8.2 Jokainen edistysaskel on merkityksellinen – vaikutusten arviointi käytännössä

Liikuntaneuvonnan vaikutusten arvioinnissa toimintarajoitteisten lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää huomioida kohderyhmän erityispiirteet. Toimintakyky, terveydentila ja arjen toimintaympäristöt vaihtelevat yksilöllisesti, minkä vuoksi arviointi ei voi perustua pelkästään yleisiin liikkumissuosituksiin tai yksittäisiin mittareihin. Tähän kappaleeseen on koottu havaintoja Valttiplus-hankkeen aikana toteutetuista liikuntaneuvojien haastatteluista.

Kyselytutkimusten perusteella tiedetään, että toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikkuminen on vähäisempää kuin samanikäisillä lapsilla ja nuorilla (1). Tällöin jo pienikin lisäys päivittäiseen aktiivisuuteen tai osallistumiseen voi olla merkittävä askel hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja osallisuuden kannalta. Jos tuloksia verrataan suoraan samanikäisten liikkumissuosituksiin, seurauksena voi olla epäonnistumisen kokemus, vaikka oma kehitys olisi ollut huomattavaa. Siksi arvioinnissa on tärkeää tarkastella muutosta suhteessa lapsen tai nuoren omaan lähtötilanteeseen ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus löytää oma tapansa liikkua sekä kokea onnistumista ja iloa omista edistysaskelistaan.

Vaikutusten arvioinnissa keskeisintä on tunnistaa ne muutokset, jotka ovat merkityksellisiä juuri kyseisen lapsen, nuoren ja perheen arjessa. Liikkumisen määrän lisäksi liikuntaneuvonnan vaikutusten arvioinnin kohteena voivat olla esimerkiksi:

• liikkumisen ilon ja motivaation vahvistuminen
• rohkeus kokeilla uusia liikuntamuotoja
• osallistuminen harrastuksiin tai muihin vapaa-ajan toimintoihin
• arjen aktiivisuuden lisääntyminen omien mahdollisuuksien mukaan
• fyysisen toimintakyvyn tai jaksamisen muutokset
• itseluottamuksen ja pystyvyyden kokemukset liikkujana
• sosiaalisten suhteiden ja osallisuuden vahvistuminen
• perheen arjen sujuvuus ja yhdessä liikkuminen.

Onnistunut liikuntaneuvonta näkyy usein ennen kaikkea arjen pieninä mutta merkityksellisinä muutoksina. Ensimmäinen harrastuskokeilu, uskallus lähteä kodin ulkopuolelle liikkumaan, lisääntynyt omatoimisuus tai myönteinen suhtautuminen liikuntaan voivat olla vaikutuksia, jotka eivät näy perinteisissä mittareissa, mutta ovat lapselle tai nuorelle erittäin merkittäviä. Vaikutusten arvioinnissa onkin tärkeää hyödyntää määrällisten mittareiden rinnalla keskustelua, havainnointia ja lapsen, nuoren sekä perheen omia kokemuksia.

Näin arviointi tukee liikuntaneuvonnan keskeistä tavoitetta: auttaa lasta tai nuorta löytämään omaan elämäntilanteeseensa sopivia tapoja liikkua ja vahvistaa hyvinvointiaan omista lähtökohdistaan käsin.