10.4 Kehitysvammaisten pienryhmäliikuntaneuvonta ja liikkumisen integroiminen ohjattuun työ- ja päivätoimintaan Lappeenrannassa

Lappeenrannan liikuntapalveluissa kehitettiin vuosina 2022–2023 kehitysvammaisille henkilöille suunnattua pienryhmäliikuntaneuvontaa osana soveltavan liikunnan kehittämistyötä. Toiminta toteutui hankerahoituksen mahdollistamana ja sitä koordinoi kaupungin soveltavan liikunnan ohjaaja yhteistyössä kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan toimijoiden kanssa.

Toimintamallin tavoitteena oli tuoda liikunnan ja hyvinvoinnin teemat osaksi kehitysvammaisten henkilöiden arkea mahdollisimman saavutettavalla, osallistavalla ja käytännönläheisellä tavalla. Keskeiseksi lähtökohdaksi muodostui ajatus siitä, että liikkumista ei tarjota irrallisena palveluna, vaan osana asiakkaiden jo olemassa olevaa arkea, tuttuja ympäristöjä ja päivätoimintaa.

Pienryhmäliikuntaneuvonnan kokeiluista saadut kokemukset ovat myöhemmin ohjanneet kohti vakiintunutta toimintamallia, jossa työ- ja päivätoimintaryhmille järjestetään säännöllisesti lajikokeiluja, liikuntatapahtumia, retkiä ja muita hyvinvointia tukevia sisältöjä.

Liikkumisen ja hyvinvoinnin sisältöjen vieminen kohderyhmän luokse

Toimintamallin keskeinen oivallus oli, että liikkumisen ja hyvinvoinnin tukeminen toimii parhaiten silloin, kun toiminta viedään asiakkaiden omaan arkiympäristöön. Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla esimerkiksi kotoa lähteminen, uusissa paikoissa toimiminen tai uusien palveluiden käyttöönotto voivat muodostaa merkittävän kynnyksen.

Tämän vuoksi pienryhmäliikuntaneuvonta toteutettiin työ- ja päivätoiminnan omissa tiloissa tai niiden lähiympäristössä. Asiakkaat osallistuivat toimintaan tutussa ympäristössä tuttujen ohjaajien ja ryhmien kanssa.

Toiminnan keskeinen ajatus oli integroida liikkumisen, hyvinvoinnin ja arkiaktiivisuuden teemat osaksi päivätoimintaa sen sijaan, että liikkuminen jäisi vain vapaa-ajalle tai yksilön oman aktiivisuuden varaan.

Kokemusten perusteella juuri tämä arkeen kiinnittyminen nähtiin toiminnan suurimpana vahvuutena.

Kehitysvammaisten pienryhmäliikuntaneuvonnan rakenne

Pienryhmäliikuntaneuvonta toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 yhteistyössä Arjen tukikeskus Artun kanssa, joka on vammaispalvelujen ​tuetun asumisen tukipiste Lappeenrannassa. Vuonna 2023 toimintaa jatkettiin yhteistyössä vammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaa järjestävän Laptuote-säätiön kanssa.

Toimintamalli pohjautui jo aiemmin työikäisille suunniteltuun pienryhmäliikuntaneuvonnan malliin ja rakentui noin kuuden tapaamiskerran kokonaisuudeksi:

  • viisi viikoittaista tapaamista
  • noin puolentoista kuukauden omatoimijakso
  • lopputapaaminen ja yhteinen palautekerta

Yksi tapaaminen kesti noin puolitoista tuntia ja sisälsi:

  • toiminnallisen hyvinvointi- ja keskusteluosuuden
  • käytännön liikuntaosuuden

Tapaamisten teemoja olivat esimerkiksi:

  • liikunta ja arkiaktiivisuus
  • ravitsemus
  • lepo ja palautuminen
  • kehonhuolto
  • hyvinvointi arjessa
  • omien tavoitteiden pohtiminen

Esite pienryhmäliikuntaneuvonnasta Arjen tukikeskus Artussa

Toiminnassa vältettiin luentomaista opetusta. Sen sijaan sisältöjä käsiteltiin osallistavasti ja selkokielisesti erilaisten pelien, kuvien, keskustelujen ja yhteisten tehtävien avulla.

Esimerkiksi liikunta- ja ruokapyramideja rakennettiin yhdessä kuvamateriaalia hyödyntäen. Materiaalit jäivät myös näkyville ryhmien tiloihin muistuttamaan käsitellyistä asioista.

Toiminnassa hyödynnettiin paljon:

  • kuvia ja visuaalisia materiaaleja
  • toiminnallisia tehtäviä
  • keskustelua ja yhdessä pohtimista
  • käytännön kokeiluja
  • selkokielistä viestintää

Tavoitteena oli tehdä osallistumisesta mahdollisimman helppoa ja tarjota onnistumisen kokemuksia hyvin erilaisille liikkujille.

