1.1 Oikeudenmukainen vihreä siirtymä

Mitä on vihreä siirtymä?

Vihreä siirtymä on välttämätön muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.​ Fossiilisten polttoaineiden alasajo ja niiden korvaaminen puhtailla energiaratkaisuilla on keskeinen tavoite vihreässä siirtymässä. ​Puhdas ja vihreä energiasiirtymä onkin olennainen osa vihreää siirtymää​

Vihreä siirtymä on Suomen talouden etu. Se parantaa kilpailukykyämme ja rakentaa hyvinvointiamme, mutta tekee sen planeetan kantokyvyn rajoissa. ​Vihreästä siirtymästä on tulossa Suomen talouden uusi veturi​, sillä vähäpäästöisille ja luontoa vahvistaville ratkaisuille on markkinaperusteista kysyntää ympäri maailmaa​. Sekä markkinat että kuluttajat vaativat arvopohjaisia palveluita, vaikka politiikka on poukkoilevaa​

Miksi vihreää siirtymää tarvitaan?

  • Vihreä siirtymä on välttämätön, sillä talouskasvumme perustuu luonnonvarojen ylikulutukseen ja on kestämättömällä pohjalla. ​
    • köyhtyvän luonnon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset ja seuraukset taloudelle ovat valtavat​
  • Vihreän siirtymän avulla voimme vähentää nopeammin päästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta, sekä säilyttää ja parantaa ympäristön tilaa.​
  • Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen, sekä tämän kytkeytyvän luontokadon pysäyttämään, vaikuttavat ratkaisevasti Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, tulevien sukupolvien hyvinvointiin ja ympäristön tilaan. ​
  • Vihreä siirtymä vahvistaa myös Suomen kokonaisturvallisuutta. ​
    • irtautumalla ulkomaisista fossiilisista polttoaineista ja lisäämällä kansallista uusiutuvaa ja vihreää energiantuotantoa parannamme huoltovarmuuttamme​

Oikeudenmukainen vihreä siirtymä?

  • Vihreä siirtymä voi olla oikeudenmukainen ja hyväksyttävä.​
    • osallisuuteen, rahoitukseen, yhteistyöhön sekä tiedon hyödyntämiseen​
  • Sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen valmisteluun ja päätöksentekoon eri vaiheissa.​
  • Energiatehokkuudella on suora yhteys ilmastoa lämmittäviin hiilidioksidipäästöihin​
    • energiakulutuksen pienentäminen, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ​
    • uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen​
  • EU:n kestävän rahoituksen taksonomia-sääntely luo kriteeristön sille, millainen liiketoiminta on ympäristön ja luonnon kannalta kestävää. ​
    • rahoituksen taksonomialla ohjataan rahoitusta kestäviin kohteisiin​
    • edistetään vihreää siirtymää ja EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamista  ​

https://ym.fi/mita-on-vihrea-siirtyma

Vihreä siirtymä – elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP)

  • Talouden rakennemuutos ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen. ​
    • koko maahan syntyy kasvua ja uusia työpaikkoja, jotka korvaavat rakennemuutoksen takia katoavia töitä.​
  • Suomeen saadaan mahdollisimman paljon vihreän siirtymän investointeja. ​
  • Suomi on maailman kärkimaa vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä ja ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa.​
  • Parantamaan energiatehokkuutta, nopeuttamaan muutosta siirtyä fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen.​
    • uusien teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien käyttöönottoa rakennusalalla​
    • aurinkovoima, merituuli, biokaasu ja hukkalämmön talteenotto​
    • sähköisen liikenteen julkisen latausinfrastruktuurin tukeminen​
  • Teollisuuden vähähiilitiekarttojen toimeenpano on merkittävä osa kokonaisuutta.​
    • teollisuuden kiertotalousratkaisuja ja vähäpäästöisiä innovaatioita (vetytalous)​

Oikeudenmukainen vihreä ja digitaalinen siirtymä (EU)

https://vm.fi/vihrea-siirtyma

Oikeudenmukainen vihreä ja digitaalinen siirtymä (EU)

