10.9 Nepsy-nuorille yksilöllistä ja soveltavaa liikuntaneuvontaa NYSLI-hankkeessa

Turun ammattikorkeakoulu, 1.5.2025-31.12.2026

Turun ammattikorkeakoulun NYSLI-hanke (Nepsy-nuorten yksilöllinen ja soveltava liikuntaneuvonta) käynnistyi keväällä 2025 osana Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi liikkeelle -ohjelmaa. Hankkeessa kehitettiin neurovähemmistön nuorille ja nuorille aikuisille yksilöllinen ja soveltava liikuntaneuvonnan toimintamalli, joka huomioi kohderyhmän erityistarpeet ja madaltaa liikkumisen aloittamisen kynnystä. Liikuntaneuvontaa tarjosivat Turun ammattikorkeakoulun fysioterapia- ja toimintaterapiaopiskelijat fysioterapian ja toimintaterapian ammattilaisten ohjauksessa.

Hankkeen taustalla on tunnistettu tarve liikuntaneuvonnalle, joka huomioi neurokirjon nuorten yksilölliset kokemukset, aistisäätelyn haasteet, toiminnanohjauksen vaikeudet sekä sosiaalisiin tilanteisiin liittyvän kuormituksen.

Liikuntaneuvonnan toimintamallin rakentuminen

Toimintamallin tueksi hankkeessa kehitettiin liikuntaneuvonnan käsikirja, joka huomioi myös neuromoninaisten asiakkaiden erityispiirteitä. Käsikirjaan koottiin liikuntaneuvonnan suosituksia, arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan periaatteita sekä toimintatapoja liikkumisen, ravitsemuksen, unen ja arjen hyvinvoinnin käsittelyyn.

HEIDI! Tähän linkki käsikirjaan/pdf-upotus, kun valmis

Kohderyhmän osallistaminen nähtiin kehitystyön kannalta tärkeänä. Syksyllä 2025 toteutettiin kolme liikuntaneuvonnan pilottiasiakkuutta, joiden avulla kehitettiin esimerkiksi:

• liikuntaneuvonnan ajanvarauskäytäntöjä
• fysioterapian ja toimintaterapian yhteistyötä
• opiskelijoiden perehdytystä ja ohjausta liikuntaneuvonnan toteuttamiseen
• opettajien konsultointikäytäntöjä neuvonnan aikana
• liikuntaneuvonnan asiakasprosessin rakennetta.

Lisäksi kohderyhmää osallistettiin kehittämistyöhön myös Aisti ry:ssä (Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys) toteutetun puolistrukturoidun parihaastattelun avulla, jonka ansiosta saatiin tärkeää tietoa kohderyhmän liikkumisen kokemuksista, osallistumisen esteistä ja onnistumista tukevista tekijöistä.

Liikuntaneuvontaa opiskelijaharjoitteluna

Liikuntaneuvonta toteutettiin osana Turun ammattikorkeakoulun fysioterapia- ja toimintaterapiaopiskelijoiden harjoittelua. Ensikäynnillä opiskelijoiden rinnalla oli aina mukana fysio- tai toimintaterapian ammattilainen, joka tuki asiakkaan tuen tarpeen arvioinnissa sekä liikuntaneuvonnan suunnittelussa. Jatkokäynneillä työskentelystä vastasi pääasiassa opiskelija, mutta ammattilaiset olivat tiiviisti mukana koko prosessin ajan, ohjaten, tukien ja konsultoiden.

Harjoittelua tekeville opiskelijoille järjestettiin säännöllisiä “aamukahveja”, joissa opiskelijat ja opettajat keskustelivat asiakastilanteista, jakoivat kokemuksia ja pohtivat yhdessä ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin. Liikuntaneuvonnan käsikirja ja muut tukimateriaalit olivat opiskelijoiden hyödynnettävissä yhteisellä Teams-kanavalla. Opiskelijat perehdytettiin toimintamalliin, kohderyhmän erityispiirteisiin sekä käytettyihin työskentelytapoihin ennen asiakastyön aloittamista.

Liikuntaneuvonnan toteutus

Liikuntaneuvonnan kokonaisuudet olivat yksilöllisiä ja joustavia eikä käyntimäärää määritelty etukäteen. Useimmiten asiakkuudet sisälsivät 3–4 tapaamista, mutta joillakin asiakkailla prosessit jatkuivat pidempään. Asiakkaat varasivat ajan neuvontaan Vello-järjestelmän kautta tai ammattilaisiin sai ottaa yhteyttä myös sähköpostitse.

Neuvonnan perusta oli tukea asiakkaan sisäistä motivaatiota liikkumiseen, auttaa löytämään liikkumisen iloa ja luoda sellaiset yksilölliset olosuhteet asiakkaan arkeen, jossa liikkuminen on turvallista, mielekästä ja saavutettavaa.

Ensikäynti ja yhteisten lähtökohtien rakentaminen

Ensimmäisen tapaamisen keskeinen tavoite oli turvallisen ja luottamuksellisen suhteen rakentaminen. Käynnillä kartoitettiin:

• asiakkaan aikaisempia kokemuksia liikkumisesta
• toiveita ja tavoitteita liikkumiselle ja liikuntaneuvonnalle
• mahdollisia liikkumisen esteitä
• kiinnostuksen kohteita
• arjen kuormitustekijöitä
• aistitiedonsäätelyn ja sosiaalisten tilanteiden vaikutuksia liikkumiseen.

Keskeinen osa ensikäyntiä oli yhteisten “pelisääntöjen” sopiminen ja asiakkaan hallinnan tunteen vahvistaminen. Asiakkaalle pyrittiin luomaan kokemus siitä, ettei liikuntaneuvonta ole suorittamista tai pakottamista, vaan turvallinen mahdollisuus löytää oma tapa liikkua. Tapaamisessa korostettiin esimerkiksi, että asiakkaalla on aina oikeus pyytää vaihtamaan liikuntamuotoa, pitää taukoja, keskeyttää meneillään oleva harjoitus, muuttaa tavoitteita ja edetä omassa tahdissa.

Liikuntakokeilut ja toiminnallisuus liikuntaneuvonnassa

Liikuntaneuvonnassa oli tavoitteena, että jo toisella tai viimeistään kolmannella tapaamisella siirrytään käytännön liikuntakokeiluihin. Liikuntakokeilut rakennettiin asiakkaan kiinnostuksen kohteiden pohjalta ja tarvittaessa hänelle tarjottiin vaihtoehtoja, joista valita. Kokeilujen tavoitteena oli tarjota asiakkaille mahdollisuus tutustua sellaiseen liikuntamuotoon, jota heidän olisi realistista jatkaa myös hankkeen tai liikuntaneuvonnan päättymisen jälkeen.

Asiakkaiden kanssa:

• käytiin kuntosalilla ja suunniteltiin kuntosaliohjelmia
• kokeiltiin erilaisia liikuntamuotoja, kuten sulkapalloa, suunnistusta, tanssia, uintia, kuntosalia, ulkokuntosalia, luontoliikuntaa, pyöräilyä, ulkoilua ja uusien kävelyreittien etsimistä
• suunniteltiin arkeen sopivia liikkumisrutiineja 
• toteutettiin kunto- tai toimintakykytestauksia asiakkaan niin toivoessa.

Asiakkaiden tavoittaminen ja moniammatillinen yhteistyö

Kohderyhmän tavoittaminen liikuntaneuvontaan vaati moniammatillista yhteistyötä sekä pitkäjänteistä ja aktiivista viestintää ja markkinointia. Tärkeäksi nähtiin jalkautuminen ja toiminnan esittely paikoissa, joissa kohderyhmä jo muutenkin vietti aikaa. Liikuntaneuvontaa käytiin esittelemässä opiskelijoille esimerkiksi erityisammattioppilaitos Spesiassa sekä tuettua ryhmätoimintaa järjestävässä Kulttuuripaja Casassa. Nuorten hakeutumista neuvontaan helpotti se, että toiminnan järjestäjien kasvot tulivat heille tutuiksi. Lisäksi neuvontaan osallistumisen kynnystä madallettiin järjestämällä neuvonnan ensikäyntejä asiakkaiden tutussa ympäristössä, kuten ammattiopisto Spesian tiloissa.

Muita viestinnän ja moniammatillisen yhteistyön muotoja olivat esimerkiksi:

• liikuntaneuvonnan markkinointi Turun AMK:n sisäisissä viestintäkanavissa, kuten intranetissä ja kampusten infonäytöillä
• liikuntaneuvonnasta tiedottaminen hankkeen ohjausryhmän kautta eri verkostoille
• liikuntaneuvonnan esittely Turun YTHS:n ammattilaisille
• yhteistyö Turun kaupungin liikuntapalvelujen ja korkeakoululiikuntapalvelujen tarjoajan kanssa
• hankkeen osallistuminen opiskelijatapahtumiin ja -messuille 
• liikuntaneuvonnan esitteiden jakaminen yhteistyökumppaneille sekä korkeakoulukampusten ravintoloiden infotauluille
• liikuntaneuvonnan markkinointi sosiaalisessa mediassa.

