10. Esimerkkejä soveltavan liikuntaneuvonnan ja liikkumisen edistämisen toimintamalleista
Tämän osion tavoitteena on auttaa lukijaa:
- Saamaan käytännön työkaluja ja ideoita tutustumalla muiden toimijoiden hyväksi havaittuihin käytäntöihin, menetelmiin ja viestintäkanaviin.
- Arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa peilaamalla sitä esiteltyihin toimintamalleihin.
- Ymmärtämään, miten soveltavan liikuntaneuvonnan ja liikkumisen edistämisen erityispiirteet – kuten asiakaslähtöisyys, saavutettavuus ja rinnalla kulkeminen – voidaan viedä käytäntöön erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri kohderyhmien kanssa.
- Tunnistamaan uusia mahdollisuuksia moniammatilliseen yhteistyöhön ja verkostotyöhön eri organisaatioiden (kunnat, hyvinvointialue, oppilaitokset, järjestöt, jne.) kanssa omalla alueella.
Osion keskeisenä tavoitteena on tarjota lukijalle käytännön esimerkkejä ja inspiraatiota siitä, miten soveltavaa liikuntaneuvontaa ja erityistä tukea tarvitsevien harrastustoimintaa on kehitetty, vakiinnutettu ja toteutettu eri puolilla Suomea. Toimintamallit tarjoavat monipuolisen katsauksen kuntien, oppilaitosten, hankkeiden ja järjestöjen tekemään työhön, jossa keskiössä ovat asiakaslähtöisyys, saavutettavuus ja moniammatillinen yhteistyö.
Mallit osoittavat, että liikkumisen edistäminen on parhaimmillaan rinnalla kulkemista, luottamuksen rakentamista ja sellaisten arjen pienten muutosten tukemista, joilla on suuri merkitys lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnille.
Toimintamallien sisältö:
Valtakunnallinen, Paralympiakomitean koordinoima ohjelma, jossa opiskelijat toimivat erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten henkilökohtaisina Valtteina eli liikuntakavereina mielekkään harrastuksen löytämiseksi.
Kaupungin liikuntapalveluiden ja LAB-ammattikorkeakoulun ympärivuotinen yhteistyömalli, jossa korkeakouluopiskelijat toimivat lasten ja nuorten henkilökohtaisina liikuntakavereina eli Valtteina harrastuskokeiluissa.
Toimintamallissa soveltava liikuntaneuvonta on vakiinnutettu osaksi kaupungin perustoimintaa painottaen pitkäkestoista rinnalla kulkemista, esteettömyyttä ja tiivistä yhteistyötä fysioterapian kanssa.
Lappeenrannassa ryhmämuotoista liikuntaneuvontaa ja hyvinvointisisältöjä viedään osaksi kehitysvammaisten olemassa olevaa arkiympäristöä ja tuettua päivätoimintaa vähän liikkuvien tavoittamiseksi.
Vakiintuneen palvelurakenteen kuvaus, jossa kunnan erityisliikunnan koordinaattori vastaa toimintarajoitteisten lasten, nuorten ja perheiden soveltavan liikunnan kokonaisuudesta osana liikuntapalveluiden perustoimintaa.
Jyväskylän Spesian konsultoivan liikunnanopettajan vetämä toimintamalli, jossa ryhmämuotoinen liikuntaneuvonta ja toimintakyvyn edistäminen integroidaan suoraan osaksi opiskelijoiden oppitunteja ja arkea.
Arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan sekä lapsilähtöisyyteen perustuva 9–12 kuukauden liikuntaneuvonnan kokonaisuus, joka tukee perheiden liikkumista, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja muita elintapoja.
Ajanvaraukseton, jalkautuva ja matalan kynnyksen liikuntaneuvonnan malli 18–29-vuotiaille tukea tarvitseville nuorille osana Ohjaamon monialaista palveluverkostoa.
Turun AMK:n hankkeessa kehitetty toimintamalli, jossa fysio- ja toimintaterapiaopiskelijat tarjoavat liikuntaneuvontaa neurovähemmistön nuorille ja nuorille aikuisille.
Kuvaus Jyväskylän mallista, jossa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikuntaneuvonta ja liikkumisen edistäminen on keskitetty yhdelle liikunnan- ja harrastusohjaajalle. Toimintamallissa luottamusta rakennetaan vahvalla läsnäololla lasten arkiympäristöissä ja poistetaan harrastamisen esteitä aina kuljetuksista taloudellisiin avustuksiin.
Falla 2 -hankkeessa kehitetty interventio, jossa testattiin fyysistä aktiivisuutta mittaavien kuluttajille suunnattujen laitteiden käytettävyyttä toimintarajoitteisilla nuorilla (16–29-vuotiaat) sekä kehitettiin liikkumiseen kannustavaa ja motivoivaa palautetta.
Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu