavilla rakenteellisilla ratkaisuilla on suuri merkitys Liikkuva opiskelu -toiminnan mahdollistajina. Yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden huomiointi liikkumisen edistämisessä on tärkeää. Olosuhteiden tulisi mahdollistaa aktiivisen toiminnan ja paikallaanolon vähentämisen (esim. tilaratkaisut, kalustus, liikuntavälineet). Liikkumista ja hyvinvointia edistävät tukipalvelut tulisi koota selkeäksi kokonaisuudeksi ja liittää osaksi hyvinvointi- tai opiskeluhuoltosuunnitelmaa.
- Yhteistyö ja verkostot
Moniammatillinen yhteistyö sekä oppilaitoksen sisällä että sen ulkopuolella vahvistaa liikkuvan opiskelun vaikuttavuutta. Verkostoituminen tarjoaa tukea, resursseja ja uusia ideoita toiminnan kehittämiseen ja juurruttamiseen. Opiskeluhuollon ammattilaiset osallistuvat Liikkuva opiskelu -toimintaan hyvinvointialueen edustajina. Yhteistyötä tehdään lisäksi muiden oppilaitosten, liikuntaseurojen, järjestöjen ja yritysten kanssa, mikä laajentaa mahdollisuuksia ja tukee liikkumisen vakiintumista osaksi opiskelijoiden arkea.
- Toiminnan juurruttaminen
Uudet toimintatavat tulee juurruttaa osaksi oppilaitoksen arkea pitkäjänteisesti. Muutoksia kannattaa kokeilla, kehittää ja vahvistaa vähitellen, jotta ne pysyvät osana toimintakulttuuria. Juurruttamisessa hyödynnetään rakenteellista kehittämistä ja toiminnan vakiinnuttamista ohjaavia asiakirjoja, jotta uudet käytännöt säilyvät myös henkilöstön ja opiskelijoiden vaihtuessa.
Liikkuminen osaksi opiskeluhuollon rakenteita ja toimintaa
Liikkumisen sitominen osaksi opiskeluhuoltotyötä tukee opiskeluhuollon keskeistä tehtävää: opiskelijan oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä (2,4). Samalla se on yksi hyvä keino edistää liikkumista sisältäpäin, osana oppilaitoksen olemassa olevia rakenteita ja moniammatillista osaamista (5). Toiminnan systemaattinen toteutus ja arviointi varmistetaan kirjaamalla liikkuminen osaksi opiskeluhuoltosuunnitelmaa (3).
Liikkumista edistävät toimenpiteet sopivat hyvin osaksi sekä yhteisöllistä että yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa liikkumisen edistäminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilaitoksessa rakennetaan myönteinen suhtautuminen liikkumiseen ja tarjotaan siihen soveltuvat tilat ja palvelut. Liikkumisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmia voidaan hyödyntää oppimisen tukemisessa, sosiaalisten suhteiden vahvistamisessa, yhteisöllisyyden lisäämisessä sekä opiskelijoiden osallisuuden edistämisessä. (2,4.)
Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa liikkumisen huomioiminen tarkoittaa, että opiskeluhuollon ammattilaiset huomioivat liikkumisen osana opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sisällyttävät sen osaksi yksilöllisiä tukitoimia. Ammattilaiset voivat nostaa liikkumisen esiin keskusteluissa, tunnistaa ja purkaa mahdollisia liikkumisen esteitä sekä ohjata opiskelijaa esimerkiksi omaehtoisen liikunnan pariin, osallistumaan oppilaitoksen järjestämään ryhmätoimintaan tai hakeutumaan liikuntaneuvontaan. (2,4.)
Kuvio: Liikkuminen osaksi opiskeluhuollon rakenteita ja toimintaa (2)
Lähteet:
1. Liikkuva opiskelu. Liikkuvan opiskelun ABC. (2025.) Haettu 20.9.2025 osoitteesta https://liikkuvaopiskelu.fi/liikkuvan-opiskelun-abc/
2. Peotta, H-M., Koskinen, S., Kukko, T., Jokiranta, K., Hakamäki, M., Keto, K., Nirhamo, E. & Vikki, N. (2023). Opiskelijoiden liikkumista ja hyvinvointia tukevan toiminnan edistäminen oppilaitoksissa. Arviointiraportti Mieli liikkeelle -hankekokonaisuuden kehittämistoimenpiteistä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-741-2
3. Aartolahti, E., Alaverdyan, A. & Tiitinen, P. (2025). Yhdessä liikkeelle: Hyvinvointia ja liikettä toisen asteen oppilaitoksille ja korkeakouluille. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 343. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-783-2
4. Opetushallitus. (2024). Opiskeluhuolto. Haettu 29.9.2025 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskeluhuolto
5. Koskinen, S. & Nirhamo, E. (2024). Liikkumisen edistäminen oppilaitoksen yhteiseksi asiaksi. LIITO 3/2024.
Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu