Motivoiva toimintatapa

Hyvinvointivalmennuksen aikana osallistujan alku-, väli- ja loppukeskusteluissa hyödynnetään ja sovelletaan motivoivan keskustelun/haastattelun (motivational interviewing) periaatteita. Usein nuorilla on oikeaa tietoa terveellisistä ja hyvinvointia tukevista elämäntavoista. Kuitenkin muutosten esteenä on usein motivaation puute ja kyvyttömyys tehdä tarpeellisia muutoksia. Motivoivan keskustelun tavoitteena onkin osallistujan omaa hyvinvointia ja elämäntapoja tukevan omakohtaisen motivaation herääminen ja vahvistuminen sekä muutostarpeen oivaltaminen.

Motivoiva keskustelu perustuu transteoreettiseen muutosvaihemalliin (Prochaska ym. 2013; Prochaska & DiClemente 1983). Motivoivan keskustelun periaatteiden lisäksi keskusteluissa hyödynnetään hyväksymis- ja omistautumisterapian periaatteita. Näin edistetään ja tuetaan opiskelijoiden käyttäytymisen joustavuutta, omaa sisäistä motivaatiota muutokseen. Keskeistä ovat nuorten omat tarpeet, toiveet ja käsitys hyvästä elämästä sekä hyvinvoinnista. Käyttäytymistä ja sen muutosta ohjataan vahvistamalla opiskelijan omia arvostuksia ja arvoja. Jokainen hyvinvointivalmennuksen osallistuja kohdataan yksilönä, jolla on oma vastuu, joka valitsee itse, toimii ja kokee elämää omalla tavallaan.

Valmennuksen alussa opiskelija yhdessä valmentajan kanssa tutkailee opiskelijan elämää, hyvinvointia, elämäntapoja sekä toiveiden ja muutosta kohtaan tuntemaa arvojen välistä ristiriitaa. Tärkeää on avoin ja kunnioittava vuorovaikutus, joka mahdollistaa luottamuksellisen ilmapiirin ja opiskelijan ajattelu- ja tunnereaktiot. Valmentaja pyrkii kannustamaan opiskelijaa kuvaamaan ja pohtimaan omia perustelujaan elämäntapojen muutokselle sekä vahvistamaan opiskelijan sisäistä motivaatiota elämäntapojen muutokseen ja itsereflektion kehittymistä.

Opiskelijaa ei suostutella omien elämäntapojensa muutokseen omasta tahdosta riippumattomista ulkoisista syistä johtuen, vaan valmentaja vahvistaa hänen kokemusta oman hyvinvointinsa muutoksen tärkeydestä. Opiskelijaa kannustetaan vastuunottoon, tuetaan hänen uskoaan itseensä ja muutoskykyynsä sekä kunnioitetaan ja korostetaan hänen oikeutta valita itse oma tavoitteensa elämäntapojen muutokseen. Myös kunnioitetaan valintaa, jos tällä kertaa ei löydy omaa tavoitetta. Samalla tuetaan valmennukseen osallistujan luottamusta ja uskoa oman muutoksen mahdollisuuteen. Tavoitteena on käyttäytymisen ja elämäntapojen pysyvä muutos, joka edellyttää toimintatapojen muutosta. Keskustelussa korostuvat osallistujan ja valmentajan yhdessä työskentely, opiskelijan kokemusten ja ajatusten hyväksyntä, muutoksen mahdollisuuden herättely ja myötätuntoinen tapa tukea ja vahvistaa opiskelijan oma motivaatiota ja sitoutumista hyvinvoinnin muutokseen.

Tutkimusten mukaan motivoivassa keskustelussa vaikuttaa erityisesti valmentajan /haastattelijan antama palaute, motivoiva tyyli, aitous ja empatia. Motivoivaa vaikutusta tehostaa edelleen suotuisa sosiaalinen verkosto ja samanaikainen uusien toimintojen opettelu.

Lähteet: Koski-Jännes ym. 2008; Prochaska & Norcross 2013