4.2 Käytännön vinkkejä

Tähän osioon olemme koonneet käytännön esimerkkejä siitä, miten liikuntaneuvonta voi olla mahdollisimman yhdenvertaista ja saavutettavaa. Vinkit perustuvat Perheiden liikuntaneuvonnan Valttiplus-hankkeessa toteutettuihin liikuntaneuvojien haastatteluihin.

Liikuntaneuvonnan yhdenvertaisuus ei tarkoita, että kaikille tarjotaan samanlaista palvelua, vaan sitä, että tukea mukautetaan yksilöllisesti. Tällöin liikuntaneuvojan työnkuvaan voi kuulua esimerkiksi enemmän monialaista palveluohjausta, verkostotyötä ja liikkumisen esteiden poistamista. Yhdenvertaisen liikuntaneuvonnan saavuttamiseksi on huomioitava saavutettavuus ja esteettömyys. Saavutettavuus varmistaa, että palvelu on helppo löytää, ymmärtää ja siinä on psyykkisesti turvallista olla. Esteettömyys puolestaan takaa, että fyysiset tilat, reitit ja välineet mahdollistavat osallistumisen kaikille toimintakyvystä riippumatta.

1. Fyysinen esteettömyys ja välineet:

Varmista, että asiakas pääsee fyysisesti ja itsenäisesti paikalle sekä pystyy osallistumaan toimintaan turvallisesti.

• Esteettömät ja helposti saavutettavat toimintaympäristöt: Tapaamispaikkojen, liikuntatilojen ja niiden kulkureittien (mukaan lukien pysäköinti ja sisäänpääsy) tulee olla esteettömiä.
• Osallistumisen tuki: Avustajilla, tukihenkilöillä tai opaskoirilla on oltava mahdollisuus osallistua tapaamisiin asiakkaan rinnalla.
• Apu- ja soveltavat välineet liikuntaan: Huomioi soveltuvien liikuntavälineiden saatavuus, ja harjoittele niiden käyttöä asiakkaan kanssa tarvittaessa.

2. Tiedollinen, kognitiivinen ja psykososiaalinen saavutettavuus:

Poista osallistumisen esteitä luomalla selkeyttä, ennakoitavuutta ja turvallisuutta vuorovaikutukseen sekä varmistamalla, että tieto palvelusta kulkee ammattilaiselta perheelle.

Tiedollinen ja kognitiivinen saavutettavuus

• Kohtaavien ammattilaisten tietoisuus ja puheeksioton valmiudet: Tiedollinen saavutettavuus edellyttää, että toimintarajoitteisia lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavilla eri alojen ammattilaisilla on ajantasainen tieto liikuntaneuvonnasta. Heillä tulee olla myös konkreettiset valmiudet ja työkalut ottaa liikkuminen puheeksi sensitiivisesti sekä osaamista ohjata asiakas suoraan eteenpäin oikean tuen piiriin.
• Tieto palvelusta helposti löydettävissä: Tieto liikuntaneuvonnasta on keskitetty yhteen paikkaan, esimerkiksi liikuntapalveluiden verkkosivuille, mikä suoraviivaistaa hakeutumista ja säästää perheen voimavaroja.
• Selkokielinen ja saavutettava viestintä: Liikuntaneuvonnassa ja sen markkinoinnissa käytetään selkeää kieltä, ja digitaalisten materiaalien saavutettavuus (esim. tekstivastineet, selkeät fontit) huomioidaan.
• Visuaaliset materiaalit ja tuet: Puheen rinnalla hyödynnetään kuvia, videoita ja muita kommunikaatiota tukevia materiaaleja (esim. palvelupolun ja liikuntaneuvonnan toteutuksen visuaaliset kuvaukset, kuvat, videot ja äänet kommunikaation tukena).
• Toiminnan ennakoitavuus: Tapaamisten kulku kuvataan tarkasti etukäteen. Tieto siitä, missä tavataan, mitä tapahtuu, kuinka kauan tapaaminen kestää ja mitä odotetaan, madaltaa osallistumiskynnystä.