Kuva pienryhmäliikuntaneuvonnassa kootusta liikkumisen kolmiosta

Kuvaus: Liikuntasuositusten hierarkia neljässä tasossa:
Huippu (2 krt/vk): Lihaskunto (esim. painonnosto).
Keskellä ylhäällä (1h 15min rasittavaa TAI 2h 30min reipasta/vk): Rasittava tai reipas liikunta.
Keskellä alhaalla (Mahdollisimman usein): Kevyt liikunta (esim. kävely, pyöräily).
Pohja (Aina kun mahdollista): Tauot paikallaanoloon (esim. säännölliset liikepalat).
Lappeenrannan pienryhmäliikuntaneuvonnassa rakennettiin asiakkaiden kanssa yhdessä liikuntakolmio havainnollistamaan liikkumisen suosituksia.

Käytännön kokeilut ja osallistava tekeminen keskiössä

Liikuntaosuuksissa kokeiltiin monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja ja hyvinvointia tukevia sisältöjä. Tärkeäksi nähtiin erilaisten vaihtoehtojen kokeileminen lähellä ja tutuissa ympäristöissä, jotta liikkuminen voisi jatkua mahdollisimman helposti myös liikuntaneuvontajakson jälkeen.

Sisältöjä olivat esimerkiksi:

  • kuntosaliharjoittelu ja ulkokuntosalit
  • kehonhuolto
  • palloilu ja pihapelit
  • kävely ja ulkoilu

Lisäksi toteutettiin yhteistyötä Marttojen kanssa. Ryhmä osallistui käytännön ruoanlaittokertaan, jossa käsiteltiin ravitsemusta konkreettisesti yhdessä tekemisen kautta.

Käytännön tekeminen nähtiin erityisen tärkeänä, sillä pelkkä tiedon jakaminen ei yksin tue osallistujien arjen muutoksia. Toiminnan tavoitteena oli tarjota helposti omaksuttavia kokemuksia ja madaltaa osallistumisen kynnystä.

Osallistujille laadittiin myös yksinkertaisia harjoitus- ja kehonhuolto-ohjeita kotiin ja päivätoimintaryhmien käyttöön. Näin pyrittiin tukemaan toiminnan jatkuvuutta myös tapaamisten jälkeen.

Vähän liikkuvat tavoitetaan viemällä sisältöjä työ- ja päivätoiminnan olemassa oleviin ryhmiin

Kokeiluista saadut kokemukset osoittivat, että avoimeen ilmoittautumiseen perustuvat ryhmät tavoittavat pääasiassa jo valmiiksi liikunnasta kiinnostuneita osallistujia.

Toimivammaksi malliksi osoittautui ryhmäkohtainen toteutus, jossa koko päivätoimintaryhmä osallistui toimintaan osana omaa päiväohjelmaansa. Tällöin mukaan saatiin myös niitä henkilöitä, jotka eivät muuten välttämättä hakeutuisi liikunnan tai harrastusten pariin.

Päivätoimintaryhmälle suunnattu toteutus mahdollisti:

  • matalan osallistumiskynnyksen
  • vähemmän liikkuvien tavoittamisen
  • tuttujen ohjaajien tuen
  • vertaistuen
  • toiminnan toteuttamisen osana arkea
  • eritasoisten liikkujien osallistumisen samaan toimintaan

Toiminnassa korostettiin, että kaikkien ei tarvitse tehdä samoja asioita samalla tavalla. Jokainen osallistui omien voimavarojensa, toimintakykynsä ja kiinnostuksensa mukaisesti.

Osallistujien ja ohjaajien palaute oli pääosin erittäin myönteistä. Toiminnan vahvuutena nähtiin erityisesti se, että mukaan pystyi tulemaan hyvin erilaisilla toimintakyvyn tasoilla.

Soveltavan liikunnanohjaajan rooli mahdollistajana

Soveltavan liikunnanohjaajan rooli toiminnassa oli vahvasti osallistava, mahdollistava ja verkostoiva.

Työhön kuului esimerkiksi:

  • pienryhmäliikuntaneuvonnan suunnittelu ja toteutus
  • yhteistyö työ- ja päivätoiminnan järjestäjien ja ohjaajien kanssa
  • toiminnan soveltaminen osallistujien tarpeisiin
  • materiaalien kehittäminen selkokielisiksi ja visuaalisiksi
  • käytännön liikuntasisältöjen suunnittelu
  • osallistujien motivointi ja tukeminen

Työssä yhdistyivät liikunnan, kuntoutuksen ja arjen toimintakyvyn näkökulmat. Toimintaa kehitettiin vahvasti ajatuksella siitä, että liikunta voi toimia osana kuntoutuksen jatkumoa sekä arjen hyvinvoinnin tukemista.

Vakiintunut toiminta kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnassa

Varsinainen pienryhmäliikuntaneuvonta päättyi hankekauden jälkeen resurssimuutosten vuoksi, mutta yhteistyö kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan kanssa jatkui.

