Tunteet ja musiikki
Miten ja miksi musiikki vaikuttaa tunteisiin
Ihmisen keho reagoi musiikkiin monella tasolla. Aivomme aktivoituvat musisoidessamme eli kun laulamme, soitamme tai kuuntelemme musiikkia. Musiikin emotionaalinen voima johtunee siitä, että musiikin on havaittu aktivoivan samoja aivoalueita, joita tunnekokemuksissa yleensäkin aktivoituu. Tunteet liittyvät usein sosiaalisiin tilanteisiin ja ihmisiin, joten musiikki voi muistuttaa näistä kuulijan omakohtaisten muistojen tai muiden assosiaatioiden kautta. Koska musiikki on fysikaalista värähtelyä, sitä aistitaan kehollisesti muutenkin kuin pelkästään korvilla. On jopa mahdollista, että pelkkä musiikin läsnäolo muistuttaa toisen ihmisen läsnäoloa ja siksikin voi olla jo itsessään lohdullista.
Tutkimuksissa on selvitetty musiikin stimuloivan mantelitumaketta. Mantelitumakkeen tehtävänä on tunnereaktioiden muistaminen ja käsittely. Mantelitumakkeen stimuloinnin kautta musiikki toimii muistojen herättelijänä, tuoden menneisyydessä koettuja tunteita uudelleen käsiteltäviksi. Tässä syy miksi lempilaulut jättävät meihin elämän mittaisen jäljen. Hormonierityksen stimulointi taas selittää musiikin hyvää oloa aiheuttavan vaikutuksen. Esimerkiksi lempimusiikin kuuleminen saa aikaan mielihyvähormoni dopamiinin erityksen.
Musiikki avaa tunteet
Musiikki vaikuttaa tunteisiimme ja pyrkimys vaikuttaa omaan mielentilaan on yleisin syy musiikin kuuntelulle. Suuri osa ihmisistä käyttää musiikkia arjessaan tunnetilojen säätelyyn. Kuuntelulla koitetaan vahvistaa positiivisia tunteita tai lievittää negatiivisia tunteita. Saatamme osin tiedostamattamme valita musiikkia, joka lisää energisyyttä, helpottaa mielipahaa tai stressiä tai vahvistaa onnen- ja ilontunnetta. Musiikin synnyttämiin tunteisiin vaikuttaa voimakkaasti ihmisen sosiaalinen ja henkilökohtainen konteksti. Itselle läheinen kappale herättää enemmän tunteita kuin vieras kappale.
Erilaisten tunnetilojen käsittelyssä käytetään erilaista musiikkia. Musiikista on apua myös käsiteltäessä vaikeaksi koettuja tunteita kuten pelkoa, surua ja vihaa. Musiikin avulla tunteita voidaan käsitellä ilman, että niitä tarvitsee ilmaista sanoilla. Musiikki tarjoaa turvallisen ympäristön monenlaisten tunteiden kokemiseen ja väylän erilaisten tunteiden ilmaisuun. Terapiatyössä musiikkia hyödyntäen voidaan auttaa käsittelemään myös torjuttuja tunteita. Musiikin kautta voi kohdata ja käsitellä vaikeita asioita symbolisen etäisyyden päästä. Musiikki toimii myös vaihtoehtoisena kanavana tunneilmaisulle. Parhaimmillaan musiikki sanoittaa niitä tunteita, joille ei ole aiemmin löytynyt sanoja.
Käsitteelle tunne ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Usein käytetään kuitenkin melko laajasti hyväksyttyä Fridjan (1988) määritelmää. Siinä tunteet nähdään ihmisen toimintaa ohjaavina rakenteina, jotka syntyvät reaktiona jonkin yksilön kannalta merkityksellisen tapahtuman johdosta. Erilaiset tunteet syntyvät reaktiona erilaisille tapahtumille.
