Hyvä huomioida

osaamisen kehittäminen

XR:n, kuten minkä tahansa teknologian, hyödyntämisessä on keskeistä olla tietoinen siihen liittyvistä turvallisuus- ja kestävyysnäkökulmista, jotta kehitettävä ratkaisu on sekä turvallinen käyttää että kestävän kehityksen eri ulottuvuudet huomioiva. Tällä sivulla on tiivis koonti keskeisimmistä huomioon otettavista seikoista.

XR ja turvallisuus

XR-teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia turvallisuuden parantamiseen koulutuksessa ja työelämässä. Samalla ne kuitenkin tuovat mukanaan riskejä, jotka liittyvät teknologian lisäksi dataan, fyysisiin tiloihin ja ihmisten toimintaan.

Havaintoja hankkeesta:

Turvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset eivät useinkaan nousseet esiin yritysyhteistyön alkuvaiheessa, vaikka ne liittyivät moniin toteutuksiin. Riskit voivat korostua esimerkiksi yritystilojen 360-kuvauksessa tai mallinnuksessa, pilvipohjaisissa AR-ratkaisuissa sekä laajemmissa XR‑toteutuksissa, joissa dataa integroidaan osaksi muita järjestelmiä (esimerkiksi maksu-, asiakastieto- tai varausjärjestelmät).

Huomioi käytännössä:

Perehdy huolella käytettäviin alustoihin datan näkökulmasta: esimerkiksi selvitä mitä dataa kerätään, missä sitä säilytetään ja kuka sen omistaa.
Ota huomioon, miten XR-ratkaisusi käyttötarkoitus vaikuttaa sisältöön (esimerkiksi tilojen tai fyysisten elementtien yksityiskohdat sisäiseen käyttöön tarkoitetussa koulutusympäristössa vs. julkisessa esittelyssä).
Jos ratkaisusi on täysin immersiivinen, ota huomioon esimerkiksi fyysisen turvavyöhykkeen määrittely ennen käyttöä.
Kirjaa vastuut etukäteen: älä oleta alustan hoitavan.

XR ja saavutettavuus

XR-teknologiat voivat edistää saavutettavuutta ja oppimisen monimuotoisuutta, mutta uudet teknologiat voivat luoda myös uusia esteitä. Saavutettavuus ei synny teknologiasta itsestään, vaan siitä, miten XR-ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan sekä siitä, kenelle ne ovat aidosti käytettävissä. Saavutettavuus on siten osa asiakaslähtöisyyttä.

Havaintoja hankkeesta:

Saavutettavuus ilmeni hankkeen yritysyhteistyössä ja toteutetuissa kokeiluissa eri tavoin. Osassa toteutuksista se oli koko suunnittelun päälähtökohta: XR koettiin yhtenä keinona laajentaa osallistumisen mahdollisuuksia esimerkiksi tarjoamalla VR-pohjainen elämys leirikoulujen liikuntarajoitteisille osallistujille. Toteutuksissa luotiin myös 360-kierroksia, jotka helpottavat tilojen hahmottamista etukäteen, sekä immersiivisiä koulutusympäristöjä, jotka ovat käytettävissä useammilla kielillä. Monissa työkaluissa (esimerkiksi ThingLink) on jo lähtökohtaisesti tarjolla erilaisia saavutettavuusominaisuuksia automaattikäännöksistä ruudunlukuun. Samalla vahvasti visuaalisuuteen painottuvat XR-elämykset kuitenkin myös aiheuttavat haasteita aidosti saavutettavien kokemusten rakentamiselle.

Huomioi käytännössä:

Huomioi saavutettavuus suunnittelussa alusta alkaen: hyvä perusperiaate on se, että saavutettavuus auttaa ja helpottaa jokaista käyttäjää. Ota huomioon sekä tekniseen toteutukseen, helppokäyttöisyyteen että sisällön selkeyteen liittyvät näkökulmat.
Älä perusta saavutettavuuden toteutumista oletuksiin, vaan kehitä ja testaa oikeiden käyttäjien kanssa. Hyödynnä saavutettavuusohjeistuksia ja tarkistuslistoja.
Tarjoa immersiivisiin toteutuksiin mahdollisimman vastaavanlainen vaihtoehtoinen tapa, kuten 2D-versio, video tai ohjattu demo.
Tee navigoinnista mahdollisimman selkeää etenkin immersiivisissä toteutuksissa. Vältä kognitiivista ylikuormitusta vaiheistamisen avulla (yksi tehtävä kerrallaan). Anna käyttäjälle kontrolli ja tarjoa selkeät ohjeet, poistumis- ja paluutoiminnot jne.

