Logistiikan maailma

Logistiikan maailma oppisisällöissä pohditaan millaisen tapahtumasarjan verkkokaupassa tehty tilaus käynnistää. Onko sillä ekologisesti väliä, valitseeko saman päivän vai seuraavan päivän toimituksen? Logistiikan perusteissa opit hahmottamaan logistiikan kokonaisuutta oman organisaatiosi toimitusketjun hallinnan näkökulmasta.  

Oppimistavoitteena on sisäistää, mitä on logistiikka ja miten se linkittyy erilaisten yritysten ja organisaatioiden toimintaan. Saat käsityksen logistiikan trendeistä ja tiedostat niiden vaikutuksen tulevaisuuden logistiikkaan. Osaat myös nähdä kiertotalouden logistiikan osana. Tunnistat logistiikan eri osa-alueet ja ymmärrät niiden merkityksen logistiikan kokonaisuudessa. 

Teema 1 Mitä on logistiikka? 

Logistiikan käsite

• Logistiikka on laaja käsite, joka kattaa materiaalien, informaation ja rahavirtojen hallinnan. Se on keskeinen osa yritysten toimintaa ja vaikuttaa merkittävästi niiden tehokkuuteen ja kilpailukykyyn. 

• Laajemmin tarkasteltuna logistiikka on tuotteiden ja palvelujen ostamista, varastoimista ja kuljettamista sekä näihin toimintoihin liittyvien materiaali- ja rahavirtojen ohjaamista tietojärjestelmien ja tuotannonohjauksen avulla. 

• Logistiikka terminä on perua kreikan kielen kantasanoista logos, logismos, logistiko, mitkä viittaavat loogiseen päättelyyn, laskentaan, ajatteluun ja suunnitteluun, missä kiteytyy hyvin logistiikan alan ydin.  

• Logistiikan yhteydessä puhutaan yleensä myös logistisesta ketjusta tai toimitusketjusta. Tästä on muodostunut laajalle vakiintunut käsite supply chain (suom. toimitusketju). 

Logistiikan historiaa 

• Logistiikka on alun perin sotilaallinen termi, jota käytettiin joukkojen ja laitteiden liikuttamisen, majoituksen ja varustelun organisoimiseksi. 

• 1950-luvulla termi vakiintui siviilimaailmaan ja logistiikkaa alettiin tarkastelemaan tieteellisesti. 

• 1990-luvun alussa logistiikka nousi muotisanaksi kuvaamaan materiaali-, informaatio- ja rahavirtojen hallintaa. 

• 2000-luvulla logistiikan käsite on osittain vaihdettu toimitusketjun käsitteeksi (engl. supply chain)  

Toimitusketju ja logistiset virrat

• Materiaalivirroilla tarkoitetaan materiaalien, puolivalmisteiden ja tuotteiden liikkumista tuotantoketjussa yritykseltä toiselle. Vastakkaiseen suuntaan kulkevat tilaukset muodostavat osan informaatiovirtaa.  

• Yritys voi toimia yhdessä tai useammassa toimitusketjun vaiheessa, keskittyen ydinosaamiseensa ja ostamalla muut jalostusprosessit alihankintana muilta yrityksiltä. Yrityksen arvoketju on osa laajempaa valmistusta ja tuotantoketjua, mikä voi olla monivaiheinen ja hyvin laaja verkosto eri toimijoita. 

• Autotehdas, telakka tai rakennustyömaa ovat hyviä esimerkkejä toimitusketjusta, jossa tehdas toimii kokoonpanolaitoksena ja kaksi kolmannesta valmistusprosessista ja kustannuksista muodostuu alihankinnan ja jakelun eri vaiheissa. 

Logistiikan jakotapoja  

• Logistiikkaa voidaan jaotella perinteisen ja suppean jaottelutavan mukaisesti kuljetuksiin ja varastointiin. Logistiikan kokonaiskustannuksista karkeasti puolet muodostuukin varastoinnista. 

• Toiminnallisen jaottelutavan mukaan logistiikka voidaan jakaa hankintaan, tuotantologistiikkaan, jakelulogistiikkaan ja informaatiologistiikkaan nimensä mukaisesti eri logistiikkatoimintojen perusteella.  

