Kirjoittaminen on vuorovaikutusta

Tässä käsityksessä painottuu kirjoittamisen sosiaalinen luonne: kirjoittaminen nähdään vuorovaikutuksena lukijan, kirjoittajan ja eri tekstien välillä. Kun kirjoittaminen nähdään dialogina lukijan kanssa, molemmilla on vastuu tekstin ymmärrettävyydestä. Kirjoittajan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että hänen on muokattava tekstin aihe, perustelut ja jäsentely lukijaystävälliseksi. (Tarnanen 2002, 98.)

Paitsi lukijan kanssa, kirjoittaja käy dialogia myös käyttämiensä lähteiden kanssa. Näin tämän käsityksen mukaan kirjoittaminen on jatkuvaa merkitysten luomista vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa. (Ks. esim. Uljas-Rautio 2010.)

Usein vuorovaikutuksellista näkökulmaa edustava käsitys korostaa kirjoittamisen opiskelussa aitoja tehtäviä, joilla on todellista merkitystä kirjoittajalle.  (Svinhufvud 2007, 41-47.)

Lähteet:

• Svinhufvud, K. 2007. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Helsinki: Tammi.
• Tarnanen, M. 2002. Arvioija valokeilassa. Suomi toisena kielenä -kirjoittamisen arviointia. Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus.
• Uljas-Rautio, K. 2010. Kirjoittamisen ja lukemisen taito. Teoksessa (Hurtig. J., Laitinen, M. & Uljas-Rautio, K. (toim.) Ajattele itse!. Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus, 149-182.