Lue lisää:

Tietoa saavutettavuudesta (Traficom)
Tarkistuslista oppimateriaalin ja digitaalisen sisällön saavutettavuudesta: VR- ja 360-sisällöt (Aalto-yliopisto)
Ohjeita ja vinkkejä verkkosisältöjen saavutettavuuteen (Saavutettavuuskirjasto Celia)

XR ja tekijänoikeudet

XR-teknologiat haastavat perinteiset käsitykset tekijänoikeuksista ja omistajuudesta. Lainsäädäntö kehittyy usein teknologiaa hitaammin. Immersiiviset ympäristöt, alustat ja tekoälypohjainen sisällöntuotanto hämärtävät rajoja luojan, käyttäjän ja alustan vastuiden välillä. XR-ratkaisut ylipäätään ovat usein monenlaisista eri sisällöistä koostuvia kokonaisuuksia, mikä voi monimutkaistaa tekijänoikeuksien tulkintaa. Lisäksi generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen tuo mukaan uudenlaisia haasteita: tekijyys voi syntyä vain ihmiselle, ja selkeitä ennakkotapauksia tekoälyä hyödyntäneiden teosten tekijänoikeudesta ei juuri vielä ole.

Havaintoja hankkeesta:

Tekijänoikeuskysymykset eivät nousseet kovin vahvasti esiin yritysyhteistyön alkuvaiheessa, mihin varmasti vaikutti hanketoteutusten kokeilumainen ja pilottimainen luonne. Yksi tässäkin hankkeessa esiintynyt uudenlainen ulottuvuus tekijänoikeuskysymyksiin on generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen etenkin elämyksellisten materiaalien tuottamisessa. Myös toteutuksissa, joissa esimerkiksi taiteelliseen sisältöön tuotetaan lisäelementtejä laajennetun todellisuuden avulla, tekijänoikeuksista sopiminen on tärkeää muistaa.

Huomioi käytännössä:

Lue alustan käyttöehdot, erityisesti käyttäjäsisällön omistajuus.
Älä oleta, vaan varmista aina erikseen, onko jokin sisältö esimerkiksi mallinnettavissa XR-toteutuksen osaksi. Huomioi myös XR_sisältöjen monimediaisuus ja varmista käyttöehdot ja tekijänoikeusnäkökohdat kaikista elementeistä (visuaaliset sisällöt, äänet, musiikki, alustan käyttöehdot).
Jos hyödynnät generatiivista tekoälyä käyttäen luotua sisältö kaupallisessa käytössä, dokumentoi prosessi huolella.
Jos tuotat XR-sisältöä rajatusti opetuskäyttöön, selvitä tekijänoikeuksiin liittyvät poikkeukset (esim. Kopiraittila).

Lue lisää:

Tekijänoikeuden ABC (Kopiosto)
Virtuaalitodellisuusteknologiaa hyödyntävien tuotteiden tekijänoikeussuojasta (Lenkkeri, E., 2023, oikeustieteiden pro gradu, Lapin yliopisto)
Tekoäly ja tekijänoikeus (IPR info / IPR University Center)

XR ja kestävä kehitys

XR voi tukea kestävää kehitystä, mutta XR:n hyödyntäminen ei ole automaattisesti esimerkiksi ympäristöystävällistä. Samalla kun virtuaaliset ratkaisut voivat vähentää matkustamista ja materiaalien käyttöä, ne kuluttavat myös energiaa ja dataa sekä saattavat vaatia uusien laitteiden hankkimista tai päivittämistä uudempiin. Oleellista on, mihin ja miten XR:ää käytetään sekä se, että pyritään mahdollisimman pitkäikäisiin ja laiteriippumattomiin toteutuksiin.

Havaintoja hankkeesta:

Kestävyysnäkökulmat eivät nousseet kovin eksplisiittisesti esiin tarpeiden selvittämisen vaiheessa, mutta liittyivät käytännössä useisiin kokeiluihin. Ekologisen kestävyyden näkökulmasta kokeiluja suunniteltaessa lähdettiin usein liikkeelle jo olemassa olevien välineiden hyödyntämisestä sekä mahdollisimman laiteriippumattomien toteutusten tarjoamisesta (esimerkiksi WebXR-teknologian avulla). Useat kokeilut olivat myös luonteeltaan sellaisia, joiden avulla on mahdollista vähentää tarvetta matkustamiselle: esimerkiksi tutustua tiloihin etänä tai toteuttaa perehdytystä immersiivisessä virtuaalisessa ympäristössä. Kokeiluissa nousi esiin myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmia, kuten XR:n mahdollisuudet saavutettavuuden kannalta sekä virtuaalinen tutustuminen kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin.

Huomioi käytännössä:

Kysy ensin, korvaako XR jotain ympäristöä rasittavampaa vai lisääkö kulutusta?
Suosi pitkäikäisiä laitteita, laiteriippumattomia toteutustapoja ja yhteiskäyttöä.
Pyri mahdollisimman kevyisiin ratkaisuihin tarpeen, sisällön ja käyttökontekstin mukaan: milloin täysi VR-toteutus ja täydellinen immersio tuovat merkittävää lisäarvoa?
Pohdi kriittisesti esimerkiksi generatiivisen tekoälyn roolia ja lisäarvoa toteutuksessa, etenkin mikäli tekoälyllä generoidaan videota.