Perustunteisiin lasketaan usein kuuluviksi viha, pelko, inho, ilo tai mielihyvä, suru ja hämmästys. Tunteita on kuitenkin lukemattomia erilaisia, jonka vuoksi niiden nimeäminen yksiselitteisesti on mahdotonta. Tunteet eivät myöskään useinkaan ilmene selkeästi, vaan ne sekoittuvat keskenään (Tunteesta tunteeseen 2021.) Esimerkiksi surun tunteen taustalla voi olla monenlaisia tunteita, kuten pettymystä, kaipausta, ikävää, syyllisyyttä, vihaa tai katkeruutta.
Miellyttävät musiikkikokemukset auttavat tasapainottamaan elämää ja voivat tarjota helpotusta arkeen. Lisäämällä systemaattisesti tietoisuutta musiikin vaikutuksista tunne-elämään voidaan tukea ihmisten hyvinvointia.
Tunteiden havaitseminen musiikissa
Musiikkia kuunnellessa voidaan musiikissa havaita erilaisia tunnetiloja, mutta musiikki voi myös herättää tunteita ihmisessä. Vaikkakin musiikissa havaitut tunteet saattavat herättää ihmisessä tunnereaktioita, tai musiikin herättämät tunnereaktiot saattavat vaikuttaa siihen, millaisina musiikin ilmaisemat tunteet havaitaan, on hyvä muistaa, että nämä ovat lähtökohtaisesti kaksi toisistaan riippumatonta prosessia (Sloboda ja Juslin 2001). Esimerkiksi surullista musiikkia kuunnellessaan ihminen voi havaita musiikin olevan surullista tulematta itse surulliseksi. Sen sijaan surullinen musiikki voidaan kokea miellyttävänä ja lohdullisena. Musiikin kuuntelua käytetään hyvin usein tunteiden säätelyyn ja tyypillisesti näin tehdään esimerkiksi surun tai negatiivisen tunnekokemuksen yhteydessä. (kts. Peltola, 2018)
Musiikin kuuntelu on tunnekokemusten näkökulmasta erityinen kontekstinsa. Zentner, Grandjean ja Scherer (2008) päätyivät tutkimuksessaan malliin, jossa on yhdeksän musiikin herättämien tunteiden kategoriaa. Seuraavana nämä kategoriat ja niiden alle lukeutuvat tunnekuvaukset.
Ihmettely (Wonder; onnellinen, hämmästynyt, häikäistynyt, viehättynyt, liikuttunut, ihaileva, haltioitunut)
Transsendenssi (Transcendence; inspiroitunut, yliaistillisuuden tunne, hengellisyyden tunne, väristys)
Hellyys (Tenderness; rakastunut, rakastava, sensuelli, hellä, heltynyt)
Kaiho (Nostalgy; sentimentaalinen, unelmoiva, nostalginen, melankolinen)
Rauha (Peacefulness; tyyni, rentoutunut, seesteinen, rauhoittunut, meditatiivinen)
Voima (Power; energinen, voittoisa, kiivas, vahva, sankarillinen)
Iloinen aktivaatio (Joyful activation; stimuloitunut, iloinen, eloisa, tanssiva, huvittunut)
Jännittyneisyys (Tension; kiihtynyt, hermostunut, jännittynyt, kärsimätön, ärsyyntynyt)
Surullisuus (Sadness; surullinen, itkuinen)
Koska tunnekokemusten ilmaisemisessa äidinkieli on tärkeä, Peltola ja Eerola (2016) kartoittivat tunnesanastoa sekä musiikin ilmaisemille että musiikin herättämille tunteille suomenkielisessä ympäristössä. He päätyivät seuraaviin pääkäsitteisiin tunnekuvauksineen.
