Podcastin käsikirjoitus

Käsikirjoitus antaa sinulle konkreettisen hahmotelman siitä, mitä kukin jakso tarvitsee, mitä sisältöä sinun on kerättävä ja kenen kanssa sinun on puhuttava tarinan täydentämiseksi. Jaksojen hahmottaminen antaa selkeämmän kuvan sisällön keräämisestä.

1. Esimerkki jaksosta tai tarinasta: Hahmottele esimerkki jaksosta tai tarinasta.
2. Olennaiset ainesosat: Luettele olennaiset ainesosat, joita tarvitset parhaan tarinan tekemiseen (kuten raportointi ja tiedot, äänet, kohtaukset jne.). Hahmottele tarinakartta ja/tai käsikirjoitus kappaleesta selvittääksesi sen narratiivisen kaaren. Kuvaile formaatti: esimerkiksi, onko se käsikirjoitettu kertomus, löysä, käsikirjoittamaton vai ei-kerrottu? Jos on isäntä/kertoja, mitä kyseinen henkilö tekee ja miltä hän kuulostaa?
3. Vältettävät asiat: Luettele asiat, joista tarinassa ei ole kyse. Mitä kaninkoloja sinun tulisi välttää? Mitkä aiheet vievät sinut pois aiheesta? Mitkä pyrkimykset ovat epärealistisia?
4. Monologit ja selostusäänet: Jos podcastisi sisältää segmenttejä, joissa vain sinä puhut, sitä kutsutaan monologiksi tai selostusääneksi (Voice over).
5. Kirjoita kuin puhut: Kirjoita kuin puhut, joten se kuulostaa luonnolliselta eikä siltä, että luet jotain.
6. Käsikirjoituksen yhdistelmä: Käsikirjoituksen tulisi olla tarinan ääriviivojen ja kirjoitetun käsikirjoituksen yhdistelmä. Et halua sen kuulostavan siltä, että luet. Jätä tilaa inspiraatiolle ja improvisaatiolle. Luota siihen, että voit puhua aiheesta selkeästi tuijottamatta liikaa käsikirjoitusta.
7. Testaa käsikirjoitus: Testaa lopuksi käsikirjoitus. Tallenna itsesi kertomalla ystävällesi tarina tai pyydä heitä istumaan kanssasi, kun nauhoitat monologia. Kuuntele taaksepäin ja kiinnitä huomiota käyttämääsi kieleen. Tämä on erityisen hyödyllistä, jos sinulla on vaikeuksia kirjoittaa kuin puhut, mikä voi olla vaikeampaa kuin luulisi. Huomaa, mitkä sanat tulevat sinulle luonnollisesti ja miten puhut koko tarinan ajan.

Tarinankerrontamenetelmät:

1. Kronologinen tarinankerronta: Tämäntyyppinen tarina on täsmälleen sellainen kuin miltä se kuulostaa, se kertoo tapahtumista, kun ne avautuvat siinä järjestyksessä, jossa ne tapahtuivat.
2. Kehämäinen kertomus: Tämäntyyppinen kertomus päättyy samaan paikkaan kuin se alkoi. Tämäntyyppinen tarina tekee suuren paljastuksen alussa ja kiertää sitten tapahtumia, jotka todella johtavat johtopäätökseen. Tämä on hienoa tarinoille, joissa on iso koukku, koska lopputuloksen tunteminen auttaa pitämään kuuntelijan sitoutuneena ja haluaa tietää enemmän siitä, miten se tapahtui.
3. Rikottu kerronta (broken narrative): Tässä kertomus hajotetaan tarjoamalla konteksti kaikille tarinan toiminnoille. Se voi seurata pääpiirteissään kronologista järjestystä, mutta mikä tekee siitä rikotun kertomuksen, on kontekstin lisääminen eli kronologiaa voidaan rikkoa tarinaa täydentävillä sekvensseillä vaikka tuomalla toisen näkökulman johonkin asiaan.
4. Kolminäytöksinen tarinankerronta: Tämä tulee teatterista ja on ollut olemassa vuosisatojen ajan. Perusristiriidan virittämisen, jännittämisen ja laukaisun johdonmukaista sarjaa kutsutaan tarinan kaareksi. Kaaren osioita voidaan kutsua myös tarinan aluksi, keskikohdaksi ja lopuksi tai esittelyksi, kehittelyksi ja ratkaisuksi. Esim. esittelet hahmoasi ensimmäisessä näytöksessä, vaihdat sitten kohtauksen asettamiseen eli itse asiaan toisessa näytöksessä ja päätät tarinan kiteyttämiseen kolmannessa näytöksessä.