Näkökulma 1: Organisaatio

Tämä on johdantosivu organisaatio-näkökulmaan digitaalisen henkilöstöjohtamisen kannalta. Oheiset linkit johdattavat sivuille, joilla kuvataan aloittelija, edistynyt ja ammattilainen -tasot.

Henkiöstöjohtaminen on keskeinen osa organisaation toimintaa. Lämsän (2020) mukaan henkilöstöjohtaminen on ihmisten ja asioiden johtamista, jossa henkilöstöä muodostetaan, kehitetään, ohjataan, kannustetaan, arvioidaan ja palkitaan strategialähtöisesti organisaation suorituskykyä ja henkilöstön hyvinvointia edistävällä tavalla.

Digitaalisen henkilöstöjohtamisen organisaatio -näkökulmassa korostuvat kaksi asiaa: työnantajakuva, ja työntekijäkokemus, jotka yhdessä ovat muodostamassa työkulttuuria (Viitala, 2021).

Hyvä työnantajakuva on merkittävä tekijä yritysten kilpaillessa osaavista työntekijöistä. Potentiaaliset osaajat tarkastelevat huolellisesti, mitä yrityksellä on heille tarjottavanaan, onko yritys mahdollisesti heitä kiinnostava työnantaja ja henkilöstöään arvostava työpaikka. Työnantajakuva tarkoittaa sitä mielikuvaa, jollaisena nykyiset työntekijät ja potentiaaliset työnhakijat yrityksen kokevat ja näkevät. Kaikki yrityksen viestintä, verkkonäkyvyys ja muu toiminta vaikuttaa mielikuvaan.

Työntekijäkokemuksella viitataan siihen miten yrityksen työntekijät kokevat yrityksessä työskentelyn osittain perustuen myös työnantajakuvaan.

Aloittelijatasolla työnantajakuva tai työntekijäkokemus eivät ole korostuneessa asemassa yrityksen toiminnassa. Yrityksellä ei välttämättä ole esimerkiksi verkkosivuja tai verkkosivujen tieto ei ole ajantasaista tai tarkoituksenmukaista. Ylipäätään käsityksiä yrityksestä työnantajana tai kokemusta työntekemisestä ei ole seurattu systemaattisesti.

Edistyneellä tasolla yrityksessä on panostettu työnantajakuvaan ja työntekijäkokemukseen. Yritys on aktiivisesti läsnä mm. LinkedInissä ja henkilöstöjohtamisen prosessit huomioivat työntekijäkokemuksen kehittämisen.

Ammattilaistasolla työntekijäkokemus ja työnantajakuva ovat luoneet työkulttuurin, jonka myötä työn imu on vahva ja rekrytointi on sujuvampaa koska hakijoiden mielenkiinto on jo herännyt tai helpompi herättää, ja osaajat saattavat myös kilpailla työskennelläkseen yrityksessä. Tällä tasolla painottuvat työkulttuuria ja yhteiskunnallista muutosta huomioivat kysymykset, kuten yhteisöohjautuvuus ja sen mahdollistaminen.