4.2 Viestintä luomassa yhdenvertaisempaa maailmaa

Käsittelimme yhdenvertaisuutta ja osallisuutta osiossa 3: Kohti yhdenvertaisempaa opiskeluarkea. Tässä osiossa keskitymme yhdenvertaisuuden edistämiseen viestinnän avulla.

Käsittelemme osiossa inklusiivisuutta, monimuotoisuutta ja representaatiota. Kuvaamme sitä, mikä niiden rooli on viestinnässä ja miksi ne pitää priorisoida alusta alkaen viestinnän suunnittelussa yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja kohderyhmien tavoittamiseksi. Herättelemme miettimään viestinnässä käytettyä kuvastoa, sanastoa ja kielivalintoja ja ottamaan huomioon erilaisia kohderyhmiä.

Lisäksi perehdymme digitaaliseen saavutettavuuteen, jolla varmistamme, että tekemämme sisällöt ovat kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä.

Lopuksi kurkistamme vielä siihen, miten suomalaista liikuntaviestintää on viime vuosikymmenten aikana tehty ja rohkaisemme pohtimaan uusia tapoja aktivoida vähemmän liikkuvia liikkeelle.

Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka on kirjattu Suomen perustuslakiin. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta esimerkiksi heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, ihonväristään, kielestään, uskonnostaan, vammaisuudestaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus voi edellyttää poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta yhdenvertaisuus toteutuu kaikille, lähtökohdista riippumatta. Tosiasiallista yhdenvertaisuutta edistetään esimerkiksi kohtuullisten mukautusten keinoin kuten tarpeellisilla apuvälineillä sekä yhdenvertaisuussuunnittelun avulla.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, työllistymiseen ja erilaisten palvelujen saamiseen. Perusoikeudet kuuluvat kaikille. (10.)

Kieli rakentaa maailmaa – sanastolla ja kuvastolla on merkitystä

Kieli ei vain kuvaa ja heijasta todellisuutta, vaan myös rakentaa sitä. Käyttämämme kieli vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Siksi kielellä, sanavalinnoilla ja kuvilla on merkitystä sille, millaisia mielikuvia ja tulkintoja viestin vastaanottajalle luomme. Kielen avulla voimme purkaa haitallisia stereotypioita ja toisaalta saatamme vahvistaa niitä jopa huomaamattamme. Siten viestinnällä on keskeinen rooli yhdenvertaisuuden rakentamisessa.

Yhdenvertaisemman viestinnän elementit – monimuotoisuus, inklusiivisuus, representaatio ja syrjimätön kieli

Monimuotoisuudella, moninaisuudella tai diversiteetillä tarkoitetaan erilaisuutta muun muassa iän, sukupuolen, etnisen tai kansallisen taustan, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, terveydentilan, työkyvyn, neuromoninaisuuden, koulutustaustan, arvojen ja persoonallisuuden osalta (4).

On tärkeää huomata, että monimuotoisuutta ei aina voi havaita ulkoapäin. Emme siis voi ulkonäön perusteella päätellä, onko henkilöllä esimerkiksi toimintarajoitteita tai mikä hänen kansalaisuutensa on.

Inklusiivisuudella tarkoitetaan yhdenvertaista ja syrjimätöntä sekä kaikkia osallistavaa ja mukaan ottavaa toimintatapaa, joka ei sulje ketään ulkopuolelle. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. (4.)

Syrjimättömällä kielellä tarkoitetaan sellaista kieltä, joka kunnioittaa kaikkien ihmisarvoa. Syrjimättömässä kielessä ei käytetä loukkaavia termejä tai haukkumasanoja, ei yleistetä eikä stereotypisoida. Syrjimättömästä kielestä käytetään myös nimitystä inklusiivinen kieli. Kyse on niin yksittäisistä sanavalinnoista, puheen sävystä kuin keskustelun tavoistakin. (5.)

Osion loppuun on koottu lista asioista, joita on hyvä ottaa huomioon, jotta ei tule syrjineeksi ketään kielivalinnoilla. Siirry tästä suoraan käytännön vinkkejä syrjimättömään kieleen -listaan.