Hellyys (välittäminen, vapaus, ihastus, yksinäisyys, vapautuneisuus, lämpö, hellyys, toivo); Rauhallisuus (levollisuus, rauhallisuus, rentous, levottomuus); Voima (uho, voimakkuus, voitonriemu); Onnellisuus (ilo, riemu, suru, onnellisuus, rakkaus, melankolia); Ahdistus (ahdistus, epätoivo, alakuloisuus, hartaus, huolettomuus); Raivo (raivo, viha, aggressio, vitutus, suuttumus, kiukku); Energisyys (intoutuminen, innostus, energisyys, hilpeys, hurmio, kiihko); Murhe (onnettomuus, murhe, apeus, masennus, synkkyys)
Energisyys (energisyys, hilpeys, riemu, ilo, tsemppi, innostus, virkeys, intoutuminen); Suru (alakuloisuus, melankolia, suru, ikävä, haikeus, kaiho); Mielihyvä (nautinto, mielihyvä, tyytyväisyys, ihailu, miellyttävyys, kiinnostus); Rauhallisuus (rauhallisuus, levollisuus, tyyneys, rentous, huolettomuus); Hellyys (läheisyys, hellyys, välittäminen, lämpö, rakkaus); Pitäminen (myötätunto, ymmärtäväisyys, pitäminen, odotus); Voima (itsevarmuus, rohkeus, varmuus, voimakkuus, helpotus); Hurmio (hurmio, haltioituminen)
Tunnemusiikkiharjoituksia
MITÄ TUNTEITA MUSIIKKI HERÄTTÄÄ MINUSSA
Harjoituksen voi tehdä yksin, tai ryhmässä keskustellen musiikin herättämistä mielikuvista ja tunteista. Se sopii kaikenikäisille lapsista ikä-ihmisiin.
Asetutaan mukavaan ja rauhalliseen tilaan, jossa on hyvä kuunnella musiikkia.
Versio 1: Voitte luoda omia lempilaulusoittolistoja (instrumentaalimusiikki tai musiikki, jossa on sanat)
Versio 2: Kuunneltavaksi sopii mikä tahansa sävellys tai musiikin genre, mutta kokeilkaa myös käyttää musiikkia, joka ei sisällä sanoja. Näin mielikuvat eivät ohjaudu sanoituksen mukaan, vaan voi keskittyä havainnoimaan musiikin esille nostattamia tunteita, aistimuksia, mielikuvia tai ajatuksia.
Kuunnellaan musiikkia mahdollisimman vapautuneessa tilassa. Ei pyritä ohjaamaan ajatuksia tai tunteita tietoisesti mihinkään suuntaan. Annetaan ajatusten ja tunteiden tulla ja mennä omaan tahtiinsa. Kuuntelun jälkeen tunnustellaan, mitä havaittiin.
Seuraavien kysymysten avulla voidaan havaita musiikin erilaisia vaikutuksia ja avata jokaiselle henkilökohtaista tapaa kokea musiikkia:
- Millaisia ajatuksia, tunteita ja mielikuvia nousee mieleen?
- Miltä kehossa tuntuu?
- Nouseeko mieleen joku tietty muisto, henkilö tai tapahtuma?
- Minkävärisenä kuulet musiikin?
- Miten olosi eroaa ennen ja jälkeen kuuntelun?
Musiikkina esimerkiksi:
MUSIIKIN MUOVAAMANA
Kuuntelemaan rauhoittuminen voi olla joskus haastavaa. Mielessä pyörivät monet asiat, jotka estävät asettumasta ja avautumasta musiikille tässä ja nyt. Tätä voi helpottaa ottamalla kuuloaistin lisäksi toisen aistin keskittymisen avuksi. Pyörittelemällä kädessä tuntoaistia stimuloivaa esinettä, tuemme sensorista integraatiota. Tämä tarkoittaa aistitiedon jäsentämistä niin, että siitä muodostuu jäsentyneitä havaintoja oppimisemme ja toimintamme tueksi.
