Oivalluksia kohti kestävää hyvinvointia ja työelämää

Minä, luonto ja kestävä tulevaisuus – osiossa tarkastelemme, miten omat arjen valinnat, luontosuhde ja kestävän kehityksen periaatteet kietoutuvat osaksi ihmisen hyvinvointia ja tulevaisuuden näkymien rakentumista. Avaamme vihreän siirtymän käsitteitä ja autamme matalan kynnyksen keinoin tunnistamaan oman toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Voit oivaltaa, miten hyvin pienetkin arjen teot voivat edistää kestävämpää tulevaisuutta.

Tarjoamme tietoa vihreästä siirtymästä sekä konkreettisia esimerkkejä ja helposti toteutettavia vinkkejä muun muassa kodin energiankäyttöön, liikkumiseen, kulutustottumuksiin ja luonnon merkityksen oivaltamiseen. Vinkkien avulla kukin voi pohtia omaa suhdettaan kuluttamiseen, kohtuullisempiin ja ympäristömyönteisempiin valintoihin sekä löytää itselleen sopivia, arkeen helposti istuvia toimintatapoja.

Osion kannalta keskeisiä käsitteitä:

• Vihreä siirtymä – Vihreä siirtymä voi kuulostaa tavalliselle ihmiselle kaukaiselta ja abstraktilta, mutta yksilötasolla sillä tarkoitetaan muutosta ihmisten tavassa elää arkeaan, esimerkiksi tavassamme kuluttaa ja tuottaa energiaa. Laajemmin ajateltuna vihreä siirtymä on voimakas muutosajuri nykyisessä politiikassa, tuotannoissa ja infrastruktuurissa. Vihreän siirtymän tavoitteena on, että ympärillämme oleva luonto kuormittuisi ihmisen toiminnasta mahdollisimman vähän ja voisimme tehdä asioita fiksummin – esimerkiksi säästää energiaa, vähentää jätettä ja suosia luonnon kannalta parempia valintoja päivittäin.
• Kestävä tulevaisuus – Kestävässä tulevaisuudessa ei ole kyse kaukaisesta ihannetilasta, jossa elämme joskus ja jota joku muu hoitaa puolestamme. Kestävä tulevaisuus koostuu päivittäin tekemistämme valinnoista, jotka rakentuvat pienistä teoista. Esimerkiksi siitä mitä ostamme, millä liikumme, ja jopa siitäkin, miten pidämme huolta itsestämme ja läheisistämme. Muutos kohti kestävää tulevaisuutta tapahtuu omassa arjessa – se on pysähtymistä omien valintojen äärelle ja uusien toimintatapojen omaksumista.
• Kiertotalous – Kiertotaloudella tarkoitetaan erilaisten materiaalien ja tuotteiden pitämistä mahdollisimman pitkään käytössä. Niiden valmistuksessa ja kulutuksessa pyritään synnyttämään mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Kiertotalouteen olennaisena osana kuuluvat mahdollisuus korjata rikkoutunut tavara, hankkia tavaroita käytettynä ja tämän lisäksi myös yhteisomistajuus ja lainaaminen. Kiertotaloudessa pidennetään tavaroiden elinkaarta ja vähennetään siten luonnon kuormitusta.
• Kierrätys – Kierrätyksessä huolehditaan siitä, että useita materiaaleja voidaan käyttää uudelleen ja korjata. Tämä säästää luontoa, kun tarve ottaa uusia raaka-aineita luonnosta vähenee, eikä niitä tarvitse vaikkapa kaivaa maaperästä. Kierrätettäviä materiaaleja on paljon, niitä ovat mm. paperi, muovi, metalli ja lasi. Monet materiaalit voidaan käsitellä kierrättäen niin, että niistä voidaan valmistaa uusia tuotteita sen sijaan, että ne heitettäisiin roskiin. Näillä keinoin vähennämme ympäristön kuormitusta ja säästämme luonnonvaroja.
• Ympäristömyönteisyys – Ympäristömyönteisyyttä on sinun tapasi elää ja tehdä arjen valintoja luontoa kunnioittaen. Voit pysähtyä miettimään, miten voisit tehdä asioita uudella tavalla, esimerkiksi kuluttaa tai liikkua ympäristöä säästäen, lajitella jätteet mahdollisimman huolellisesti tai säästää energiaa. Ruokailussa kasvispainotteisten, hävikkiruuan ja sesonginmukaisten, paikallisten raaka-aineiden valinta, keventää ympäristön kuormitusta.
• Kohtuullisuus – Yksilön näkökulmasta tarkasteltuna ”vihreä siirtymä” ei ole vain niin sanottuja ”vihreitä valintoja”, vaan myös sen pohtimista ja oivaltamista, mikä on meille ihmisille tarpeeksi ja riittävää. Kohtuullisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikkea ei tarvitse aina maksimoida kuten asumista, tavaramäärää ja kuluttamista. Hyvinvointimme ei kasva loputtomasti kulutuksen mukana.
• Oikeudenmukaisuus – Ihmisillä on erilaisia elämänvaiheita ja -tilanteita, tulot vaihtelevat, asumismuodot ja -paikat sekä liikkumismahdollisuudet ovat erilaisia. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, että vihreä siirtymä on kaikkien asia, mutta vain siinä mittakaavassa ja niissä olosuhteissa, johon jokainen meistä itse voi teoillaan ja valinnoillaan vaikuttaa. Yksi voi vaikuttaa vaivattomasti ruokavalintoihinsa, toinen liikkumistapoihin ja kolmas energiankulutukseen – ja joku ehkä näihin kaikkiin, mutta jokainen omista lähtökohdistaan käsin.