  • Kuroa umpeen digitaalisia kuiluja:​
    • internet-yhteyksien saatavuus ja laatu: digitaalisten palveluiden käyttömahdollisuus​
    • digitaalisten taitojen puute: kyvykkyys hyödyntää digitaalisia palveluita ja teknologioita​
    • sukupuolten välinen epätasa-arvo: naiset ovat aliedustettuina tieto- ja viestintätekniikan ammateissa​
    • ikäryhmien väliset erot: vanhemmat ikäryhmät käyttävät vähemmän digitaalisia palveluita ja teknologioita​
  • Saavuttaa digitaalisia taitoja koskevat tavoitteet:​
    • digitaaliset perustaidot: vähintään 80 % EU:n väestöstä tulisi hallita digitaaliset perustaidot​
    • ICT-asiantuntijat: EU:ssa tulisi olla 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa (huom. naiset)​
    • yritysten digitaalinen muutos: 75 % EU:n yrityksistä tulisi käyttää pilvipalveluja, tekoälyä tai massadataa​
    • julkisten palvelujen digitalisointi: kaikkien keskeisten julkisten palvelujen tulisi olla saatavilla verkossa​
  • Oikeudenmukainen digitaalinen siirtymä – työn tulevaisuus​

https://employment-social-affairs.ec.europa.eu/policies-and-activities/fair-green-and-digital-transitions-research_fi

Oikeudenmukainen vihreä ja siirtymä (JTF Suomi)

  • Suomessa JTF-rahoituksen toimet perustuvat valtiovallan tavoitteeseen puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. ​
  • Rahastolla pyritään kompensoimaan turpeen energiakäytön vähentämisestä aiheutuvia sosioekonomisia ja ympäristöllisiä haittavaikutuksia.​
    • tuetaan alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten​
    • edistetään tasapainoista sosioekonomista siirtymää​
  • JTF-rahoitus tukee elinkeinojen monipuolistamista ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.​
    • vihreän talouden työpaikat ja vihreän teknologian uudet ratkaisut ​
    • investointeja puhtaisiin energiateknologioihin, päästöjen vähentämiseen, teollisuuslaitosten elvyttämiseen, työntekijöiden uudelleenkoulutukseen, digitaalisiin yhteyksiin ja tekniseen apuun​
  • Uudelleenkoulutuksen ja -työllistämisen toimenpiteet suunnataan ensisijaisesti turvesektorilta työttömiksi jääneisiin ja sektorin työttömyysuhanalaisiin.​

https://rakennerahastot.fi/oikeudenmukaisen-siirtyman-rahasto-jtf

Oikeudenmukainen vihreä ja siirtymä (JTF Keski-Suomi)

Hiilineutraalius ja turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä​

  • Aluetalouden monipuolistaminen – uudet liiketoimintamahdollisuudet ja työllisyys.​
    • uusien liiketoimintamahdollisuuksien tukeminen, kuten biokaasu ja kiertotalous, uudet rakennustuotteet​
      • yrityskiihdyttämöpalvelut: tukea yritysten liiketoimintaan ja yhteistyö opiskelijoiden/tutkijoiden kanssa​
    • investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen​
      • investoinnit bioterminaaleihin: biomassan varastointi ja hakettaminen​
    • yrittäjien ja työntekijöiden uudelleenkoulutus ja uusien taitojen hankkiminen​
      • uudelleenkoulutusohjelmat: erityisesti nuorille ja vaikeasti työllistyville​
  • Ympäristön kunnostus – turvetuotannosta poistuvat alueet.​
    • ennallistaminen ja jälkikäyttö, kuten metsitys, viljely ja kosteikkojen perustaminen​
      • neuvontapalvelut maanomistajille: soveltuvien maankäyttömuotojen löytäminen​
    • uusien jälkikäyttömuotojen, kuten aurinko- ja tuulienergian tuotannon, tutkiminen ja pilotointi​
    • vesistöalueiden kunnostamistoimet, kuten kuormituksen vähentäminen ja vesikasvien poisto​

https://keskisuomi.fi/elinvoima-ja-kehittaminen/strategia/oikeudenmukainen-siirtyma

Materiaalista suoritettu

Materiaalista suoritettu