Valmennuksen hyödyt

eBoss-hyvinvointivalmennusta nuorille hankkeessa seurattiin 146 osallistujan henkilökohtaisen tavoitteen saavuttamista, psykologista joustavuutta, suoriutumista arjen toiminnoista ja toimintojen tärkeyden kokemusta. Valmennuksen lopussa selvitettiin kokemuksia valmennuksesta. Kuusi kuukautta valmennuksen päättymisen jälkeen seurattiin valmennusten tulosten pysyvyyttä.

Yleisesti ottaen osallistujat kokivat valmennukseen osallistumisen, hyvinvointirannekkeiden ja hyvinvoinnin sovellusten käytön hyödyttäneen heitä itseään. Hyödyn kokemusta mitattiin asteikolla 1-5 (1 = ei lainkaan hyötyä, 5 = erittäin paljon hyötyä). Valmennukseen osallistumisesta koettiin keskimäärin olleen paljon hyötyä (ka=3.8, SD=0.89) samoin myös hyvinvointirannekkeen käytöstä (ka=3.7, SD=1.0). Hyvinvointisovellusten käytöstä koettiin olleen hyötyä jonkin verran (ka=3.2, SD=1.26). Osallistujien kokemusta valmennuksen hyödystä selvitettiin 6 kuukautta valmennuksen päättymisen jälkeen. Valmennuksesta koetun hyödyn kokemus oli ryhmätasolla vähentynyt vain hieman seuranta-arvioinnissa (ka=3.69, SD=0.714).

Osallistujien toiminnallinen suoriutuminen ja toimintojen tärkeäksi kokeminen sekä psykologinen joustavuus paranivat valmennuksen aikana. Kaiken kaikkiaan osallistujat saavuttivat henkilökohtaiset tavoitteensa hyvin valmennuksen aikana. Tavoitteen saavuttamisen keskiarvo loppuarvioinnissa oli 0.02 (SD=1.095). Valmennuksen hyödyt vaikuttavat olevan ainakin osin pysyviä. Seuranta-arvioinneissa 6 kuukauden kuluttua keskiarvo oli 0.16 (SD= 1.240). Ryhmätasolla tarkasteltuna osallistujat olivat siis pysyneet saavuttamissaan tavoitteissa ja jotkut olivat jopa hieman parantaneet toimintaansa. Kokonaisuudessaan tulokset osoittavat nuorten hyötyneen valmennuksesta ja kannustavat mallin käyttöön ottamiseen nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Voit lukea osallistujien tuloksista lisää seuraavilta sivuilta.

Opiskelijoiden kokemukset hyvinvoinnista

Valmennukseen osallistuneilta opiskelijoilta kerättiin loppuhaastattelun yhteydessä heidän kokemuksiaan itselle tärkeistä hyvinvoinnin asioista. Opiskelijat kuvasivat eri tavoin omaa hyvinvointiaan. Osa koki tärkeiksi, että pystyivät saavuttamaan erilaisia asioita, kuten oman tavoitteen, motivaatio oli yleisesti lisääntynyt ja he olivat tyytyväisiä omiin tuloksiinsa.
Nuoret olivat tehneet tietoisesti muutoksia hyvinvointinsa eteen ja huomanneet muutoksia omassa olossaan. Esimerkiksi konsolipelaamisen tilalle oli valittu liikunnan lisääminen, aamupalan syöminen oli aloitettu ja ruutuaikaa oli vähennetty tai nukkumisaikaa pidennetty. Uni oli parantunut, samoin ruokahalu parantunut, olo oli rauhallisempi, pystyi nukkumaan paremmin, kunto oli parantunut ja oli oppinut rentoutumaan ja myös välit kavereiden kanssa olivat lähentyneet.

Monen virkeys oli lisääntynyt ja he jaksoivat tehdä enemmän asioita sekä koulussa että kotona. Keskittyminen oli lisääntynyt ja olo oli kaiken kaikkiaan energisempi. Päivän päätteeksi ei ollut enää niin väsynyt ja yleinen vointi oli parantunut. Monet kuvasivat oloaan pirteämmäksi, iloisemmaksi ja onnellisemmaksi. Oman toiminnan ja jaksamisen muutokset olivat myös muut perheenjäsenet huomanneet. Osa oli huomannut mielialansa selkeästi parantuneen, kiukkuisuus oli vähentynyt ja mieliala oli tasaisempi.

Unen puute ja nukkumisen haasteet oli mietityttänyt useampaa opiskelijaa. Nukkumisen parantuessa moni nuori oli oivaltanut, että riittävä uni parantaa omaa jaksamista niin koulussa kuin kotonakin. Useampi kuvasi riittävän unen saannin parantaneen jaksamista.

