Artikkeli

Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva asiatyylinen kirjoitus esim. jossakin aikakauslehdessä, kokoomateoksessa tai verkkojulkaisussa.  Artikkelin tekstilaji, muoto, esitystyyli ja asioiden käsittelytapa vaihtelevat sen mukaan, missä artikkeli julkaistaan ja keitä on ajateltu lukijoiksi.

Tieteellisessä lehdessä tai tietosanakirjassa julkaistavaa artikkelia koskevat erityiset vaatimukset. Artikkelin sisällön täytyy olla tieteelliset normit täyttävä: perustua tieteelliselle tutkimukselle sekä mainituille lähteille. Tieteelliset artikkelit läpikäyvät vertaisarvioinnin eli peer review’n, jossa saman alan tutkijat tarkastavat artikkelin ennen sen julkaisua. Tieteellinen kirjoittamistapa palvelee asiantuntijatiedon välittämistä alan ammattilaisille.

Yleistajuisempi teksti puolestaan välittää eri ammattialojen tietoa laajemmalle lukijakunnalle. Yleistajuisempaa artikkelin kirjoitustapaa käytettään esimerkiksi silloin, kun tieteen eri aloilla saatuja tutkimustuloksia halutaan välittää laajemman yleisön tietoon. Tieteellisten tekstien ilmaisuja, sanavalintoja ja sisältöjen painotuksia muutetaan. Muutoksen perusteellisuus riippuu tekstin käyttötarkoituksesta.  Molemmat tiedonvälitystavat ovat tarpeellisia.

Ohjeita artikkelin kirjoittamiseen

Artikkelin tavoite

Aseta artikkelillesi tavoite. Päätä, mitä artikkelin lukijoiden pitäisi tietää tai osata artikkelin luettuaan tai artikkelin avulla. Mitä haluat saada aikaan?

Jäsentely ja tyyli

Sijoita artikkelin alkuun lyhyt kuvaus artikkelin aiheesta (tiivistelmä). Lukijan pitäisi artikkelin alun luettuaan pystyä arvioimaan, kiinnostaako artikkeli häntä. Kirjoita kohdeyleisöllesi selkeästi, täsmällisesti, johdonmukaisesti ja havainnollisesti. Kun pidät mielessä artikkelisi kohdeyleisön, voit arvioida, mitä lukijoiden voidaan olettaa tietävän ja mitä ei. Kehittämistyöstä tehdyn artikkelin kohdeyleisöksi ajatellaan kaikki ohjauksesta/opinto-ohjauksesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneet toimijat ja asiantuntijat.

Jäsentele artikkelisi pieniksi kokonaisuuksiksi, joissa jokaisessa käsittelet jonkin tietyn aiheen/asian. Muista kirjoittaa teksti niin, että lukija ymmärtää, miten eri asiakokonaisuudet liittyvät toisiinsa. Johdattele lukija asioiden äärelle.

Selosta kaikki käsitteet, jotka eivät kuulu lukijoiden oletettuihin esitietoihin. Päätä, mitä sanaa käytät mistäkin käsitteestä ja käytä sanaa johdonmukaisesti. Jos et ole varma, voidaanko jotakin olettaa tiedetyksi, selitä se mieluummin kuin jätät selittämättä.

Artikkelissa voi hyvin käyttää myös kuvia ja kaavioita. Ne havainnollistavat asiaa ja monille ihmisille kuvat myös jäävät helpommin mieleen.

Pyydä jotakuta ulkopuolista henkilöä lukemaan tekstisi ja kertomaan heti, jos hän ei saman tien ymmärrä jotakin kohtaa. Kirjoita uusiksi jokainen kohta, jota lukija ei
ymmärtänyt.

Otsikointi

Otsikoi koko artikkelisi pääotsikolla. Tee siitä informatiivinen ja lukijaa houkutteleva. Otsikoi artikkelisi sisältämät pienet kokonaisuudet väliotsikoilla. Jos artikkelisi on kovin laaja, voit käyttää otsikoinnissa numerointia, jos se helpottaa lukijan työtä.

Otsikot

• kertovat, mistä artikkelissa on kysymys – vältä pitkiä otsikoita.
• kertovat, mitä aihetta aiot seuraavaksi käsitellä – tee otsikoista kiinnostavia ja informatiivisia.
• helpottavat lukijaa löytämään jälkeenpäin artikkelistasi kohdan, jota lukija etsii.

Tarkista, että kirjoitat kunkin otsikon alla sen lupaamasta aiheesta.

Vinkkejä kirjoittamiseen

• Varaa kirjoittamiselle aikaa. Hyvä lopputulos vaatii aina useamman kerran kirjoittamista. Tällaista muokkautuvaa kirjoitustapaa kutsutaan prosessikirjoittamiseksi, jolloin ensimmäistä vaihetta muokataan aina eteenpäin niin monta kertaa, että lopputulos on selkeä, johdonmukainen ja ymmärrettävä.
• Anna kirjoituksesi jollekin luettavaksi ennen kuin palautat lopullisen version. Toinen lukija huomaa kirjoituksen epäjohdonmukaisuuksia, sillä tulet itse helposti ”sokeaksi” omalle tekstillesi. Lukijana voi olla perheenjäsen, kämppis, ystävä. Hänellä ei tarvitse olla alan tietämystä.
• Lue tekstisi ääneen. Ääneen lukiessa huomaat tekstin toistot, kielioppivirheet, turhat sanat ym. paljon paremmin kuin hiljaa lukemalla.
• Perustele väittämäsi. Kirjoita väitteitä, joiden tueksi voit esittää faktoja ja harkittuja argumentteja.
• Muista aina merkitä lähteet, jotta et syyllisty plagiointiin. Lähdeviitteet kertovat lukijalle myös sen, millaisten kirjoittajien ajatuksiin olet tutustunut.
• Käytä esimerkkejä havainnollistamaan tekstiä. Hyvät ja osuvat esimerkit antavat tekstille lisäarvoa ja kertovat sinun ymmärtäneen asian ytimen. Ole varovainen omien mielipiteidesi ilmaisemisessa: tee se niin, että noudatat hyviä tapoja ja eettisiä periaatteita.
• Vältä suoria lainauksia – referoi lähteitä mieluummin omin sanoin.
• Karsi tarpeettomat sanat. Älä pelkää käyttää ”delete”-nappia. Ylimääräiset sanat ja fraasit voi usein poistaa ilman, että asian ymmärrettävyys heikkenee. Tekstin siistiminen parantaa selkeyttä, luettavuutta ja jämäkkyyttä.
• Pysy otsikossa. Pysy asiassa.

Lähteet ja niiden merkitseminen

Vältä suoraa lainaamista. Jos lainaat tekstiä suoraan, sinun on merkittävä teksti lainausmerkkeihin ja merkittävä lähde lainan yhteyteen. Suoraa lainaamista kannattaa
käyttää vain silloin, kun joku kirjoittaja on ilmaissut jonkin asian erityisen osuvasti. Referoi lähteitä mieluummin omin sanoin, äläkä unohda silloinkaan laittaa näkyviin lähdeviitettä.

Merkitse lähdeviitteet sisäviitetekniikalla ja tee artikkelin loppuun lähdeluettelo artikkelissa käyttämistäsi lähteistä.

Lisätietoa lähdemerkinnöistä Jamkin raportointiohjeesta.