Essee

Opiskelussa yksi tapa tehdä oppimistehtäviä on essee. Tehtävänanto alkaa usein kehotuksilla pohdi, arvioi, analysoi, vertaile, suunnittele, selosta, kuvaile. Halutaan saada selville, mitä opiskelija tietää asiasta ja mikä on hänen näkemyksensä siitä sekä osaako hän käyttää ja soveltaa oppimaansa. (Tarkoma & Vuorijärvi 2010, 148.)

Valmiissa esseessä faktojen lisäksi kirjoittaja esittää omia näkemyksiään, kokemuksiaan, painotuksiaan ja arvostuksiaan. Asioiden väliset suhteet osoitetaan ja väitteet perustellaan. Tehtävänanto tulee lukea tarkasti ja miettiä, mitä esseeltä odotetaan. (Tarkoma & Vuorijärvi 2010, 148.)

Essee on jäsennelty asiatyylinen kokonaisuus, jonka jäsentely määräytyy aiheesta mutta jonka perusrakenteesta voidaan antaa suositus:

  1. Määrittelevä aines, joka sitoo muut osat loogisesti yhteen (yleistetään, rajataan, perustellaan, selitetään käsitteet, termit ja luokittelut).
  2. Havainnollistava aines, joka selostaa ja tarkentaa asiaa sekä tarjoaa esimerkit.
  3. Pohtiva aines, joka vetää yhteyksiä käytäntöön ja osoittaa, miten syvästi asia on omaksuttu (yhteenvetoa, päätelmiä, arviointia, vertailua, kriittistä punnintaa). (Tarkoma & Vuorijärvi 2010, 149.)

Pohdi:
Esseen merkitys opiskelutekstinä – miksi opiskelijoiden on niin usein kirjoitettava esseitä?

Lähde:

Tarkoma, E. & Vuorijärvi, A. 2010. Ammattisuomen käsikirja. Helsinki: WSOYpro.

Materiaalista suoritettu

Materiaalista suoritettu