Konseptointi

Konseptoinnin voi aloittaa kysymällä itseltä:

Ajattele mitä tämä podcast tarkoittaa sinulle , miksi on tärkeää, että se olemassa?
Mikä on kyseisen podcastin tehtävä? Mitkä ovat podcastin tavoitteet?
Mitä tietoja haluat välittää?
Mikä on hissipuheesi tälle podcastille?
Jos sinun pitäisi kuvailla podcastiasi jollekin 3-4 lauseella, mitä sanoisit?

Kohdeyleisön määrittely

Ensimmäinen harkittava yleisö on se, joka sinulla jo on; Tätä kutsutaan ” sisäänrakennetuksi – yleisöksi. ”

Omasta henkilökohtaisesta ja ammatillisesta yhteisöstäsi riippuen se voi tarkoittaa : ystävät, perhe, sosiaalisen median seuraajat, asiakkaat, opiskelijat, kollegat, verkostosi ammattilaiset, joilla on samat tausta kuin sinulla. Pohjimmiltaan kuka tahansa, jonka kanssa olet ollut tekemisissä elämässäsi.
Tätä kohderyhmää ei tarvitse houkutella, riittää että tiedottaa

Toinen kohderyhmätyyppi on se uusi yleisö, jonka haluat houkutella ja koukuttaa mukaan kuuntelemaan podcastiasi.

Kenet haluat suunnata tämän podcastin? Ketä haluat houkutella? Paras tapa vastata näihin kysymyksiin on pohtia, kuka voisi hyötyä näkökulmastasi ja mielipiteistäsi.
Vaatii aktiivista markkinointia

Milloin ja missä podcastiasi tullaan kuuntelemaan?

Sitten kun sinulla on käsitys kenen haluat kuunnella podcastiasi , sinun on myös mietittävä milloin ja missä he kuuntelevat . Tämä voi auttaa sinua hahmottamaan sisällön keston.

Tutkimusten mukaan suurin osa kuuntelijoista kuuntelee podcasteja muiden asioiden ohessa.

26 % on kuunnellut ajon aikana,
11 % töissä ollessaan,
4 % treenatessa, ja
3 % kävelyllä.

Myös se, miten yleisösi kuuntelee podcasteja, on otettava huomioon, koska eri jakelukanavat houkuttelevat erilaisia kuuntelijoita.

Kun olet määrittänyt nämä: sisäänrakennetun yleisösi ja yleisön, jota haluat kuulijoiksi, voit alkaa muokata podcastiasi heitä ajatellen.

Sisällön segmentointi

On suositeltavaa sisällyttää musiikkitauot (jinglet) segmenttien väliin (mikäli sellaiset on käytettävissä) . Se tarjoaa taukoja puhumiseen ja antaa kuuntelijoillesi indikaattorin siitä, että aihe muuttuu tai segmentti on päättynyt ja uusi alkaa. On myös mahdollisuus käyttää yhtä tai useampaa näistä segmenttien välisistä tauoista kytkeäksesi toisen esityksen , mainoksen tai luovaa lyhyempää sisältöä, joka ei takaa pidempää segmenttiä , mutta on silti tärkeä konseptillesi.

Tuotannon aikataulutus

On tärkeää myös miettiä, miten podcastin tekeminen sopii aikatauluusi . Kuinka paljon aikaa tarvitset vieraiden ajoittamiseen, tallennusaikaan, editointiin / tuotantoon, kuvausten ja esitysmuistiinpanojen kirjoittamiseen jokaiselle jaksolle ja lopulta jokaisen jakson lähettämiseen ja mainostamiseen.

Podcastien sarja vai jatkuva julkaisu?

Kuinka usein julkaiset podcastisi ? Suosittuja muotoja ovat viikoittain , mutta voit tehdä myös päivittäin, pari kertaa kuukaudessa tai joka toinen viikko, jos et halua noudattaa kuukausittaista kalenterimallia . Kerran kuukaudessa on myös vaihtoehto , mutta sitä ei suositella kuuntelijakunnan rakentamiseen . Vaihtoehtona voi olla myös julkaista kaikki jaksosi kerralla . Tätä suositellaan vain, jos olet päättänyt edetä sarjapohjaisen podcast-mallin kanssa .

Podcastin pituus

Sinun on päätettävä kuinka pitkiä podcast-jaksojesi tulisi olla . Ne voivat vaihdella kymmenestä yhdeksäänkymmeneen minuuttiin .Yli tunnin pituisia podcasteja ei suositella. Useimmilla ihmisillä ei ole aikaa kuunnella yli tunnin kestävää podcastia .Mitä pidempi podcastisi on , sitä enemmän on pohdittava yleisön sitouttamista (koukuttamista) sisältöösi. Jos jaat monimutkaisen aiheen moniin segmentteihin ja näkökulmiin, he todennäköisesti jaksavat kuunnella sen 60 minuuttia . Varmista vain, että jaksosi on todella kiinnostava . Podcasting-julkaisujen kestojen yleiset nyrkkisäännöt ovat: päivittäin 10 – 15 min , viikoittain tai kaksi kertaa/kk max 60 min, kuukausittain max 90 min. Jos pidät monologin, jakso on syytä rajoittaa kymmenestä viiteentoista minuuttiin . Se saattaa tuntua lyhyeltä ajalta, mutta viidentoista minuutin puhuminen suoraan keskustelun ulkopuolella on vaikeaa ja se on harkittava hyvin, jotta joku kuuntelee. Keskustelu- tai haastattelutyylinen segmentti tulisi olla kestoltaan noin kaksikymmentä minuuttia jälkituotannon jälkeen. On suositeltavaa, että musiikkitauot pysyvät lyhyinä , viidentoista ja kolmenkymmenen sekunnin välillä . Niiden on tarkoitus osoittaa, että uusi aihe tai segmentti on tulossa ja toimia siirtymänä . On tärkeää antaa aivoille riittävästi aikaa sopeutua luonnollisesti tähän äänen muutokseen , mutta nyrkkisääntönä on, että musiikin ei tarvitse viedä niin paljon aikaa podcastissa . Sitä käytetään pääasiassa vähentämään kuunteluväsymystä .

Esim.