9.9 Psyykkisen toimintakyvyn huomioiminen
Psyykkisen toimintakyvyn haasteet voivat näkyä esimerkiksi alakuloisuutena, hermostuneisuutena, ahdistuneisuutena tai tunnesäätelyn vaikeuksina. Seuraavien asioiden huomioimisesta voi olla hyötyä liikuntaneuvonnassa:
- Pohdi, toteutuvatko viisi ulottuvuutta, jotka vahvistavat mielen hyvinvointia ja toimivat hyvän harrastuksen tunnuspiirteinä: myönteisyys, läsnäolo ja uppoutuminen, ihmissuhteet ja vuorovaikutus, merkityksellisyys ja aikaansaaminen.
- Pyri luomaan turvallinen tila, jossa asiakas voi olla oma itsensä ja sopikaa yhteisistä pelisäännöistä. Keskusteltavia asioita voivat olla esimerkiksi kunnioittaminen, ilmapiirin vahvistaminen, viihtyvyys, reiluus, selkeys ja johdonmukaisuus.
- Vaikeista tunteista ja mahdollisista rajoitteista kannattaa puhua suoraan ja oikeilla nimillä asiakkaan ja tarvittaessa tämän perheen kanssa (esim. kysymällä suoraan haasteista tai oireista ja niiden näkymisestä arjessa ja liikunnassa).
- Psyykkiset haasteet voivat ilmetä voimakkaina tunteenpurkauksina. Liikuntaneuvojan tulisi pystyä kohtaamaan vaikeatkin tilanteet rauhallisesti ja varmasti, sillä se lisää asiakkaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta neuvojaa kohtaan.
- Asiakkaan käyttäytymisen takana olevat juurisyyt ja tunnesäätelyn haasteet tulisi pyrkiä ymmärtämään, jotta osataan valita oikeanlaiset, asiakasta rauhoittavat tai muuten tälle sopivat liikuntamuodot.
- Psyykkisen toimintakyvyn haasteet voivat tehdä liikuntaneuvontaprosesseista pidempikestoisia, monivaiheisiaja vaikeasti ennakoitavia. Neuvonnassa korostuvat yksilöllisyys ja joustavuus:
- Prosessi ei välttämättä mahdu valmiisiin, tiukasti aikataulutettuihin sapluunoihin. Etenemisen askelmat voivat olla aluksi hyvin pieniä, ja luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa.
- Ohjaajalta vaaditaan hienovaraista tilannetajua arvioida, milloin asiakasta pitää lempeästi ”puskea eteenpäin” ahdistuksesta huolimatta ja milloin taas on oikea hetki hidastaa tahtia tai pitää taukoa.
- Liikuntaneuvojan on tärkeää asettua asiakkaan puolelle ”helposti lähestyttävänä aikuisena”, joka ei vaadi suorituksia. Tavoitteena on löytää liikkumisen muoto, joka tuottaa iloa ja voimaannuttaa, eikä lisää suorituspaineita.
- Psyykkiset haasteet ja huono itsetunto voivat aiheuttaa nolatuksi tulemisen tai epäonnistumisen pelkoa. Ryhmätilanteet saattavat olla jännittäviä. Neuvonnassa on tärkeää pyrkiä madaltamaan liikkumisen ja vuorovaikutuksen kynnystä:
- Keskustelut voidaan käydä perinteisen pöydän ääressä istumisen sijaan liikkeellä ollessa, kuten kävellen tai muun matalan intensiteetin lajin yhteydessä. Liikkuminen voi vähentää keskustelun aiheuttamaa jännitystä ja helpottaa vaikeistakin asioista juttelua.
- Pyritään lisäämään ennakoitavuutta ja toistuvuutta. Ensimmäiset tutustumiset uusiin liikuntaympäristöihin tai -lajeihin kannattaa tehdä yhdessä asiakkaan kanssa. Jos mahdollista, liikuntaympäristöstä tai -lajista voi katsoa esimerkiksi kuvia tai videomateriaalia ennen varsinaista tutustumista ennakoitavuuden parantamiseksi.
- Uusiin lajeihin tai liikuntaympäristöihin tutustuminen kannattaa tehdä alkuun yksin asiakkaan kanssa ja siirtyä ryhmämuotoisempaan toimintaan pikkuhiljaa ja rajatusti.
- Asiakkaalla voi olla liikkumisesta huonoja kokemuksia ja epäonnistumisen pelkoa. Tavoitteet kannattaa pilkkoa riittävän pieniksi onnistumisen kokemusten takaamiseksi.
- Lapsen tai nuoren psyykkinen oireilu voi näkyä myös perheen/huoltajien voimavaroissa. Liikuntaneuvojan rooli voi laajeta monialaiseen verkostotyöhön, jossa lapsen lisäksi tuetaan koko perhettä:
- Yhteistyö koulun, oppilashuollon, psykologin ja erikoissairaanhoidon kanssa.
- Perheen käytännön auttaminen, kuten tukien (esim. EU:n vammaiskortti, taloudellinen tuki) hakeminen, sosiaalityöntekijältä saatavien maksusitoumusten selvittely tai vapaa-ajan avustajan/tukihenkilön (kuten sporttikummin) hankkiminen.
- Harrastukseen saattaminen, kuten bussireittien opettelu ja mukana kulkeminen ensimmäisillä kerroilla kynnyksen madaltamiseksi.
- Koko perhettä tai huoltajia voidaan kysyä mukaan liikuntaneuvontaan voimavaroja tukevien ratkaisujen pohtimiseksi.
- Psyykkisesti oireilevan lapsen tai nuoren kanssa työskentely voi olla raskasta ja vaatia neuvojalta myös omien tunteiden ja ajatusten käsittelyä. Keskustele mieltä painavista asioista matalalla kynnyksellä omalle esihenkilölle ja hae tarvittaessa tukea esimerkiksi työnohjaajalta tai työpsykologilta.
Lisämateriaalia aiheesta
- MIELI ry:n verkkosivuilta löytyy tietoa lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen eri ympäristöissä
- Liikutaan! on nuorisotyöhön tarkoitettu menetelmäpankki, joka tarjoaa ideoita nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen arkiliikkumisen keinoin
- MieliLiike – mielenterveyttä liikkumalla verkko-oppimateriaalista löydät ideoita siihen, miten liikkumista ja mielenterveyttä voidaan edistää käytännön asiakastyössä

Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu