Ravinto ja ruokakulttuuri

Ruokakulttuuri:

Ruokakulttuuri on tärkeä osa arkea. Säännöllinen ateriarytmi ja ruuan helpompi saatavuus voivat lisätä turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.

Erilaiset ruokailu-ajat ja ruuan valmistusmahdollisuudet voivat poiketa tutusta ja turvallisesta opitusta tavasta. Eri puolilta maailmaa tulevia raaka-aineita ja valmisruokia on helposti saatavissa. Tämä auttaa omien ruokailuperinteiden säilyttämisessä.

On tärkeä muodostaa oman perheen säännöllinen ruokailutapa.

Perinteet:

• Ruoka ja ruokailutavat ovat kulttuurisidonnaisia.

• Eri kansoilla on omia perinteisiä ruokia, joiden raaka-aineet ovat paikallisesti helposti saatavissa.

• Perinteiset ruokalajit vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.

• Ruuan valmistukseen, ruokailuhetkeen ja ruoka-aikoihin liittyy paljon paikallisia tapoja. Tavat opitaan jo varhaislapsuudessa perheessä, koulussa ja vierailuilla sekä juhlatilaisuuksissa.

• Perinteiset ruuat ovat tärkeä osa paitsi omaa kulttuuria ja arkea.

Uuden maan ruokakulttuuri:

• Pohjoinen ilmasto ja vaihtuvat vuodenajat ovat vaikuttaneet suomalaisiin ruokatottumuksiin.

• Suomessa  ruokavalio on ollut melko raskas. Tämä johtuu siitä, että  suuri osa suomalaisista teki ennen  fyysisesti vaativaa maataloustyötä.

• Peruna, leipä ja maito muodostavat monessa suomalaisessa perheessä edelleen perustan ruokavaliolle.

• Leipä on usein perinteistä ruisleipää, vehnä- ja kauraleipää sekä moniviljaleipää.

• Puuroa syödään paljon, erityisesti aamupalana.

• Monet juovat maitoa ruokajuomana. Lapset juovat maitoa usein joka aterialla.

• Lihaa ja kalaa syödään melko runsaasti Suomessa,

• Kasvisten osuus ruokavaliossa on lisääntynyt. . Suuri osa kasviksista tuodaan Suomeen eteläisemmistä maista.

• Ilmasto vaikuttaa kasvisten ja hedelmien saatavuuteen Suomessa. Kesällä ja syksyllä kasviksia on paljon tarjolla kaupoissa.

• Kasvisten lisäksi syödään hedelmiä ja marjoja.

• Marjoja voi poimia vapaasti metsistä. Monet suomalaiset keräävät ja pakastavat syksyisin marjoja.

Ruokailuajat:

• Suomessa on aikainen ateriarytmi verrattuna useisiin muihin maihin.

• Lounas syödään koulu- ja työpäivinä n. 11-12 aikaan.  Joskus jopa aikaisemminkin.

• Illallinen syödään monissa perheissä vanhempien palatessa töistä n. klo17.00.

• Ennen nukkumaanmenoa syödään usein pieni iltapala.

• Ateriarytmi vaihtelee eri perheissä.  Epäsäännölliset työajat sekä ravintoloiden aukiolo-aikojen vapautuminen on muuttanut perinteisiä ruoka-aikoja.

• Unirytmin kannalta illallinen n. klo 19.00 voi olla paras hetki unirytmin kannalta.

Ruokailun säännöllisyys:

• Säännölliset ruoka-ajat ovat tärkeitä terveydelle ja hyvinvoinnille.

• Jos aterioiden välissä on liian pitkä aika, verensokerin määrä vaihtelee rajusti.

• Verensokerin vaihtelu voi aiheuttaa mielialanvaihtelua ja unihäiriöitä. Se myös altistaa useille sairauksille.

• Liian tiheät ateriat ja välipalat voivat pitää verensokerin pitkään liian korkealla.  Tämä altistaa liikalihavuudelle sekä hammasvaurioille.

Terveellisestä ruokavaliosta tähän

Lisätietoa:
Ruokatietoyhdistys. 2018. Ruokakulttuuri.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. Syödään yhdessä.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129744/KIDE26_FINAL_WEB.pdf?sequence=1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Elintavat ja ravitsemus. Suomalaisten ravitsemus ja ruokailu.
https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/suomalaisten-ravitsemus-ja-ruokailu