Kehittämisprosessi

Taustaa toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta

Tämän hyvinvointivalmennuksen suunnittelun lähtökohtana oli huomio siitä, että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota opiskelijoiden terveellisten elämäntapojen edistämiseen opiskeluaikana. Huonojen elämäntapojen seuraukset ovat kuitenkin pitkäkestoisia niiden vaikuttaessa opiskelussa jaksamiseen, työssä oppimisessa selviytymiseen ja sitä kautta opiskeluiden loppuun viemiseen, työpaikan saantiin, työssä selviytymiseen sekä työssä pysymiseen.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevilla on havaittu olevan runsaasti epäterveellisiin elämäntapoihin liittyviä selviytymisen haasteita koulutuksen aikana. Lisäksi osalla nuorista on opiskeluissa etenemistä ja työmarkkinoille kiinnittymistä haittaavaa sosiaalista arkuutta, puutteellisia vuorovaikutustaitoja sekä yksinäisyyttä. Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on ilmennyt pulmia arkielämän taidoissa sekä haitallista terveyskäyttäytymistä. Nämä kaikki vaikeuttavat tutkinnon suorittamista ja tulevaa työpaikan saantia. Näin koulutuksen aikana kannattaa toteuttaa toimenpiteitä, joiden avulla nuorten hyvinvointia saadaan parannettua.

Hyvinvointivalmennuksen mallin kehittäminen

eBoss- hyvinvointivalmennusta nuorille -hankkeessa mallia kehitettäessä päätavoitteena oli edistää toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten terveellisiä elämäntapoja, tukea heidän arkielämän valintojaan sekä vahvistaa sosiaalista osallistumista. Pitkän tähtäimen tavoitteena oli nuorten toimijuuteen ja hyvinvointiin vaikuttamalla vahvistaa työkykyisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia.

Nuorille luovutettiin käyttöön hyvinvointirannekkeet ja erilaisia hyvinvointia tukevia sovelluksia. Osa nuorista osallistui valmennukseen kontaktitapaamisissa, osa verkkoyhteydellä ja osa näiden yhdistelmänä. eBoss -hyvinvointivalmennuksen käyttöön otetut digitaaliset ratkaisut oli suunniteltu tukemaan nuorten vastuunottoa omasta hyvinvoinnistaan ja elämänhallinnastaan. Valmennukset toteutettiin kahden lukuvuoden aikana siten, että ensimmäisten kuuden valmennusryhmän jälkeen valmennusmallia ja käytäntöjä muokattiin osallistujien ja valmentajien palautteiden ja kokemusten perusteella.

Hankkeen aikana luotiin, pilotoitiin, levitettiin ja osin juurrutettiin hyvinvointivalmennuksen malli nuorten tarpeista lähtien. Hankkeessa toteutettuihin 12 valmennusryhmään osallistui yhteensä 146 (miehiä 48 ja naisia 98) nuorta ja nuorta aikuista (15-29 v) neljästä eri oppilaitoksesta. Osallistujat olivat suomen kieltä äidinkielenään puhuvia (n=125) ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä (n=21).

Valmennuksiin osallistujat jakautuivat kontaktiryhmiin (n=50), verkkovalmennukseen (n=45) ja näiden yhdistelminä toteutettuihin ryhmiin (n=51). Kaikissa ryhmissä hyödynnettiin hyvinvointia tarkastelevia ja tukevia digitaalisia menetelmiä. Osallistujat testasivat elämäntapoja edistäviä ja minäpystyvyyttä vahvistavia älypuhelimiin soveltuvia, ilmaisia tai edullisia sovelluksia. Lisäksi valmennuksen osallistujat saivat käyttöönsä hyvinvointirannekkeen, jonka avulla pyrittiin tukemaan opiskelijan oman hyvinvointitavoitteen saavuttamista. Verkkovalmennuksissa valmennus toteutettiin täysin verkkopohjaisesti Eliademy-oppimisalustalla. Myös yhdistelmävalmennuksissa hyödynnettiin verkkoalustaa. Yksi osallistuja keskeytti valmennuksen alkuvaiheessa ja toinen osallistuja myöhemmin valmennusprosessin aikana henkilökohtaisten syiden vuoksi. Loput osallistujat ovat olleet mukana loppuarvioinneissa.