Versio 1. Kuunnellaan musiikkia esimerkiksi pitämällä samalla muovailuvahaa kädessä. Suljetaan silmät ja annetaan musiikin muovata. Silmät avataan vasta, kun kuunteluhetki on päättynyt. Tämän jälkeen voidaan tarkastella, millaisen veistoksen juuri tämä musiikki synnytti. Teosta katsellessa voi myös pohtia, mitä ajatuksia ja mielikuvia se herättää. Näistä voidaan keskustella ryhmässä tai parin kanssa.
Versio 2. Kuunnellaan musiikkia niin, että ryhmäläisillä/osallistujalla on edessään iso valkoinen paperi ja molemmissa käsissään eriväriset liidut. Paperin on hyvä olla teipillä kiinni pöydässä, jolloin voi vapaasti antaa musiikin kuljettaa käsissä olevia värejä ja pitää silmät kiinni. Kun musiikki loppuu, avataan silmät ja katsotaan, millaisen kuvan musiikki paperille piirsi. Teosten äärellä voidaan keskustella siitä, millaisia mielikuvia ja ajatuksia oma tai ryhmän kuvat herättävät.
Musiikkina esimerkiksi:
ITSEREFLEKTIO
Alla listaus varsin ilmeikkäistä ja tunnepitoisista teoksista. Kuuntele kappaleita tunnustellen alla olevan tunnesanalistan avulla, millaisia tunteita kappaleet missäkin kohdassa sinussa herättävät.
Ihmettely (onnellisuus, hämmästys, häikäistys, viehätys, liikutus, ihailu, haltioituminen)
Transsendenssi (inspiroituminen, ylisaistillisuus, hengellisyys, väristys)
Hellyys (rakastuminen, rakkaus, sensuellius)
Kaiho (tunteellisuus, unelmointi, nostalgia, melankolia)
Rauha (tyyneys, rentoutuminen, seesteisyys, rauhallisuus, meditatiivisuus)
Voima (energisyys, voittoisa, kiivas, vahva, sankarillisuus)
Iloinen aktivaatio (stimulaatio, ilo, eloisuus, tanssillisuus, huvitus)
Jännittyneisyys (kiihtymys, hermostuneisuus, jännitys, kärsimättömyys, ärsytys)
Surullisuus (suru, itkuisuus)
1. Alfven, Hugo. Midsommarvaka Hugo Alfvén – Swedish Rhapsody No. 1: ”Midsommarvaka” – YouTube
2. Barber, Samuel. Adagio for Strings Vienna Philharmonic – Barber: Adagio for Strings, Op.11 (Summer Night Concert 2019) – YouTube
3. Bartok, Bela. Pianosonaatti, 1. osa Bartok – Piano Sonata 1 (Lang Lang) – YouTube
4. Bruch, Max. Kol Nidrei, Adagio op. 47. Jacqueline Du Pré – Bruch: Kol Nidrei, Op. 47 – YouTube
5. Chopin, Frederic. Pianokonsertto 1, e-molli, 2. osa, Larghetto Piano Concerto No. 1 in E Minor, Op. 11: II. Romance. Larghetto – YouTube
6. Delibes, Leo. Coppelia. Baletti, 1. näytös (Preludi) Léo Delibes Ballet Coppélia (1. partie) – YouTube
7. Dvorak, Antonin. Konsertto sellolle ja orkesterille, 2. osa Dvorak: Cello Concerto 2nd Mvt. – NSO with Daniel Müller-Schott – YouTube
8. Holst, Gustav. The Planets, op. 32. Mars. Gustav Holst – Mars – YouTube
9. Liszt, Franz. Benediction de Dieu Dans la Solitude. Arrau plays Liszt – Bénédiction de Dieu dans la solitude, S. 173/3 (1847) – YouTube
10. Mendelssohn, Felix. Sanaton laulu, op. 19, No 1. mendelssohn op 19 no 1 – YouTube
11. Milhaud, Darius. Scaramouche, Brazileira. Scaramouche: Brazileira. Darius Milhaud. – YouTube
12. Mozart, Wolfgang, Amadeus. Eine Kleine Nachtmusik,1. Osa. Eine Kleine Nachtmusik – Mozart – YouTube
13. Saint-Saens, Camille. Eläinten karnevaali, Finaali Saint-Saëns: Carnival of the Animals – Finale – YouTube
14. Shostakovich, Dimitri. Sinfonia no 11 i, g-molli op. 103, 2. osa Shostakovich 11th Symphony 2nd Movement – YouTube
15. Strauss, Johann. Tritsch-Tratsch-Polka, op. 214 Tritsch-Tratsch Polka, op. 214 – Orchestra at Temple Square – YouTube
16. Vivaldi, Antonio. Neljä vuodenaikaa, Kevät. Vivaldi Four Seasons: Spring (La Primavera) Full, original. Youssefian & Voices of Music RV 269 4K – YouTube
Lue lisää ja lähteet
Ahonen, H. 1993. Musiikki- sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet. Loimaa: Loimaan kirjapaino.
