Ravinto ja ruokakulttuuri

Ruokakulttuuri:

Ruokakulttuuri on tärkeä osa arkea. Säännöllinen ateriarytmi ja ruuan helpompi saatavuus voivat lisätä turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.

Erilaiset ruokailu-ajat ja ruuan valmistusmahdollisuudet voivat poiketa tutusta ja turvallisesta opitusta tavasta. Eri puolilta maailmaa tulevia raaka-aineita ja valmisruokia on helposti saatavissa. Tämä auttaa omien ruokailuperinteiden säilyttämisessä.

On tärkeä muodostaa oman perheen säännöllinen ruokailutapa.

Perinteet:

• Ruoka ja ruokailutavat ovat kulttuurisidonnaisia.
• Eri kansoilla on omia perinteisiä ruokia, joiden raaka-aineet ovat paikallisesti helposti saatavissa.
• Perinteiset ruokalajit vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.
• Ruuan valmistukseen, ruokailuhetkeen ja ruoka-aikoihin liittyy paljon paikallisia tapoja. Tavat opitaan jo varhaislapsuudessa perheessä, koulussa ja vierailuilla sekä juhlatilaisuuksissa.
• Perinteiset ruuat ovat tärkeä osa paitsi omaa kulttuuria ja arkea. 

Uuden maan ruokakulttuuri:

• Pohjoinen ilmasto ja vaihtuvat vuodenajat ovat vaikuttaneet suomalaisiin ruokatottumuksiin.
• Suomessa  ruokavalio on ollut melko raskas. Tämä johtuu siitä, että  suuri osa suomalaisista teki ennen  fyysisesti vaativaa maataloustyötä.
• Peruna, leipä ja maito muodostavat monessa suomalaisessa perheessä edelleen perustan ruokavaliolle.
• Leipä on usein perinteistä ruisleipää, vehnä- ja kauraleipää sekä moniviljaleipää.
• Puuroa syödään paljon, erityisesti aamupalana.
• Monet juovat maitoa ruokajuomana. Lapset juovat maitoa usein joka aterialla.
• Lihaa ja kalaa syödään melko runsaasti Suomessa,
• Kasvisten osuus ruokavaliossa on lisääntynyt. . Suuri osa kasviksista tuodaan Suomeen eteläisemmistä maista.
• Ilmasto vaikuttaa kasvisten ja hedelmien saatavuuteen Suomessa. Kesällä ja syksyllä kasviksia on paljon tarjolla kaupoissa.
• Kasvisten lisäksi syödään hedelmiä ja marjoja.
• Marjoja voi poimia vapaasti metsistä. Monet suomalaiset keräävät ja pakastavat syksyisin marjoja.

Ruokailuajat:

• Suomessa on aikainen ateriarytmi verrattuna useisiin muihin maihin.
• Lounas syödään koulu- ja työpäivinä n. 11-12 aikaan.  Joskus jopa aikaisemminkin.
• Illallinen syödään monissa perheissä vanhempien palatessa töistä n. klo17.00.
• Ennen nukkumaanmenoa syödään usein pieni iltapala.
• Ateriarytmi vaihtelee eri perheissä.  Epäsäännölliset työajat sekä ravintoloiden aukiolo-aikojen vapautuminen on muuttanut perinteisiä ruoka-aikoja.
• Unirytmin kannalta illallinen n. klo 19.00 voi olla paras hetki unirytmin kannalta.

Ruokailun säännöllisyys:

• Säännölliset ruoka-ajat ovat tärkeitä terveydelle ja hyvinvoinnille.
• Jos aterioiden välissä on liian pitkä aika, verensokerin määrä vaihtelee rajusti.
• Verensokerin vaihtelu voi aiheuttaa mielialanvaihtelua ja unihäiriöitä. Se myös altistaa useille sairauksille.
• Liian tiheät ateriat ja välipalat voivat pitää verensokerin pitkään liian korkealla.  Tämä altistaa liikalihavuudelle sekä hammasvaurioille.

Lisätietoa:
Ruokatietoyhdistys. 2018. Ruokakulttuuri.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. Syödään yhdessä.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129744/KIDE26_FINAL_WEB.pdf?sequence=1