• Toimialakohtaisesti logistiikka kattaa esimerkiksi yrityslogistiikan, rakennuslogistiikan, sotilaslogistiikan, sairaalalogistiikan, elintarvikelogistiikan, metsälogistiikan, metallilogistiikan ja kemian logistiikan.  

• Tavaralajin mukaisessa jaottelussa logistiikka voidaan jakaa kappaletavaralogistiikkaan, massatavara- eli bulkkilogistiikkaan, vaarallisten aineiden logistiikkaan, varaosalogistiikkaan, erikoistavaralogistiikkaan ja henkilölogistiikkaan. 

Teema 2 Logistiikan trendit 

• Logistiikan ala on jatkuvassa muutoksessa, ja sen kehitystä ohjaavat useat merkittävät trendit ja megatrendit. Näihin kuuluvat muun muassa teknologinen kehitys, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja kiertotalous. Trendit ja megatrendit vaikuttavat osaltaan merkittävästi logistiikan alaan eri tavoin. 

• Trendinä voidaan ajatella lyhyen aikavälin ilmiöitä ja kehityssuuntia, kun taas megatrendit ovat luonteeltaan kehityksen suuria linjoja, joiden ajatellaan jatkuvan samankaltaisina kehityssuuntauksina myös tulevaisuudessa. 

• Logistiikkaan vaikuttavat trendit voidaan jakaa eri kategorioihin, kuten sosiaaliset ja teknologiset trendit.  
• Sosiaaliset trendit, kuten verkkokaupan kasvu ja alustatalous vaikuttavat merkittävästi logistiikan alan toimintamalleihin. 
• Teknologiset trendit, kuten automaatio ja digitalisaatio puolestaan tehostavat logistiikkaprosesseja, tehostavat materiaalivirtoja ja parantavat asiakaskokemusta. 
• Megatrendit laajoina kehityssuuntauksina muokkaavat yhteiskuntaa ja taloutta. Logistiikan alalla merkittäviä megatrendejä ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Nämä megatrendit vaikuttavat logistiikan kysyntään ja tarjontaan sekä ohjaavat alan innovaatiota ja kehitystä. 

Kiertotalous logistiikassa 

• Kiertotalous kiteytyy systeemiajatteluun, jossa muodostuu materiaalivirtojen takaisinkytkennät ja suljetut kierrot. 

• Kiertotalous on talousmalli, jossa pyritään minimoimaan jätteen synty ja maksimoimaan resurssien käyttö. Kiertotaloudessa materiaalien arvo säilyy kierrosta toiseen, ja raaka-aineet ja materiaalit pidetään talouden käytössä mahdollisimman pitkään, jolloin myös tuotto saadaan suljetussa kierrossa moneen kertaan. 

• Logistiikan alalla kiertotalous tarkoittaa esimerkiksi materiaalien kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja jätteiden vähentämistä. Kiertotalouden periaatteet voivat tuoda merkittäviä kustannussäästöjä ja parantaa yritysten ympäristövastuullisuutta. 

Verkkokaupan vaikutus 

• Verkkokauppa on yksi logistiikan merkittävimmistä trendeistä. Verkkokaupan kasvu on muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä ja asettanut uusia vaatimuksia logistiikkapalveluille.  

• Esimerkiksi toimitusten nopeus ja joustavuus ovat nousseet keskeisiksi kilpailutekijöiksi. Suomessa verkkokaupan kehitys on ollut nopeaa, ja sen odotetaan kasvavan edelleen tulevaisuudessa. 

Alustatalous logistiikassa 

• Alustatalous on talousmalli, jossa digitaaliset alustat yhdistävät palveluntarjoajat ja asiakkaat.  

• Esimerkkejä alustataloudesta ovat vertaiskaupan verkkokaupat, jotka toimivat alustana käytetylle tavaralle ja vauhdittavat käytetyn tavaran kauppaa, sekä lisäävät tarvetta pakettilogistiikalle. Muita esimerkkejä ovat alustat ruoan ja kuluttajahyödykkeiden kauppaan, sekä henkilölogistiikan alustat ajoneuvojen jakamiseen, sekä alustat kuljetuspalveluiden välittämiseen.  