Erkkilä, J. 1996. Musiikki ja tunteet musiikkiterapiassa. Musiikin emotionaalisten vaikutusten kolmidimensiomalli. Hankasalmi: Havusalmen kirjapaino.
Fridja, N. 1988. The Laws of Emotion. American Psychologist. Vol. 43, No. 5, 349–358.
Hartikainen, I. 2016. Musiikilla torjutaan keskenmenoja ja tasataan sykettä, Yle uutiset; kulttuuri. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/15/musiikilla-torjutaan-keskenmenoja-ja-tasataan-syketta.
Huotilainen, M. & Peltonen, L. 2006. Tunne aivosi. Otava.
Karjalainen, A-L. (toim.). 2019. Luovan toiminnan työtavat: Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.
Kivelä, S. 2020. Käytätkö musiikkia tunteittesi säätelemiseen? Yle radio 1. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/07/kaytatko-musiikkia-tunteittesi-saatelemiseen.
Korhonen, L. 2020. Hellitä hetki ja hengitä syvään – Unilentäjän ääniraita kutsuu matkalle mielenrauhaan. Yle Musiikki. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/21/hellita-hetki-ja-hengita-syvaan-unilentajan-aaniraita-kutsuu-matkalle.
Lilja-Viherlampi, L- M. (toim.). 2011. Ihminen ja musiikki. Musiikillisen vuorovaikutuksen ulottuvuuksia. Turun Ammattikorkeakoulun Oppimateriaaleja 57. Turku: Turun Ammattikorkeakoulu.
Musiikki antaa aivoille siivet. Aivoliitto. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/mieli/musiikki-antaa-aivoille-siivet#b05cc667.
Musiikki on tie tunteisiin. Gramex & Teosto. https://www.musiikkiluvat.fi/kuulokanavalla/musiikki-on-tie-tunteisiin/.
Musiikin herättämiä tunteita voidaan ennustaa aivokuvista. Kaupunkimedia Aamuset. https://aamuset.fi/artikkeli/5177997.
Paaso, M. & Kaski, H. 2012. Musiikki on äänekäs terapeutti. Yle uutiset; kulttuuri. https://yle.fi/a/3-6377567.
Pinola, M. 2016. Kun sanat eivät riitä, niin musiikkiterapia avaa nuoren tunnelukot. Yle uutiset; musiikkiterapia. https://yle.fi/a/3-9349713.
Rauhamaa, R. 2022. Musiikki auttaa käsittelemään torjuttuja tunteita. Taideyliopisto. https://www.uniarts.fi/artikkelit/ilmiot/musiikki-auttaa-kasittelemaan-torjuttuja-tunteita/.
Sihvonen, A. J., Leo,V., Särkämö, T. & Soinila, S. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 18, 1852–60. https://www.duodecimlehti.fi/duo11845.