Monet nuoret kokivat liikunnan tuoneen hyvää oloa ja lisänneen virkeyttä koko päivään. Osa kuvasi fyysisen kuntonsa tai lihasvoimansa parantuneen. Liikkumisen lisääntyminen oli lisännyt edelleen motivaatio liikkua enemmän. Liikunta vaikutti kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin. Siihen liittyi usein myös hyvin syöminen ja riittävä uni. Liikkumisen koettiin myös auttavan pahaan mieleen ja esim. ennen lohtuherkuttelun tilalle oli tullut liikunta. Liikunnan lisääminen oli parantanut myös monen unta ja nukkuminen oli levollisempaa.

Moni oli huomannut, että monipuolinen ja terveellinen ruokavalio vaikuttaa jaksamiseen ja omaan mielialaan ja virkeyteen. Opiskelijat kuvasivat ruokailurytmin muuttuneen, ei ollut enää niin nälkä koko ajan, kun söi säännöllisesti myös välipaloja. Kiinnostus valmistaa itse ruokaa oli lisääntynyt ja tämän myötä myös napostelu oli vähentynyt. Herkkujen syöntiin olivat opiskelijat kiinnittäneet huomiota ja pyrkineet vähentämään herkuttelupäiviä ja olivat huomanneet oman jaksamisen parantuneen. Myös oivallukset ruokavalion merkityksestä painonpudotuksessa koettiin tärkeäksi. Parantuneen ruokavalion myötä myös kotona ja perheen kanssa touhuaminen oli lisääntynyt, kun jaksoi tehdä asioita enemmän kuin ennen.

Rentoutumisen osa koki erittäin tärkeäksi ja siitä sai lisää voimavaroja. Rentoutumisen avulla stressaaminen väheni ja kiireen tuntu helpottui. Oivallus myös rauhoittavan musiikin kuuntelusta koettiin rentouttavaksi.

Useat nuoret olivat havainneet itsessä ihmisenä uusia asioita ja muutoksia. Opiskelijat kokivat oppineensa itsestään uusia asioita, kuka minä olen. Omat katsontakannat olivat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Opiskelijat kuvasivat kokemuksiaan päättäväisyytenä, tyytyväisyytenä itseensä, oivalluksena nauttia yksin tekemisestä tai yhdessä toisen kanssa tekemisen ilosta ja rohkeudesta keskustella toisten kanssa. Myös erilaiset sosiaaliset suhteet olivat tulleet merkityksellisiksi.

Osa kuvasi havainneensa erilaisia kehityskohteita omassa hyvinvoinnissaan, kuten oman henkisen hyvinvoinnin merkitys, ravitsemusneuvonnan tärkeys ja yllätykset omasta huonosta olosta. Osalla opiskelijoista oli vaikea kuvata omaa hyvinvointiaan.
Toisaalta suurempi osa oli myös huomannut, että voi hyvin ja perusasiat elämässä ovat kunnossa. Opiskelijat olivat seuranneet hyvinvointirannekkeen avulla näitä asioita mm. askeleita ja unen määrää.

Parasta valmennuksessa

Valmennukseen osallistuneiden opiskelijoiden mielestä parasta hyvinvointivalmennuksessa oli oman toiminnan muutokset ja tavoitteen saavuttaminen. Muutamilla nuorilla omat muutokset ovat vaikuttaneet myös perheen jäsenten elämäntapojen muutoksiin. Yleisimpiä muutoksia olivat unen lisääntyminen, päivärutiinit yleistyneet, ruokailurytmi on löytynyt, ruoan sisältö on muuttunut terveellisemmäksi, päivittäinen liikunta on lisääntynyt, roskaruoan syönti on vähentynyt ja paino on pudonnut.
Ryhmähengen syntyminen, yhdessä tekeminen ja ryhmän toimivuus olivat monen opiskelijan mielestä parasta antia valmennuksessa. Yhdessä oman valmennusryhmän kanssa kokemusten vaihtaminen, omien fiilisten kertominen, toisten ajatusten kuuleminen, uusien ideoiden saaminen ja oppiminen muiden tavoitteista koettiin hyväksi. Muutama opiskelija kuvasi myös verkkototeutusryhmissä muiden kokemusten ja mielipiteiden lukemisen ja toisten tsemppaamisen parhaimmaksi asiaksi koko valmennuksessa. Osa toi esille itsenäisen oman hyvinvoinnin mahdollisuuden verkkovalmennuksessa.
Opiskelijat kertoivat valmennuksen käynnistäneen oman ajattelun ja pohtimisen, oli joutunut miettimään omaa elämäänsä ja hyvinvointiaan. Motivoituminen yleisesti oman hyvinvoinnin huomiointiin oli osalle opiskelijoista mieleenpainuvinta.
Hyvinvointirannekkeen saaminen oli monen mielestä valmennuksen huippuasia. Yhteiset liikuntatapahtumat ja erilaiset retket koettiin todellisiksi onnistumisiksi. Kaiken kaikkiaan yhdessä tekeminen ja toimiminen kerrottiin valmennuksen anneiksi. Myös haastattelut ja valmentajien tapaamiset tulivat osan opiskelijoiden kokemuksissa esille. Osa korosti uuden tiedon saamista hyvinvoinnista.