Representaation merkitys viestinnässä

Representaatiolla tarkoitetaan jonkun asian edustusta tai esiintymistä jossain toisessa paikassa. Ihmisten representaatiolla tarkoitetaan ihmisten eri ominaisuuksien ja identiteettien näkyvillä olemista esimerkiksi työpaikoilla, mediassa, tv-ohjelmissa, kirjallisuudessa, valta-asemissa ja niin edelleen. Representaatio ei ainoastaan tarkastele kuinka paljon eri ihmisryhmät ovat esiintyvät näissä paikoissa, vaan millaisissa rooleissa heidät esitetään, mihin rooleihin heidät kutsutaan, ja kuka heistä kertoo. (1.)

Representaatio teoriana on myös viitekehys sille, mitkä representaation vaikutukset ovat yhteiskunnassa eli sen tarkasteleminen, miten vallassa oleva representaatio vahvistaa vallitsevaa asiantilaa tai miten se ravistelee sitä.

Representaatio ei pelkästään heijasta todellisuutta, vaan myös rakentaa sitä. Representaatiolla voimme ylläpitää tai uudistaa vallitsevia määritelmiä ja purkaa tai vahvistaa stereotypioita. Koska representaatiosta puhuttaessa tarkoitetaan ihan kaikenlaisten ominaisuuksien näkyvillä olemista (ei siis vain vähemmistöjen), muodostuu ongelmaksi usein se, että jokin tietty ihmisryhmä tai tietyt piirteet ovat yliedustettuina. Pelkästään tietynlaisten ihmisten esittäminen oppilaitoksen viestinnässä luo hiljaista viestiä siitä, ketkä kuuluvat mukaan ja ketkä suljetaan ulkopuolelle.

Ihmisryhmien monipuolinen representaatio tuo esille ihmisyyden monimuotoisuutta ja kielen sekä kuvaston kautta rakentuu kokemus siitä, millaisia ihmisiä maailma sisältää. Se, millaista representaatiota näemme itsemme kaltaisista ihmisistä, muokkaa myös käsitystä itsestämme ja ympäröivästä maailmasta. Itsensä kaltaisen ihmisen representaatio voi tarjota samaistuttavuutta ja luoda uskoa omiin mahdollisuuksiin. (6.)

Erilaisten ihmisryhmien ja ominaisuuksien representaation täysi puuttuminen on ongelmallista, mutta myös sillä on väliä, miten ihmisryhmään kuuluvat henkilöt esitetään. Esimerkiksi haitalliset stereotypiat siirtyvät helposti ihmisten mieliin ja vaikuttavat siihen, miten he näkevät kyseisen ihmisryhmän.

! Älä sorru tokenismiin. Katso alempaa, mitä tokenismi on.

Jatkamme seuraavaksi pohtimaan representaatiota erityisesti liikkumisviestinnässä.

Kuka on liikkuja? Liikkumiskuvastoon kaivataan aitoutta ja moninaisempaa ihmiskuvaa

Minkälaisia representaatioita liikunnan edistäjät ovat luoneet liikkujista ja toisaalta vähän liikkuvista? Yhden liikkumisviestinnän kompastuskivistä voidaan ajatella olevan se, että siinä esitetty ihmis- ja liikkumiskuva on aika kapea ja siihen voi olla vaikeaa samaistua. Kuvastossa toistuvat nuoret, ulkonäköihanteisiin sopivat, lihaksikkaat ja iloiset henkilöt, jotka yleensä juoksevat, pyöräilevät tai käyvät punttisalilla hyvässä säässä ja upeissa ympäristöissä. Todellisuudessahan liikkujia ja liikkumistapoja on laaja kirjo, eivätkä sää, liikkumisympäristö tai liikkujan fiiliskään aina ole hohdokkaita. Siksi tällainen kiillotettu kuva ei välttämättä tunnu vastaanottajalle saavutettavalta – erityisesti, jos liikkumista kohtaan lähtökohtaisesti on vastustusta syystä tai toisesta. (ks. mm. 11.)