• Alustatalous on muuttanut perinteisiä liiketoimintamalleja ja luonut uusia mahdollisuuksia logistiikka-alalle. Alustatalouden menestystekijöitä ovat muun muassa digitaalisten alustojen hyvä suunnittelu ja laatu sekä reaaliaikainen tiedonvälitys

Logistiikan vastuullisuus

• Vastuullisuus on noussut keskeiseksi teemaksi logistiikassa ja valmistuksessa. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin, kuten mm. Pariisiin sopimukseen, EU:n ilmastotavoitteisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja EU direktiiveihin ja sopimuksiin, jotka suoraan ja välillisesti vaikuttavat tuotantoketjujen hiilineutraalisuustavoitteisiin (mm. CSRD, ESRS, CSDDD, European Green Deal).  

• Yrityksiin vaikuttavat myös kansalliset ja yrityskohtaiset vastuullisuustavoitteet, sekä kaupunkien asettamat tavoitteet 

• Yritykset pyrkivät parantamaan ympäristövastuullisuuttaan esimerkiksi materiaalivirtojen optimoinnin, energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisellä.  

• Sosiaalinen vastuullisuus, kuten tasa-arvoinen kohtelu ja työtyytyväisyys, on myös tärkeä osa vastuullista liiketoimintaa kuljetusalalla, jossa osaajapula sekä alan veto- ja pitovoima ovat Euroopan laajuinen haaste. 

• Logistiikka-alalle keskeistä on myös tavoite taloudellisesta vastuullisuudesta liiketoiminnan kannattavuuden, verojalanjäljen ja työllistämisvaikutuksen kautta. Taloudellista kannattavuutta ohjataan muun muassa logistiikkapalveluiden kannattavalla tuottamisella, kuormatilan ja kaluston käytön optimoinnilla ja jakelun tehokkuudella.   

Teknologiset trendit 

• Logistiikan alaan vaikuttaa merkittävästi myös teknologian kehittyminen. Esimerkiksi automaatio, robotiikka, tekoäly (AI), esineiden internet (IoT) ja big data ovat keskeisiä tekijöitä, jotka tehostavat logistiikkaprosesseja ja parantavat asiakaskokemusta.  

• Näiden teknologioiden avulla valmistavan teollisuuden yritykset voivat optimoida toimitusketjuja, ennakoida kysyntää ja parantaa sitä myötä resurssien käyttöä ja hallintaa.  

• Lisäksi autonomiset kulkuneuvot ja pilvipalvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia, joustoa ja tehokkuutta logistiikan ja valmistuksen alalla. 

• Teknologian avulla tavoitellaan tuottavuuskehitystä, resurssien kestävää käyttöä, laatua ja turvallisuutta, eikä niinkään teknologian käyttöönottoa itsessään. 

• Takaisinmaksuaikaa voidaan tarkastella laskemalla rahallisen panostuksen suhdetta saatavaan vuosisäästöön.  

Teema 3 Hankinta ja materiaalinohjaus 

Hankintatoimi on yrityksen kilpailukyvyn ytimessä. 

• Hankinta tarkoittaa yrityksen tarvitsemien tuotteiden ja palveluiden ostamista ulkopuolisilta toimittajilta. Sen rooli on kasvanut merkittävästi, kun yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja ulkoistavat toimintojaan. Hankintaan kuuluu toimittajahallintaa, hankintojen analysointia, kustannusten- ja toimitusketjun hallintaa sekä laadun ja vastuullisuuden hallintaa. 

• Hankinta jaetaan usein kahteen osa-alueeseen. Strategiseen hankintaan, johon sisältyy toimittajien valinta, neuvottelut, toiminnan kehittäminen. Operatiiviseen hankintaan sisältyy tilaaminen, eräkokojen määrittely, myyntiennusteiden seuranta, eli toisin sanoen materiaalinohjaus. 

• Hankinnan tavoitteena on varmistaa, että ostettava tuote on oikeanlaatuinen, oikeaan aikaan käytettävissä, oikeaan hintaan, oikealta toimittajalta, oikealla kuljetustavalla toimitettuna ja määrältään sopiva. 

