1.8. Lastensuojelu

Lastensuojelu

• tarkoittaa, että lapsella on erityinen ja ensisijainen oikeus saada suojelua, huolenpitoa ja turvaa.

• Lapsen oikeus suojeluun perustuu Suomessa lastensuojelulakiin ja YK:n julistukseen lasten oikeuksista. Suomi on ratifioinut tämän julistuksen. 

• Lastensuojelulaki määrää, että lasten tulee saada hyvää hoitoa ja huolenpitoa.

Hyvään hoitoon ja huolenpitoon kuuluu:

• Ruoka

• Lasta ei saa ruumiillisesti kurittaa. Esimerkiksi lasten ympärileikkaus on kielletty.

• Lasta ei saa alistaa eikä kohdella loukkaavasti

• Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä

Kasvatusvastuu:

Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta.

Vanhemmuuteen sisältyy erilaisia toimia. Voit katsoa, millaisia asioita hyvään vanhemmuuteen sisältyy:  Vanhemmuuden roolikartta (Lähde THL lastensuojelun käsikirja).

Tehtävä 1:

• Tutki vanhemmuuden roolikarttaa

• Kerro, miten huolehdit arjessa, että viisi eri kokonaisuutta toteutuvat toimiessasi lapsesi kanssa:  Kulttuuri, ihmissuhteet, rajojen asettaja (kyllä/ei), hoito, rakkaus. (Lähde: THL verkkosivut, lastensuojelun käsikirja)

Tähän tehtävään vanhemmilla on oikeus saada apua yhteiskunnalta. Yhteiskunnalta tulevaa apua nimitetään lastensuojeluksi.

Lastensuojeluun kuuluu

• perhetyö, tukihenkilö tai muu apu

• perhekoti tai lastensuojelulaitos, kun lapsen on hyvä asua muualla kuin vanhempiensa luona.

• Lastensuojelu toimii sen mukaan, mikä on lapsen etu.

• Lapsen etu tarkoittaa, että kaikki päätökset tehdään sen mukaan, mikä on lapsen kannalta paras ratkaisu.

• Eri ihmisillä voi olla erilaisia käsityksiä siitä, mikä on lapselle hyväksi.

• Lapsen etu ei tarkoita sitä, että päätökset ja ratkaisut tehdään aina niin kuin lapsi itse tai hänen vanhempansa haluavat.

• Lastensuojelun työntekijä arvioi lapsen etua lain mukaan. Joskus työntekijä joutuu tekemään päätöksiä, joista vanhemmat tai lapsi ovat eri mieltä.

• Lapsen mielipide on kuitenkin tärkeä tietää. Lapsen mielipide ja lapsen etu eivät silti aina ole sama asia.

• Lastensuojelussa on tärkeää turvata se, että lapsen läheiset ihmissuhteet säilyvät.

• Lastensuojelun toimenpiteen pitää olla myös sellainen, että se sopii lapsen kieleen, kulttuuriin ja uskontoon.

• Laki määrittää milloin asiasta pitää tehdä virallinen päätös ja kuka päätöksen voi tehdä. Laissa myös sanotaan voiko päätöksistä valittaa

• Lisätietoa lastensuojelusta löydät 10 eri kielellä (arabia, eesti, englanti, farsi, kurdi, ranska, somali, venäjä, selkosuomi, ruotsi ja suomi)  lastensuojelu.info.

(Lähde:  www.Lastensuojeluinfo.fi)

Tehtävä 2:

• Mikä on sinun mielestäsi lapselle riittävän hyvää hoitoa ja kasvatusta?

• Mikä lapsellesi on sinun mielestäsi nyt tärkeintä?

• Miten lasten hyvinvointia voi tukea vastaanottokeskuksessa?

Tehtävä 3:

• Milloin lapsi tai hänen vanhempansa tarvitsee mielestäsi apua?

• Jos sinulla herää huoli jonkin lapsen hyvinvoinnista vastaanottokeskuksessa, kenen kanssa voit keskustella asiasta?

Kiusaaminen 

• Tutkimusten perusteella kiusatuksi joutuu 10–20 % alakoulun ja 5–10 % yläkoulun oppilaista.

• Suomessa pyritään ehkäisemään lasten kiusaamista päivähoidossa ja koulussa ja siihen puututaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kiusaamista on

• kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä.

• Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Esimerkiksi uusi oppilas voi helposti joutua kiusatuksi.

• Kiusaamista ei ole erimielisyydet. Ne ovat ohimeneviä eikä niihin liity pyrkimystä vahingoittaa ketään.

Jos lasta kiusataan päivähoidossa tai koulussa, siihen on hoitajilla, opettajilla ja muilla aikuisilla velvollisuus puuttua.

Jos lapsesi kertoo, että häntä kiusataan, ota asia puheeksi lapsen hoitajan tai opettajan kanssa.

Hoitaja tai opettaja selvittää asiaa ja keskustelee kiusaajien ja tarvittaessa heidän vanhempien kanssa.

Aikuisilla on velvollisuus seurata, että kiusaaminen loppuu.

Kiva koulu

Monet suomalaiset koulut noudattavat KiVa Koulu– ohjelmaa.

Kiva koulu on  Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen ohjelma. Se on käytössä useassa maassa. Lisätietoa kansainvälisestä Kivakoulusta

KiVa Koulu- ohjelmassa edetään seuraavasti:

• Kun vanhempi ottaa yhteyttä kouluun kiusaamisasiassa tai oppilas kertoo kiusaamisesta opettajalle, selvitetään ensin, onko kysymyksessä systemaattinen kiusaaminen, satunnaisempi konflikti, riita lasten välillä tai esimerkiksi väärinkäsityksiin perustuva loukkaantuminen.

• Kaikista kiusaamisen tunnusmerkit täyttävistä tapauksista välitetään tieto koulutiimille, jonka jäsenet ryhtyvät selvittämään asiaa ja käymään keskusteluja eri osapuolten kanssa.

• Tiimin jäsenet keskustelevat ensin kiusatun oppilaan ja tämän jälkeen jokaisen kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa yksitellen.

• Kiusaamisessa mukana olleet lapset tavataan vielä ryhmänä.

• Kun on sovittu, miten he muuttavat käyttäytymistään, sovitaan uudesta tapaamisesta, seurantakeskustelusta.

• Sekä kiusatun että kiusaamiseen osallistuneiden kanssa tavataan uudelleen ja varmistetaan, että kiusaaminen on todella loppunut.

• Vanhempia informoidaan kaikista tiimin käsiteltävänä olleista omaa lasta koskevista tapauksista. Tarvittaessa vanhempia voidaan pyytää koululle selvittämään asiaa. Ensisijaisesti kiusaamiseen liittyvät keskustelut käydään kuitenkin koulun aikuisten ja oppilaiden välillä.

• Lisätietoa www.kivakoulu.fi

Jos lapsesi kertoo, että häntä kiusataan, kerro siitä heti ohjaajalle ja opettajalle. He auttavat lastasi.