Särkämö, T. 2021. Musiikilla jarrutetaan muistisairauksien etenemistä. Aivopankki. https://www.aivopankki.fi/fi_FI/home/aivoterveys/musiikilla-jarrutetaan-muistisairauksien-etenemista.html.
Tervaniemi, M. 2009. Miksi musiikki liikuttaa? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 23, 2579–82, https://www.duodecimlehti.fi/duo98457.
Tiessalo, P. 2022. Musiikki lievittää sairaan lapsen kipuja ja hoitaa traumaattisia kokemuksia – ”Musiikkiterapia on superlääke”, sanoo tanskalainen tutkija Ilan Sanfi. Yle Uutiset; musiikkiterapia. https://yle.fi/a/3-12419408.
Tunteesta tunteeseen – ihmismielen tarina kuvin ja sanoin. 2021. https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/tunteesta-tunteeseen-ohjaajan-opas/104-tunnetta-aakkosjarjestyksessa.
Vuorela, A. 2016. Tutkija: surullinen musiikki jopa lohduttaa – ”voi olla kaunista kärsiä hieman” Yle uutiset; kulttuuri. https://yle.fi/a/3-8592742.
Opinnäytetyöt:
Ellilä, J. 2019. Tunnetaitojen harjoittelu lukion musiikkikasvatuksessa, lukiolaisten käsityksiä tunnetaitojen harjoittelun soveltumisesta osaksi lukion musiikkikasvatusta. Pro Gradu -tutkielma, musiikkiterapia, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63632- .
Peltomäki, H. 2021. Musiikkiterapeuttiopiskelijan kokemuksia surullisen musiikin herättämistä tunteista. Miksi surullisen musiikin kuuntelu on minusta miellyttävää? Kandidaatintutkielma, musiikkiterapia, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79133?show=full.
Tutkimusartikkelit ja väitöskirjat:
Cespedes-Guevara, J. 2018. Music Communicates Affects Not Basic Emotions – A Constructionist Account of Attribution of Emotional Meanings to Music. Hypothesis & Theory, 215, 1-19.
Cowen, A.S., Fang, X., Sauter, D. & Keltner, D. 2020. What music makes us feel: At least 13 dimensions organize subjective experiences associated with music across different cultures. PNAS, 4, 1924–1934.
Eerola, T. & Vuoskoski, J. K. 2011. A comparison of the discrete and dimensional models of emotion in music. Psychology of Music, 1, 18–49.
Juslin, P.N. 2013. From everyday emotions to aesthetic emotions: Towards a unified theory of musical emotions. Physics of Life Reviews, 3, 235-266.
Juslin, P.N. & Västfjäll, D. 2008. Emotional responses to music: The need to consider underlying mechanisms. Behavioral and Brain Sciences, 5, 559–621.
Peltola, H.-R. 2016. Kind of blue: emotions experienced in relation to nominally sad music. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/48291
Peltola, H.-R. 2018. Lauluja surullisin sävelin elämästä luopumisesta: Musiikki kuoleman ja surun merkityksellistäjänä suomalaisten suremisessa ja siihen liittyvissä rituaaleissa. Thanatos, 7, 32-67.
Peltola, H.-R. & Eerola, T. 2016. Suomalaisten käyttämät tunnesanat musiikin esittämien ja herättämien emootioiden kuvaamisessa. Suomen Musiikintutkijoiden 16. Symposium – The 16th Annual Symposium for Music Scholars in Finland, 90-96.
Peltola, H-R., & Vuoskoski, J. K. 2022. “I hate this part right here”: embodied, subjective experiences of listening to aversive music. Psychology of Music, 1, 159–174.
Punkanen, M. 2011. “Improvisational music therapy and perception of emotions in music by people with depression”. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27199?locale-attribute=en .
Randall, W.M., Baltazar, M. & Saarikallio, S. 2023. Success in reaching affect self-regulation goals through everyday music listening. Journal of New Music Research, 1-17.