• Hankinnalla on merkittävä vaikutus yrityksen tulokseen. Pienikin säästö hankintakustannuksissa voi merkittävästi parantaa yrityksen tulosta. Esimerkiksi 5 % säästö 7 M€ hankinnoissa voi nostaa voittoa 35 %. Hankinnan osuus liikevaihdosta vaihtelee 20-85 prosenttiin ja sillä on siis alasta riippumatta merkittävä vaikutus yrityksen kilpailukykyyn ja kannattavuuteen.  

Yrityksen hankintoja voidaan analysoida, kategorisoida ja ohjailla eri menetelmillä.

• Hankittavat materiaalit voidaan luokitella ja jakaa hankintakategorioihin niiden kulutuskohteen (suora tuotantokäyttö / epäsuora), jalostusasteen tai luonteen (raaka-aine, komponentti, MRO, investoinnit), talouden (määrä / eurot), ryhmän (tuote / palvelu) tai toimittajien perusteella. 

• Spend analyysi ja portfolio analyysi ovat yleisimmin käytettyjä analyysimenetelmiä. Spend analyysillä muodostetaan kokonaiskuva yrityksen sisäänostoista tuotteiden ja palveluiden luonteen, toimittajien, intervallien, menetelmien, määrien, ostajien tai vaikkapa maantieteellisen jakauman ja kuljetusten perusteella. Portfolio analyysillä tuoteryhmät sijoitellaan niiden tärkeyden ja neuvotteluaseman perusteella neljään kategoriaan ostostrategian muodostamista varten: volyymi, rutiini, strategiset ja pullonkaulaan muodostavat ostot/toimittajat.    

Materiaalinohjaus on tasapainoilua saatavuuden ja kustannusten välillä. 

• Materiaalinohjauksen tehtävänä on varmistaa, että tuotannolla ja asiakkailla on käytettävissään tarvittavat materiaalit oikeaan aikaan ja paikassa. Se on logistiikan ydinprosessi, jossa pyritään optimoimaan varastot ja toimitusketjut. 

• Keskeisiä kysymyksiä materiaalinohjauksessa: 

Mitä tuotteita tarvitaan ja milloin? 

Kuinka paljon tilataan ja mistä? 

Milloin tilatut tuotteet ovat käytettävissä? 

Varastointi on valmistuksen välttämätön kustannus 

• Varastot ovat tärkeä osa materiaalinohjausta, mutta ne sitovat pääomaa ja aiheuttavat kustannuksia.  

• Tyypillisesti varastointikustannukset muodostavat noin 24 % varaston arvosta. Esimerkiksi 40 M€ varasto voi aiheuttaa jopa 10 M€ vuosikustannuksia. 

Materiaalinohjauksen käsitteitä 

• Varmuusvarasto suojaa epävarmuuksilta kuten kysynnän vaihtelulta. 

• Käyttövarasto tyydyttää asiakaskysyntää. 

• Tilauspiste on raja, jonka alittaminen käynnistää uuden tilauksen. 

• Eräkoko on tilattavien tai valmistettavien tuotteiden määrä. 

Mittarit ja analyysit materiaalinohjauksessa 

• Varaston kiertonopeus tarkoittaa sitä, kuinka monta kertaa varasto kiertää vuodessa. 

• Varaston riitto tarkoittaa sitä, kuinka pitkäksi ajaksi varasto riittää. 

• Saatavuusprosentti esittää sitä prosenttilukua, kuinka usein tuotteet ovat saatavilla tarvittaessa. 

• ABC-analyysi on menetelmä tuotteiden luokitteluun niiden tärkeyden mukaan eri kriteereillä (A = tärkeimmät, C = vähiten tärkeät). Analyysissä A kategorian tärkeimmät 20 % kaikista nimikkeistä edustavat esimerkiksi Pareton periaatteen mukaisesti 80 % varastoarvosta.  

Teema 4 Sisä- ja tuotantologistiikka

Sisä- ja tuotantologistiikka ovat keskeisiä tekijöitä yrityksen tehokkuudessa ja kilpailukyvyssä. Ne varmistavat, että oikeat materiaalit liikkuvat oikeaan paikkaan oikeaan aikaan – mahdollisimman vähin kustannuksin ja ilman turhia viiveitä.  

Sisälogistiikka on materiaalivirtojen hallintaa yrityksen sisällä. Sisälogistiikka kattaa kaikki materiaalien ja tuotteiden siirrot, varastoinnin ja käsittelyn yrityksen sisäisissä toiminnoissa. Tavoitteena on varmistaa tehokas ja häiriötön materiaalivirta tuotannon, varaston ja muiden toimintojen välillä. 