Hyvinvointia luovuudesta ja kulttuurista osio auttaa sinua tunnistamaan, mikä tukee omaa hyvinvointiasi arjessa. Saat käytännöllisiä näkökulmia siihen, miten luonto, taide ja kulttuuri voivat olla helposti osa jokapäiväistä elämääsi. Sisältö rohkaisee sinua pysähtymään ja hyödyntämään lähiympäristön mahdollisuuksia hyvinvointisi tukena. Osion kannalta keskeisiä käsitteitä:

• Kulttuuri – Käsitteenä kulttuuri on laaja ja moniulotteinen. Usein kulttuuri yhdistetään ensimmäisenä taiteeseen. Kulttuuri on läsnä jokapäiväisessä arjessasi, esimerkiksi osana elämän aikana oppimiasi asioita. Kulttuuri on sekä aineellista että aineetonta ja se vahvistaa omaa identiteettiäsi. Laajempi kulttuurin pohdinta auttaa sinua myös ymmärtämään muuttuvia tilanteita osana omaa elämänkaartasi.
• Kulttuurihyvinvointi – Kulttuurihyvinvointia koet taiteen, kulttuurin ja luovan toiminnan avulla. Ne lisäävät hyvinvointiasi ja edistävät elämänlaatuasi, itsesi ja toisen kohtaamista sekä osallisuuttasi.
• Koettu hyvinvointi – Koettu hyvinvointi tarkoittaa sitä, että pysähdyt havainnoimaan, miltä oma hyvinvointisi tuntuu juuri tällä hetkellä. Se on hyvä lähtöasetelma kaikelle työskentelylle, jolla vahvistat omaa hyvinvointiasi ja sen edistämistä. Omaa hyvinvointiasi tarkastellessasi on hyvä huomioida kaikki hyvinvoinnin osa-alueet (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) ja lähestyä omaa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
• Reflektio – Reflektio tarkoittaa oman toiminnan, ajatusten, tunteiden, oppimisen tai kokemusten tietoista tarkastelua ja arviointia. Siinä pysähdyt pohtimaan mitä tapahtui, miksi tapahtui, mitä siitä voi oppia ja miten voin toimia jatkossa. Reflektiotaitojasi voit kehittää läpi elämän.
• Pysähtyminen – Pysähtyminen on prosessi, jossa tietoisesti hidastat toimintaasi ja annat itsellesi tilaa ajatella, tunnustella, havainnoida ja ymmärtää käsillä olevaa tilannetta, omaa mielenmaisemaasi tai toimintaasi. Pysähtyminen ja läsnäolo ovat edellytyksiä reflektiolle. Nykyään elämä on varsin nopeatahtista ja sen vuoksi hetkessä olemisen sekä pysähtymisen taitoja on hyvä harjoittaa tietoisesti.
• Arkiluovuus – Arkiluovuus tarkoittaa luovuutta, joka ilmenee tavallisessa arjessa – pienissä teoissa, ratkaisuissa, tavoissa ja oivalluksissa. Se ei vaadi taiteellisuutta, erityisiä välineitä tai “luovaa ammattia”, vaan syntyy siitä, miten käytät mielikuvitustasi, sovellat osaamistasi ja tekemistäsi, tai miten löydät uusia näkökulmia oman elämäsi tilanteisiin. Arkiluovuus on ennen kaikkea joustavaa ajattelua ja kykyä keksiä erilaisia tapoja toimia arjen haasteiden keskellä.