Erityisesti maksettu Instagram-mainonta koettiin onnistuneeksi, ja sen kautta saatiin merkittävästi uusia ajanvarauksia.

NYSLI-hankkeen liikuntaneuvonnan esite

NYSLI-hankkeen liikuntaneuvonnan keskeisiä onnistumisia:

• kohderyhmälle soveltuvan toimintamallin rakentaminen
• turvallisen ja joustavan liikuntaneuvonnan kehittäminen
• asiakkaiden liikuntasuhteen myönteinen muuttuminen
• liikunnan ilon vahvistuminen
• opiskelijoiden osaamisen kehittäminen
• toimiva moniammatillinen yhteistyö
• onnistunut sosiaalisen median markkinointi
• asiakkaiden tavoittaminen heidän omissa ympäristöissään
• toimintaterapian ja fysioterapian osaamisen yhdistäminen.

Erityisen merkittävinä pidettiin tilanteita, joissa asiakkaan ajattelu liikunnasta muuttui armollisemmaksi ja joustavammaksi ja asiakas ymmärsi liikunnan merkityksen pitkällä tähtäimellä.

NYSLI-hankkeen liikuntaneuvonnan keskeisiä haasteita:

• Kohderyhmän tavoittaminen palvelun pariin vaatii monipuolisia viestinnän ja markkinoinnin keinoja sekä pitkäjänteisyyttä.
• Puolentoista vuoden hankeaika on rajallinen kokonaan uuden toimintamallin rakentamiselle. Erityisesti moniammatillisen palvelupolun muodostuminen vaatii aikaa ja säännöllistä yhteistyötä. Lisäksi asiakasryhmä tarvitsee tavallista enemmän aikaa päätöksentekoon ja arjen totuttujen rutiinien muuttamiseen
• Asiakkaiden tavoittamiseen ja osallistumiskynnyksen madaltamiseen piti keksiä monipuolisia ja luoviakin ratkaisuja – keskeiseksi nousi henkilökohtainen kohtaaminen asiakkaiden kanssa heille tutuissa ympäristöissä.

Keskeiset nostot – Nepsy-nuorille yksilöllistä ja soveltavaa liikuntaneuvontaa NYSLI-hankkeessa:

• NYSLI-hankkeessa kehitettiin neurovähemmistön nuorille ja nuorille aikuisille yksilöllinen ja soveltava liikuntaneuvonnan toimintamalli.

• Liikuntaneuvonta toteutettiin moniammatillisesti Turun ammattikorkeakoulussa fysioterapian ja toimintaterapian koulutusohjelmien yhteistyönä. Opiskelijat toteuttivat liikuntaneuvontaa osana harjoittelua ammattilaisten tuella.

• Toimintamallin keskiössä olivat turvallisuus, joustavuus ja asiakkaan oma kokemus. Neuvontajakso rakennettiin yksilöllisesti ilman ennalta määrättyä käyntimäärää.

• Liikuntaneuvonnan asiakkaiden aikaisempaan liikuntasuhteeseen olivat vaikuttaneet esimerkiksi suorituskeskeisyys, kielteiset liikuntakokemukset ja liikunnan aloittamisen korkea kynnys.

• Liikuntaneuvonnan keskeiset onnistumisen edellytykset olivat ennakoitavuus, valinnan mahdollisuus ja matala kynnys osallistua. Liikunnan ilon löytäminen nähtiin tärkeämpänä kuin suorittaminen.

• Toimintaterapian osaamista hyödynnettiin esimerkiksi, kun asiakkaan kanssa pohdittiin tämän liikkumisen edistäjiä ja esteitä sekä niihin ratkaisuja.

• Tehokkain markkinointi syntyi kasvokkaisista kohtaamisista ja maksetusta some-mainonnasta.

• Kohderyhmän tavoittaminen vaati paljon aikaa, aktiivista verkostotyötä ja palvelun viemistä nuorten omiin ympäristöihin.

• Hankkeessa tunnistettiin tarve pidempikestoiselle kehittämistyölle ja jatkuvuudelle. Vastaavanlaisesta palvelusta hyötyisivät myös muut ikäryhmät, kuin hankkeen kohderyhmä (18–29-vuotiaat).