Toiminnasta muodostui vähitellen vakiintunut toimintamalli, jossa Lappeenrannan liikuntapalvelut järjestää työ- ja päivätoimintaryhmille säännöllisesti:

  • lajikokeiluja
  • liikuntatapahtumia
  • ulkokuntosalikäyntejä
  • kampanjoita
  • retkiä
  • hyvinvointiteemaisia sisältöjä

Toimintaa järjestetään vähintään kerran kuukaudessa, ja lisäksi toteutetaan esimerkiksi kevät- ja syyskampanjoita tai -tempauksia, kuten uima-allas bileitä tai leikkimielisiä kisapäiviä sekä yhteisiä retkipäiviä.

Lajikokeiluissa tutustutaan erityisesti sellaisiin liikuntamahdollisuuksiin, joita ryhmät voivat myöhemmin hyödyntää myös itsenäisesti omassa arjessaan. Esimerkiksi ulkokuntosalikierroksilla tutustutaan päivätoimintaryhmien lähellä sijaitseviin ulkokuntosaleihin, jotta niiden käyttö myöhemmin madaltuisi.

Lisäksi yhteistyötä tehdään alueen seurojen kanssa, joissa on soveltavan liikunnan ryhmiä. Päivätoimintaryhmän tutumiskäynnin jälkeen osa asiakkaista on innostunut jatkamaan harrastusta seuran soveltavan liikunnan ryhmässä.

Esite kevään 2026 lajikokeiluista

Toiminnan jatkuvuus tarvitsee arjen tukea

Kehittämistyössä havaittiin, että yksittäinen liikuntaneuvontajakso ei yksin riitä tukemaan pysyviä muutoksia, vaan osallistujat tarvitsevat pitkäkestoista tukea arjessa.

Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi erityisesti päivätoiminnan ohjaajien rooli. Kun ohjaajat osallistuvat toimintaan ja tukevat liikkumista myös tapaamisten välillä ja kokonaisuuden jälkeen, liikkuminen ja hyvinvointiteemat voivat jatkua osana arkea.

Toiminnan jatkuvuutta tukevat esimerkiksi:

  • työ- ja päivätoiminnan henkilöstön osallistuminen
  • liikkumisen sisällyttäminen osaksi päiväohjelmaa
  • helposti toteutettavat liikuntasisällöt
  • tutut toimintaympäristöt
  • säännöllinen toistuvuus
  • konkreettiset materiaalit ja ohjeet

Kokemusten perusteella olemassa olevaan ohjelmaan sisällyttäminen ja tuttujen ohjaajien tuki on tärkeää erityisesti vähän liikkuvien osallistujien tavoittamisessa.

Toiminnan kehittämisessä tunnistettiin useita jatkotarpeita:

  • Pienryhmäliikuntaneuvonnan uudelleen käynnistäminen yhteistyössä työ- ja päivätoimintaryhmien sekä tuettujen asumispalveluyksiköiden kanssa sekä resurssien turvaaminen kyseiseen työhön jatkossa.
  • Työ- ja päivätoiminnan henkilöstön vahvempi osallistuminen ja sitä kautta pitkäkestoisen tuen rakentaminen liikuntaneuvonnan rinnalle ja jälkeen. Tavoitteena juurruttaa liikkuminen ja hyvinvoinnin sisällöt osaksi arkea.
  • Vähän liikkuvien osallistujien tavoittaminen toteuttamalla liikuntaneuvontaa osana toiminnan sisältöjä kohdennetusti työ- ja päivätoimintaryhmille.

Keskeiset nostot – Kehitysvammaisten pienryhmäliikuntaneuvonta ja liikkumisen integroiminen ohjattuun työ- ja päivätoimintaan:

• Liikkumisen ja hyvinvoinnin teemat toimivat parhaiten silloin, kun ne viedään asiakkaiden omaan arkiympäristöön ja jo olemassa oleviin rakenteisiin.

• Koko työ- ja päivätoimintaryhmälle suunnattu toteutus tavoittaa paremmin myös vähän liikkuvia osallistujia.

• Tutut ympäristöt, ohjaajat ja ryhmät madaltavat osallistumisen kynnystä.

• Toiminnallisuus, selkokielisyys ja visuaaliset materiaalit tukevat osallistumista.

• Käytännön kokeilut ja yhdessä tekeminen ovat keskeinen osa oppimista ja hyvinvoinnin tukemista.

• Liikkuminen kannattaa integroida osaksi päivätoimintaa eikä jättää vain vapaa-ajalle ja yksin asiakkaan vastuulle.

• Työ- ja päivätoiminnan ohjaajien osallistuminen vahvistaa toiminnan jatkuvuutta arjessa.

• Pysyvät muutokset edellyttävät pitkäkestoista tukea, toistoa ja arkeen juurtumista.

Kuvassa on EU:n logo, jossa lukee Euroopan unionin osarahoittama. Lisäksi kuvassa on Valttiplus-hankkeen, Suomen Paralympiakomitean, Kolmen kampuksen urheiluopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin logot.

Materiaalista suoritettu

Materiaalista suoritettu