Lisää vinkkejä viestinnästä ja markkinoinnista saat oppimateriaalin osiosta 7. Yhdenvertainen ja saavutettava viestintä liikuntaneuvonnassa

Psykologinen ja sosiaalinen saavutettavuus

• Turvallinen ja kiireetön kohtaaminen: Luo hyväksyvä ilmapiiri, jossa on riittävästi aikaa luottamuksen rakentamiseen.
• Oma tahti ja joustavuus: Mahdollista asiakkaalle oikeus edetä omaan tahtiin, pitää taukoja sekä muuttaa tavoitteita matkan varrella.
• Liikunnan ilo suorittamisen sijaan: Pyri purkamaan suorituspaineita ja korostamaan armollisuutta – pienikin liike on arvokasta.
• Yksilöllisesti mukautettu vuorovaikutus: Huomioi kohtaamisessa asiakkaan yksilölliset tarpeet, kommunikaatiotavat ja herkkä aistikuormitus.
• Perheiden ja lähiverkoston huomioiminen: Kohtaa koko perhe tai nuoren arjen ohjaajat, jotta muutos saa sosiaalista tukea myös tapaamisten ulkopuolella.
• Tutut ohjaajat ja ympäristöt: Jatkuvuus ja tutut kasvot luovat turvallisuuden tunnetta ja vähentävät jännitystä.
• Yhteisöllisyys ja vertaistuki: Luo mahdollisuuksia kohdata samassa tilanteessa olevia ja osallistua yhdessä muiden kanssa.

3. Toiminnallinen ja arjen yhdenvertaisuus:

Varmista, että neuvonta asettuu joustavasti osaksi lapsen, nuoren ja perheen todellista elämää, huomioi sosioekonomiset erot ja pura järjestelmästä johtuvia esteitä.

• Palvelun vieminen asiakkaan arkiympäristöihin: Hyödynnä jalkautuvaa työotetta ja kohtaa lapsi, nuori tai perhe entuudestaan tutussa ja turvallisessa ympäristössä heidän näin toivoessa (esim. koulu, oppilaitos, neuvola, työpaja tai päivätoiminta).
• Toiminnallinen työskentely: Hyödynnä käytännön kokeiluja ja toiminnallisuutta ”liikkeen lomassa”, mikä lisää lapsen ja nuoren osallisuutta.
• Aito osallisuus ja valinnanmahdollisuudet: Ota lapsi, nuori ja perhe mukaan päätöksentekoon, ja tarjoa heille mahdollisuus vaikuttaa tapaamisten sisältöihin, vaihtoehtoihin ja tavoitteisiin. Tarvittaessa rajaa vaihtoehtoja, jos päätöksenteko kuormittaa liikaa.
• Taloudellinen yhdenvertaisuus (maksuttomuus): Varmista palvelun matala kynnys poistamalla taloudelliset esteet. Huomioi tulevien harrastusmaksujen ja tarvittavien apuvälineiden kustannukset jatkopoluilla. Voit auttaa tarvittaessa taloudellisten avustusten tai kunnan etujen (kuten erityisliikuntakorttien) hakemisessa.
• Tapaamisten ja yhteydenpitotapojen joustavuus: Tarjoa tarvittaessa erilaisia vaihtoehtoja tapaamisille (etä-/läsnä tapaamiset, eri paikat) sekä matalan kynnyksen yhteydenpidon muotoja (esim. whatsapp).
• Arjen ja kuljetusten koordinointi: Huomioi kuljetusten järjestyminen ja liikkumisen sovittaminen osaksi perheen muuta arkea.  
• Pitkäkestoinen rinnalla kulkeminen ja joustavuus: Tarjoa mahdollisuus pitkäkestoiseen tukeen sekä matalan kynnyksen paluuseen liikuntaneuvonnan piiriin elämäntilanteen muuttuessa.