Saarikallio, S., Nimeine, S & Brattico, E. 2013. Affective reactions to musical stimuli reflect emotional use of music in everyday life. Musicae Scientiae, 1, 27–39.
Sloboda, J. A., & Juslin, P., N. 2001. Psychological Perspectives on Music and Emotion. In P.N. Juslin, J.A. Sloboda (Eds.), Music and Emotion: Theory and Research, Oxford University Press (2001), pp. 71-104.
Tammela, A. 2022. Kansakoululaisen lauluaarteisto: Jälleenrakennusajalta tutut laulut ikäihmisten laulukokemuksissa ja muistoissa. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79408 .
Scherer, K.R. 2004. Which Emotions Can be Induced by Music? What Are the Underlying
Mechanisms? And How Can We Measure Them? Journal of New Music Research, 3, 239-251.
Vuoskoski, J.K. & Eerola, T. 2011. Measuring music-induced emotion: A comparison of emotion models, personality biases, and intensity of experiences. Musicae Scientiae 2, 159–173.
Zentner, M., Grandjean, D. & Scherer, K.R. 2008. Emotions Evoked by the Sound of Music: Characterization, Classification and Measurement. Emotion, 4, 494–521. https://doi.org/10.1037/1528-3542.8.4.494
Ziv, N., Chaim, A.B. & Itamar, O. 2011. The effect of positive music and dispositional hope on state hope and affect. Psychology of Music, 1, 3–17.
YouTube:
Adams, J. 2014. Sound Therapy for Anxiety and Stress. TEDx Talks. https://www.youtube.com/watch?v=p2jtMEkdh6g
Bartel, L. 2017. Music Medicine: Sound at a Cellular Level. TEDx Talks. https://www.youtube.com/watch?v=wDZgzsQh0Dw
Claudio, R. 2017. How to Translate the Feeling into Sound. TEDx Talks. https://www.youtube.com/watch?v=q5yxIzs5Wug
Egermann, H. 2014. Emotional Responses to Music. TEDx Talks. https://www.youtube.com/watch?v=kzFgoaZ9-VQ
Harvey, A. 2018. Your Brain on Music. TEDx Talks. https://www.youtube.com/watch?v=MZFFwy5fwYI
Howland, M. K. 2015. How Music Can Heal Our Brain and Heart. TEDx Talks. https://www.youtube.com/watch?v=NlY4yCsGKXU
HUS: Nuorten mielenterveystalo. Mitä on musiikkiterapia https://www.youtube.com/watch?v=vp59ePLaigQ
Minna Huotilainen: Musiikki monipuoliseen käyttöön. https://www.youtube.com/watch?v=uZfZJGOt7iw
Spielberg, R. 2014. The Healing Power of Music. TEDx Talks. https://www.youtube.com/watch?v=8LTusPwrH9E
Suomen Kuurosokeat. Musiikin vibraatio tuntokokemuksena. https://www.youtube.com/watch?v=_VZb8ndIi7g
Zatorre, R. 2018. How Music Changes the Brain. TEDx Talks. https://www.youtube.com/watch?v=KVX8j5s53Os
Podcastit:
Havaintoja ihmisestä. Yle Areena. https://areena.yle.fi/podcastit/1-4362169.
Musiikkia ilmastoahdistukseen. Tunteicast. https://soundcloud.com/nyyti-ry/tunteicast-2-musiikkia-ilmastoahdistukseen .
Musiikkiterapia toipumisen tukena. Traumainformoitu Toivo. https://www.podplay.com/sv-se/podcasts/traumainformoitu-toivo-1076704/episodes/musiikkiterapia-toipumisen-tukena-142159393.
Puhu minulle luovuudesta -podcast. https://fi.player.fm/series/puhu-minulle-luovuudesta.
Spotify:
”Täl puol aavaa soi tango arjen luovuudelle.” Mielenterveyden keskusliitto: Kulttuuriliiteri. https://open.spotify.com/show/02Em7e6JaZTBjLe0frlP2r.
Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu