1.9. Asuminen, kestävä kehitys ja toimeentulo

Asuminen Suomessa

Suomalaiset asuvat yleensä kerrostalossa, paritalossa, rivitalossa tai omakotitalossa. (Kotisuomessa.fi)

Kerros- ja rivitalossa asuminen:

• Asuminen edellyttää toisten huomioimista.

• Asumisessa tulee noudattaa turvallisuutta,

• Toiset ihmiset tulee huomioida

• Jätehuolto ohjeistuksia tulee noudattaa

 Näitä asioita varten kerros- ja rivitaloissa on järjestyssäännöt. Järjestyssääntöjä túlee noudattaa.

Järjestyssäännöissä mainitaan usein hiljaisuus. Se tarkoittaa että klo 22-7 välisenä aikana ei saa aiheuttaa melua eikä häiritä naapureita.

• Lue lisää asumisesta: Selko.fi

• Lue lisää asumisesta omalla kielelläsi Infopankki.fi

Kaikissa asumismuodoissa on huolehdittava seuraavista asioista:

Omasta asunnosta ja ympäristöstä on velvollisuus pitää huolta.  Se tarkoittaa

• säännöllistä siivoamista

• paloturvallisuudesta huolehtimista: hellaa ei saa jättää päälle eikä kynttilää jättää palamaan

• Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa. Se on laite, joka havaitsee tulipalon ja varoittaa asunnossa olevia hälytysäänellä.

Vesi

• Vesi on arvokas luonnonvara.

• Hanasta tuleva vesi on puhdasta. Sitä voi juoda ja käyttää ruuan laittoon.

• Kaikkien tulee huolehtia siitä, että vettä ei saa tuhlata.

• Vettä tulee kuluttaa mahdollisimman vähän, jotta sitä riittää myös tuleville sukupolville.

• Muista, että kaksi minuuttia suihkussa kuluttaa 24 litraa vettä ja 10 minuuttia suihkussa kuluttaa 120 litraa vettä.

• Hanaa ei saa jättää vuotamaan. Rikkinäinen hana tulee korjata heti.

Jätteet:

Jätteet tuhoavat nopeasti luontoa. Tästä syystä niitä ei saa heittää mihin sattuu. Suomessa jätehuolto perustuu myös lakiin. On tärkeää, että tiedät mihin jätteet saa laittaa. Jokaiselle jätelajille on eri paikka.  Osa jätteistä voidaan käyttää uudelleen. Tätä kutsutaan kierrättämiseksi.

Kierrättäminen:

• Suomessa jätteet kierrätetään.

• Kierrättäminen tarkoittaa, että jätteet erotellaan toisistaan.

• Lajiteltua jätettä voidaan käyttää hyödyksi uudelleen

• Jätteiden lajittelu säästää luontoa.

• Lajittele jätteet taloyhtiön ohjeiden mukaan.

Talojen ja kauppojen pihoissa on jäteastiat:

•  biojäte (biologista, eloperäistä, maatuvaa jätettä esim. banaanin kuoret)

•  sekajäte (maatumatonta, muovipussit, pakkaukset)

•  keräyspaperi (sanomalehdet, mainokset)

Oma toiminta:

• Pakkaa jätteet paperipussiin.

• Voit viedä Kauppojen pihoissa on usein keräysastiat paperille, pahville, lasille, muoville, metallille ja paristoille.

• Paristoja ja matkapuhelinten akkuja voit palauttaa myös niitä myyviin kauppoihin.

• Vie ongelmajätteet ja huonekalut niitä vastaanottaviin keräyspaikkoihin.

• Ehjät vaatteet, joita et enää tarvitse, voit viedä vaatekeräykseen tai kirpputorille.

• Vanhat lääkkeet voit viedä apteekkiin.
   

Viemäriin tai wc-pönttöön ei saa laittaa:

• kiinteitä ruuantähteitä

• paistorasvaa tai öljyä

• käsipaperia

• pumpulia

• vaippoja

• terveyssiteitä, tamponeja tai kondomeja

• kissanhiekkaa

• muita roskia

Jos viemäri tukkeutuu, ilmoita siitä huoltoyhtiöön tai ohjaajalle.

 

Vuokrasopimus:

Kun löydät sopivan asunnon, siitä pitää tehdä vuokrasopimus.
Vuokrasopimus on kirjallinen sopimus, ja sen allekirjoittavat vuokralainen ja vuokranantaja.
Tutustu vuokrasopimukseen ja sen liitteisiin tarkasti ennen kuin allekirjoitat.
Mieti, voitko sitoutua siinä oleviin ehtoihin. Tärkeä on tietää vuokranmaksupäivä ja vuokran määrä.

Toimeentulo

Turvapaikanhakijana sinulla on oikeus vastaanottorahaan. Se pitää aina hakea itse. Vastaanottorahasta säädetään laissa(L 746/2011 §19-20)

Vastaanottoraha on tarkoitettu välttämättömiin menoihin. Se muodostuu

• perusosasta ja täydentävästä rahasta.

• Perusosan määrä on 1.1.2018 lähtien alkaen ilman aterioita 312,23euroa/kk ja aterioiden kanssa 91,52 euroa/kk. (Maahanmuuttovirasto)

• Perusosalla pitää kattaa vaatemenot vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen ja puhelimen käytöstä aiheutuvat menot ja ruokamenot silloin, kun vastaanottokeskus ei järjestä ateriapalvelua

• Perusosan määrään vaikuttaa ikä, yksinasuminen ja se sisältyykö vastaanottokeskukseen ateriat

• Täydentävä vastaanottoraha kattaa henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat tarpeellisiksi harkitut menot.

• Kaikki käytössäsi olevat tulot ja varat vaikuttavat vastaanottorahan määrään. Jos saat esimerkiksi palkkatuloa, sinun tulee ilmoittaa siitä vastaaanottokeskukseen.

Lähteet: 

• Haaksluoto Anne & Koivisto Sanna-Leena: Uusi Koti−maahanmuuttajan ja SPR:n ystävän kuvallinen asumisen ja asioinnin opas.

• Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 746/2011.

Tehtävä 1:

• Selvitä ohjaajan kanssa, mitä tarkoittaa asuntoilmoituksessa 3h+k, 500e, vuokratakuu kolmelta kuukaudelta.

Tehtävä 2:

• Kirjaa viikon ajan vihkoon kulut. Kirjoita vihkoon paljonko sinulla menee rahaa ruokaan. Paljonko maksat puhelinkuluja, Paljonko rahaa kuluu bussilippuun.

Tehtävä 3:

• Vastaanottorahan määrä viikossa on n. 70 euroa. Paljonko voit käyttää viikon aikana rahaa ruokaan. Paljonko voit käyttää pieniin arkimenoihin, esim. uimahalli tai ravintolassa käyminen.

Tehtävä 4:

1. Jos sinulta loppuu rahat, kuka voi auttaa? Mistä voit saada apua?