Kuvastossa esillä olevien asioiden lisäksi kiinnostavaa on tarkastella, millaiset ihmiset ja kehot loistavat poissaolollaan liikuntaviestinnän kuvastosta. Marginaaliin sysätyt asiat ja ihmiset paljastavat usein paljon siitä, mitä pidetään sopivana, toivottavana, ihanteellisena ja toisaalta kiusallisena ja epätoivottavana (3). Kuvastolla voidaan viestiä, kuka kuuluu mukaan ja kuka ei.

Esimerkiksi viime vuosikymmenten suomalaisissa terveys- ja liikuntakampanjajulisteissa lihavia ihmishahmoja esiintyy vain harvoin ja ihmishahmojen sijaan lihavuuteen liittyviä merkityksiä ovat usein kantaneet eläimet ja erilaiset piirroshahmot, joiden avulla on luotu sympaattista ja humoristista tunnelmaa ja otettu etäisyyttä asiaan, joka on ollut sekä kampanjan luojille että kohteille moninainen, vaikea ja kiusallinen. Lihavia henkilöitäkin harvemmin, jos lainkaan, liikuntakampanjoiden julisteissa on esiintynyt ihmisiä erilaisista etnisistä taustoista, erilaisia perhemalleja ja ihmisiä, joilla on toimintarajoitteita. (3).

Keho on fyysisessä aktiivisuudessa toiminnan väline ja siksi merkittävässä roolissa liikkumisviestinnän kuvastossa. Käsittelimme osiossa 3 kehonormeja ja painoon liittyviä oletuksia sekä sitä, miten lihavuuteen liittyvä stigma ja painonormit voivat rajoittaa yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia. Kuvastossa näkyvät kehot kertovat siitä, minkälaisten kehojen ja piirteiden ajatellaan olevan sopivia. Mikäli viestinnällä halutaan tavoittaa kokonaan uusia ihmisiä ja ihmisryhmiä ja toisaalta tavoitella yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, olisi erittäin tärkeää myös haastaa normeja ja yleisiä näkemyksiä.

Liikkumisviestinnän kuvastosta olisi tärkeä löytyä samaistumispintaa erilaisille ihmisille ja liikkujille. Jos alati näkee kuntosalin mainoskuvissa vain treenattuja ja ehostettuja urheilijoita merkkivaatteissa, voi itse satunnaisena liikkujana reikäisissä verkkareissaan pelätä arvostelua, kokea, ettei kuulu kyseiseen paikkaan tai ylipäätään epäillä omaa kyvykkyyttään kuntosaliharjoitteluun. Itsensä kaltaisen henkilön näkeminen taas vahvistaa uskoa omiin mahdollisuuksiin osallistua toimintaan ja suoriutua – ehkä jopa nauttiakin – siitä. Monimuotoinen representaatio parhaimmillaan tukee osallisuuden kokemusta ja yhdenvertaisempien mahdollisuuksien toteutumista myös viestinnän kautta.

Vinkki! Kuvapankkien liikkumiskuvasto on usein hyvin yksipuolista ja sieltä voi olla vaikea löytää eri näköisiä ihmisiä realistisen näköisissä ympäristöissä ja vaatetuksessa liikkumassa arkisilla tavoilla. Toisaalta kuvapankkien kuvissa vaikkapa lihavat ihmiset näytetään usein puristelemassa kehoaan, syömässä, istumassa sohvalla tai pyrkimässä pääsemään eroon painostaan liikkumisen avulla, mikä osaltaan vahvistaa lihaviin ihmisiin ja kehoihin liittyviä haitallisia stereotypioita ja uskomuksia.

Kuvapankkikuvien sijaan on hyvä mahdollisuuksien mukaan hyödyntää aidoista tilanteista otettuja kuvia (muista kysyä lupa kuvan käyttämiseen kuvassa esiintyviltä henkilöiltä!) tai miettiä vaihtoehtoisia tapoja esittää haluttu asia: voisiko asiaa esimerkiksi kuvata täysin ilman ihmisiä? Todellisista tilanteista otettujen kuvienkin kohdalla on hyvä pohtia kriittisesti, millaisia normeja kuva mahdollisesti vahvistaa esimerkiksi kuvakulmalla tai kuvissa esiintyvien henkilöiden rooleilla ja asemilla.