Keskeisiä toimintoja sisälogistiikassa 

• Materiaalien ja komponenttien vastaanotto ja tarkastus 

• Sisäinen kuljetus ja hyllytys 

• Varastointi ja keräily 

• Tuotantoon syöttö ja pakkaus 

• Lähetys- ja jakelutoiminnot 

• Sisälogistiikan tärkeimpiä tavoitteita sen keskeisissä toiminnoissa ovat lyhyemmät läpimenoajat, hukan ja virheiden vähentäminen sekä tehokas varastonhallinta ja tilankäyttö. 

Tuotantologistiikassa tavoitellaan oikeiden materiaalien oikea-aikaista saatavuutta tuotannon käyttöön. 

• Tuotantologistiikka keskittyy materiaalien ja komponenttien toimittamiseen tuotantoprosessiin juuri oikeaan aikaan ja määrässä. Se yhdistää hankinnan, varastoinnin ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. 

• Tuotantologistiikan tavoitteena on varmistaa tuotannon jatkuvuus ilman keskeytyksiä, optimoida materiaalivirrat ja varastotasot, sekä tukea lean-ajattelua ja Just-in-Time (JIT) -periaatteita hukan ja virheiden vähentämiseksi sekä prosessien standardoimiseksi. 

• Tuotantologistiikan keskeisimpiä työvaiheita ovat muun muassa tuotannonohjaus, työnkulkujen suunnittelu, materiaalitarvelaskenta (MRP), sekä Kanban-järjestelmät ja visuaalinen ohjaus. 

Teema 5 Kuljetukset ja informaatiologistiikka 

Kuljetuslogistiikka on tavaravirtojen liikkeen mahdollistaja. Kuljetuslogistiikka vastaa tuotteiden siirtämisestä paikasta toiseen toimitusketjun eri vaiheissa. Se on keskeinen osa logistiikkajärjestelmää, sillä ilman tehokasta kuljetusta ei ole toimivaa materiaalivirtaa. 

Keskeisiä kuljetuksiin liittyviä toimintoja 

• Kuljetusmuodon valinta (maantie, rautatie, meri, lento) 

• Reittien ja aikataulujen suunnittelu 

• Kuljetusten yhdistely ja optimointi 

• Kuljetusten seuranta ja hallinta 

• Ympäristövaikutusten minimointi 

• Kuljetuksissa tavoitellaan hyvää toimitusvarmuutta ja -nopeutta, kustannustehokkuutta, asiakastyytyväisyyttä ja vastuullisuutta sekä kestävyyttä. 

Informaatiologistiikka – tiedon virta materiaalivirran rinnalla 

Informaatiologistiikka tarkoittaa tiedon hallintaa, jakamista ja hyödyntämistä logistiikkaprosessien tukena. Se mahdollistaa reaaliaikaisen päätöksenteon ja tehokkaan ohjauksen koko toimitusketjussa. informaatiologistiikan ja datan merkitys päätöksenteossa kasvaa. 

Keskeisiä osa-alueita informaatiologistiikassa 

• Tilausten käsittely ja seuranta 

• Varastotilanteen ja toimitusten näkyvyys 

• Tiedon integrointi eri järjestelmien välillä (mm. toiminnanohjaus-, varastonhallinta- ja kuljetustenhallintajärjestelmät ERP, WMS, TMS) 

• Reaaliaikainen raportointi ja analytiikka 

• Automaatio ja IoT-ratkaisut 

Kuljetuksissa tavoitellaan hyvää ennustettavuutta ja joustavaa reagointikykyä, vähemmän virheitä ja viiveitä, tehokkaampaa resurssien ja kaluston käyttöä, sekä läpinäkyvyyttä koko toimitusketjussa. 

Kuljetus- ja informaatiologistiikka muodostavat yhdessä logistiikan selkärangan. Kuljetus siirtää fyysiset tuotteet, mutta informaatiologistiikka varmistaa, että kaikki tapahtuu oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla. Yhdessä ne mahdollistavat tehokkaan, joustavan ja asiakaslähtöisen toimitusketjun.