Hyvinvoinnin mittaaminen

Hyvinvointirannekkeet (aktiivisuusrannekkeet) ovat yleistyneet ja hinnatkin laskeneet huomattavasti viimeisten parin vuoden aikana. Samalla edullisempienkin mittareiden toimintojen määrä on laajentunut. Mittareista voi helposti seurata päivittäistä aktiivisuutta ja myös monia muita hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Yleensä aktiivisuuden seuranta perustuu liike- tai kiihtyvyysanturiin, joka tunnistaa laitteen liikkeen. Joissain laitteissa on myös sykemittaus ja osassa myös GPS –paikannus. Älypuhelimissa GPS -paikannus on jo arkipäivää ja sitä hyödyntäviä liikuntasovelluksia on valmiina asennettuna useiden valmistajien puhelimissa. Lisälaitteilla kuten sykevyöllä ja erilaisilla esimerkiksi kenkään kiinnitettävillä kiihtyvyysantureilla tai pyörään kiinnitettävillä mittareilla saadaankin jo aktiivisuusrannekkeesta tai älypuhelimen sopivilla sovelluksilla tarkkaa tietoa liikkumisen nopeudesta, tehosta, rasittavuudesta ja jopa tarvittavasta palautuksesta suhteessa käyttäjän omaan kuntotasoon.

Useat hyvinvointirannekkeet seuraavat henkilön liikkeitä ja sykettä erotellen myös yöajan (jos nukkuessa ranteessa) ja kertovat näin myös unen tai levon määrästä ja laadusta. Näin tarkasteluun saadaan myös fyysisen kunnon kehittymiselle välttämättömän vastaparin palautumisen ja levon seuranta. Joissain rannekkeissa on käytössä sykevälimittaus, jonka avulla voidaan arvioida elimistön stressitasoa ja sen vaihteluita.

Hyvinvoinnin edistämisen tueksi voi hyvin ottaa nuorelle käyttöön hyvinvointirannekkeen tai jonkun puhelimeen ladattavan sovelluksen. Monipuolisen hyvinvointirannekkeen hankinta onnistuu noin 100-200 eurolla ja monet älypuhelinsovellukset ovat edullisia tai jopa maksuttomia.

Hyvinvointirannekkeesta voi seurata esimerkiksi:

• Vuorokauden aikana liikuttua matkaa askelmäärinä tai matkana
• Istumisen ja seisomisen määrää
• Päivittäin kulutettujen kaloreiden määrää
• Nukkumiseen käytettyä aikaa ja unen laatua (esim. syvä uni/ rauhaton uniaika)
• Päivittäistä kuormittumista syketasojen kautta
• Harjoituksen rasittavuutta (kesto, syketasot)
• Elimistön stressitilaa – rentoutuneisuuden tilaa tai stressipisteitä (sykevälivaihtelu)
• Viikkotasolla tai kuukausitasolla tapahtuvia muutoksia
• Aktiivisia ja/tai passiivisia ajanjaksoja, voi tarkastella viikonpäivittäin tai päivien sisällä olevia ajanjaksoja, jolloin on aktiivisempi tai passiivisempi
• Aktiivisuuden ja erityisesti tavoitteellisten harjoitusten rasittavuutta suhteessa henkilön omaan kuntotasoon tai itse asetettuun tavoitetasoon
• Käyttäytymismuutoksen vaikutusta aktiivisuuteen tai levon määrään (esim. hyötyliikunnan lisäämisen vaikutus askelmääriin, unen määrän vaikutus aktiivisuuteen) sovelluksen tallentaessa tietoja henkilökohtaiseen tietokantaan

On hyvä huomioida, että hyvinvointirannekkeiden toiminnot vaihtelevat merkeittäin ja malleittain suuresti. Edellä mainittujen mitattujen muuttujien kautta pääsee hyvin keskustelemaan henkilön arjen rytmeistä, toimintatavoista, arjen valinnoista ja ylipäätään hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Huomioitavaa sovellusten ja järjestelmien kohdalla on, että vain harvassa niistä on erillinen käyttöliittymä valmentajaa ajatellen. Eli henkilön on itsensä annettava tai näytettävä tiedot ohjaajan nähtäväksi jos tai kun tällaisesta sovitaan niin tietosuojasäädökset tulee ottaa huomioon.

Olemalla kiinnostunut ja kyselemällä mitatuista seurantatiedoista riittävän usein ja säännöllisesti välittyy valmennettavalle, että olet kiinnostunut hänen hyvinvoinnistaan, arjen valinnoista ja hänen tekemistää kokeiluista itse asettamansa tavoitteen saavuttamiseksi.

eBoss-hankkeessa käytetyt hyvinvointirannekkeet

Ensimmäisellä 6 valmennusryhmällä oli käytössä Polar Loop -ranneke. Sen avulla pystyi seuraamaan päivittäistä aktiivisuutta ja askelten määrää sekä syvää ja kevyttä unta. Toisen vaiheen 6 valmennusryhmän käytössä oli Garmin VivoSmart 3-ranneke. Siinä oli aktiivisuuden ja unen laadun lisäksi sykevälimittaukseen perustuva stressitason määritys ja hapenottokyvyn mittaus kuntotason määrittämiseksi. Ylipäätään osallistujat kokivat hyvinvointirannekkeet motivoivaksi tekijäksi hyvinvointinsa tarkastelussa ja tukemisessa. Toisessa vaiheessa käytössä ollut Garmin Vivosmart 3-hyvinvointimittari sai hyvää palautetta sen kiinnittäessä huomioita monipuolisemmin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Polar Loop-mittarin vahvuutena oli sen tietojen jakamismahdollisuus valmentajalle, jolloin valmentaja pystyi antamaan tarvittaessa palautetta osallistujan toiminnasta. Garminin osalta tietojen raportointi oli osallistujan vastuulla. Osallistujat tarvitsivat varsinkin alkuvaiheessa tukea hyvinvointirannekkeen käyttöön ottamiseen. Osallistujat seurasivat tietoja itsenäisesti päivätasolla, mutta pidemmän ajan seurantaan osallistujat tarvivat valmentajien tukea.