Lukuvinkki! Millainen on hyvä kuvapankki? – Sapfograf Oy
Kuvapankkivinkki! Valokuvaprojekti monipuolistaa vähemmistöjen mediakuvaa – Kehrääjä

Tarkastelemme liikuntaviestinnän sanastoa ja kuvastoa tarkemmin osiossa 4.3: Miten motivoimme vähemmän liikkuvia liikkeelle? Herättelyä liikkumisviestinnän uudistamiseen.

Yhdenvertaisuuden edistämisen tulee tapahtua organisaation sisällä

Monimuotoisuus, inklusiivisuus ja representaatio eivät ole vain kuvia ja sanoja – niiden huomioiminen vain viestinnässä ja markkinoinnissa ei siis riitä. Edistääksemme yhdenvertaisuutta oikeasti yhdenvertaisuuden tulee toteutua organisaation kaikessa toiminnassa. Muuten yhdenvertaisuus jää performatiiviseksi, eli se toteutuu vain näennäisesti ikään kuin esityksenä eikä vaikuta todellisuuteen. Tällöin puhutaan tokenismista.

Tokenismilla viitataan käytäntöihin, joilla vain näennäisesti tehdään moninaisuutta ja inkluusiota edistäviä tekoja. Esimerkiksi erilaisiin rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten tai vammaisten ihmisten näyttäminen kuvastossa ilman, että näitä ryhmiä on oikeasti otettu huomioon toiminnassa tai heillä olisi aitoa mahdollisuutta osallistua toimintaan, on tokenismia. Tokenismi on haitallista, sillä silloin hyödytään vähemmistöihin kuuluvien ihmisten identiteeteillä tai ominaisuuksilla, mutta valta pysyy edelleen etuoikeutetummalla valtaväestöllä. (9.)

Osiossa 3: Kohti yhdenvertaisempaa opiskeluarkea käsitellään yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämistä liikkumista edistävän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lisätietoa ja -koulutusta:

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tasa-arvokoulutus toimittajille ja viestijöille.
  • Materiaali sisältää lyhyitä videoluentoja, tehtäviä ja lisämateriaaleja.
• Molander, L., & Souto, A.-M. (2022). Vain valkoisille, nuorille, hyvinvoiville naisille? Korkeakouluopiskelijan ideaalityyppi korkeakoulujen hakuoppaiden kuvissa. Aikuiskasvatus, 42(2), 104–118. https://doi.org/10.33336/aik.120033
  • Artikkelissa analysoidaan korkeakoulutuksen hakuoppaiden kuvia ja kysytään, millainen on korkeakoulujen hakuoppaiden välittämä kuva ideaaliopiskelijasta: ketkä näkyvät ja ketkä eivät näy kuvissa?

Saavutettavuus on oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta

Saavutettavuudella on erilaisia tasoja, kuten fyysinen saavutettavuus (esteettömyys), taloudellinen saavutettavuus ja sosiaalinen saavutettavuus. Tässä osiossa puhumme saavutettavuudesta siltä osin, kuin se koskettaa viestintää.

Mitä on saavutettavuus viestinnässä?

Viestinnän kontekstissa saavutettavuudella tarkoitetaan informaation esittämistä siten, että se on aina kaikkien saatavilla. Sisällön tulee olla kaikkien käyttäjien löydettävissä, nähtävissä, kuultavissa ja ymmärrettävissä riippumatta siitä, millä tavoin ja missä sisältö julkaistaan.

Saavutettavuus on oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta digitaalisissa palveluissa. Kaikilla on samat oikeudet löytää sisältöä ja käyttää palveluita.

Mitä on digitaalinen saavutettavuus?

Saavutettavaa verkkopalvelua pystyy kuka tahansa käyttämään ja ymmärtämään. Sen käyttäminen onnistuu, vaikka ei näkisi tai kuulisi tai pystyisi käyttämään kahta kättä ja kymmentä sormea sujuvasti.

