Muutosten yhteydet toisiinsa

Tarkasteltaessa tuloksia keskiarvojen perusteella voidaan hukata valmennustoiminnan kehittämisen kannalta merkityksellistä tietoa. Sen vuoksi tarkastelimme myös sitä, miten kyseiset muutokset liittyvät toisiinsa.

Tutkittaessa olivatko eri mittausten muutokset samansuuntaisia, tarkasteltiin eri muuttujien välisiä korrelaatioita. Erittäin merkitsevä riippuvuus löydettiin arjessa suoriutumisen ja tärkeiksi koettujen asioiden välillä tapahtuneessa muutoksessa (0.570, p < 0.01). Suoriutumisen ja tärkeyden mittauksessa käytettiin yhteneviä väittämiä. Voidaan todeta muutosta tarkastellessa samoin kuin alkuarvioinnissa, että nuoret kokivat edelleen tärkeiksi toiminnoiksi ne, joissa kokivat myös itse suoriutuvansa paremmin. Tai päinvastoin tarkasteltuna he käyttivät aikaa toimintaan, jonka kokivat itselleen tärkeäksi.

Suoriutumisessa koetun positiivisen muutoksen ja psykologisen joustamattomuuden vähenemisen välillä todettiin vain heikko riippuvuus (0.181, p < 0.05). Kyseiset menetelmät arvioivat eri tekijöitä nuorten elämässä, toisen arvioidessa suoriutumista ja toisen enemmän ajattelua. Oman ajattelutavan muutos ei välttämättä vielä näyttäisi vaikuttavan toiminnan muutokseen tai päinvastoin. Suoriutumisessa koetun positiivisen muutoksen ja oman tavoitteen saavuttamisen (0.211, p < 0.05) ja valmennuksesta koettu hyödyn (0.190, p < 0.05) välillä löytyi myös heikko riippuvuus. Vastaavasti muutos psykologisessa joustavuudessa ei korreloinut muiden muuttujien kanssa. Kun tavoitteena on käyttäytymisen muutos, on todennäköisemmin tärkeämpää vaikuttaa konkreettiseen tekemiseen ja arjen valintoihin kuin vain tiedon lisäämiseen ja ajattelumallien muutokseen.