Kohti omannäköistä työelämää osio auttaa sinua pohtimaan tulevaisuuttasi työelämässä ja ymmärtämään, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Saat tukea omien vahvuuksiesi tunnistamiseen ja siihen, miten voit kehittää osaamistasi tai löytää uusia suuntia elämääsi esimerkiksi opiskelun avulla. Sisältö rohkaisee sinua näkemään omat mahdollisuutesi ja tekemään tietoisempia valintoja omien tavoitteidesi pohjalta. Osion kannalta keskeisiä käsitteitä:

Digistä uusia mahdollisuuksia – osio tukee sinua huomaamaan digitalisaation mahdollisuuksia arjessa, työssä ja opinnoissa. Voit pohtia omaa suhtautumistasi digitalisoitumiseen. Saat varmuutta erilaisten verkko-oppimisympäristöjen käyttöön ja ymmärrystä siitä, millaisia taitoja verkossa oppiminen vaatii. Sisältö auttaa sinua löytämään itsellesi sopivia opiskelutapoja.

Osion kannalta keskeisiä käsitteitä:

• Digitaidot – Taidot, joita tarvitaan tietokoneen, puhelimen, internetin ja digitaalisten palvelujen turvalliseen käyttöön arjessa, opiskelussa ja työelämässä.
• Digitaalinen minäpystyvyys – Luottamus siihen, että pystyy käyttämään digitaalisia välineitä ja palveluita, selviytymään ongelmatilanteista ja oppimaan uusia digitaitoja harjoittelemalla.
• Digiosallisuus – Mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluja ja osallistua niiden avulla opiskeluun, työelämään, yhteiskuntaan sekä yhteydenpitoon muiden kanssa.
• Verkko-opiskelu – Opiskelua, joka tapahtuu kokonaan tai osittain internetissä esimerkiksi verkko-oppimisympäristössä hyödyntäen erilaisia digitaalisia oppimateriaaleja, tehtäviä, videoita ja verkkotapaamisia. Verkko-opiskelu on usein ajasta ja paikasta riippumatonta eli voit opiskella mistä tahansa silloin kun sinun aikatauluihin parhaiten sopii.
• Verkko-opinnot – Verkossa suoritettavia opintojaksoja, kursseja, koulutuksia tai tutkinnon osia, joiden avulla voi hankkia uutta osaamista tai täydentää aiempaa osaamista.
• Verkko-oppimisympäristö – Digitaalinen alusta, jossa opiskelija voi tutustua oppimateriaaleihin, tehdä tehtäviä, seurata etenemistään ja olla yhteydessä opettajaan. Esimerkiksi Moodle.