Saavutettavuusvaatimus koskee julkishallinnon verkko- ja mobiilipalveluita. Vaatimusten piiriin kuuluvat esimerkiksi kunnat, koulut ja virastot, vesi- ja energiahuolto sekä liikenne ja posti. Lisäksi se koskee tahoja, jotka saavat valtiolta tukea verkkopalveluihin.

Saavutettavuuden tulisi kuitenkin kiinnostaa kaikkia. Yli miljoonaa ihmistä Suomessa tarvitsevat saavutettavuutta – ja saavutettavuus palvelee niitäkin, jotka sitä eivät varsinaisesti tarvitse. Esimerkiksi selkeä kieli, riittävän iso fonttikoko ja kontrasti taustan ja tekstin välillä helpottavat ihan kaikkien ymmärtämistä.

Henkilöt, joilla on näkörajoitteita, käyttävät tietokoneen tai älylaitteen näytöllä näkyvän sisällön tulkitsemiseen ruudunlukuohjelmaa. Ruudunlukija muuntaa sisällön joko puheeksi tai pistekirjoitukseksi ja auttaa käyttäjää liikkumaan sisällöissä. Jotta ruudunlukija toimisi oikein ja kykenisi tulkitsemaan sisällön käyttäjälleen, on sisältö muunnettava saavutettavaksi. (7, 8). Katso alla olevasta listasta, miten ruudunlukutoiminto otetaan huomioon digitaalisissa sisällöissä.

Digitaaliseen saavutettavuuteen liittyy iso joukko erilaisia huomioon otettavia asioita. Aina ei voida toteuttaa kaikkia vaatimuksia, mutta aina on pyrittävä toteuttamaan ne, jotka ovat mahdollisia. Mikäli saavutettavat sisällöt eivät ole lainkaan tuttuja, voi aloittaa muutamasta helpoiten toteutettavasta asiasta, ottaa ne käyttöön, muodostaa niistä rutiini omaan arkeen ja sitten hiljalleen opetella lisää.

! Lähtökohtaisesti on hyvä muistaa, että mitä useammassa eri muodossa (teksti, kuva, ääni, video ja niin edelleen) sama tieto ilmaistaan, sitä saavutettavampi sisältö on.

Saavutettavuus tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa

Saavutettavuus on tärkeää ottaa huomioon jo siinä vaiheessa, kun sisältöjä suunnitellaan. Tällöin saavutettavuus on helpompi toteuttaa ja se toteutuu varmemmin.

Pohdi sisällön suunnittelussa seuraavia asioita:

• Mikä on saavutettavin tapa esittää tieto?
• Keitä ovat sisällön ensisijaiset kohderyhmät ja millaisia tarpeita heillä on?
  • Miten kohderyhmät ohjaavat saavutettavuusvaatimuksia?
• Riittävätkö resurssit saavutettavien sisältöjen tuottamiseen?
  • Tarvitaanko ulkopuolelta ostettuja palveluita?
  • Onko videoiden tekstitysten tekemiseen aikaa?
  • ja niin edelleen.
• Miten teemme sisältöjä ja palveluita, jotka ovat mahdollisimman saavutettavia kaikille?

Lisätietoa ja -koulutusta saavutettavuudesta

• Ohjeita saavutettavuuden toteuttamiseen (Helsingin kaupunki)
  • Tietoa ja konkreettisia ohjeita digitaalisesta saavutettavuudesta.
• Koulutus: Saavutettavat asiakirjat verkossa (eOppiva)
  • Selkeät ohjeet erilaisten asiakirjojen luomisesta saavutettaviksi. Koulutusta ei tarvitse käydä kokonaan, vaan sieltä voi poimia itselle hyödylliset ohjeet.
• saavutettavuusvaatimukset.fi
  • Yleistä tietoa saavutettavuudesta, saavutettavuusvaatimuksista ja niiden valvonnasta.
• saavutettavasti.fi
  • Ohjeita ja vinkkejä verkkosisältöjen saavutettavuuteen.