Luonnonvara-ala ja biotalous Suomessa

Tässä osiossa pääset tutustumaan luonnonvara-alaan, sen yleispiirteisiin ja tulevaisuudennäkymiin. Tavoitteena on, että hahmotat millaisessa toimintaympäristössä työtä tehdään tulevaisuudessa. Luonnonvara-alan ja biotalouden kehitystä Suomessa ohjaavat yhä voimakkaammin ilmastonmuutos, vihreä siirtymä ja luonnonvarojen kestävän käytön vaatimukset.

Mitä on luonnonvara-ala?

Luonnonvara-alaan sisältyy toimintoja ja resursseja, jotka liittyvät luonnonvarojen hyödyntämiseen. Luonnonvara-alan osa-alueita ovat esimerkiksi maatalous, metsätalous, kalatalous, energiantuotanto, luontomatkailu, kaivostoiminta ja biotalous.

Luonnonvara-alalla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää uusiutuvien, kestävästi tuotettujen raaka-aineiden käyttöä. Uusiutuvilla raaka-aineilla tarkoitetaan luonnonvaroja, jotka uusiutuvat luonnossa tai jotka ovat peräisin biologisista lähteistä, kuten kasveista tai puusta. (Opetushallitus, ei pvm.)

Tavoitteena on oppia käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja entistä kestävämmin entistä useampaan loppukäyttöön, jolloin tarvitaan osaajia, jotka hallitsevat hiilensidonnan eli maa- ja metsätaloustuotannon osaajia. Maa- ja metsätaloussektorilla on globaalisti suurin hiilensidontapotentiaali. (IPCC, 2022)

Maa- ja metsätaloudessa toimintaa on jatkossa harjoitettava tehokkaammin ja resurssiviisaammin. Vuonna 2050 ruoan tarve maailmassa kaksinkertaistuu 2020 tasoon verrattuna, jolloin vähemmästä on saatava enemmän eli tarvitaan myös uusia teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ekologisesti kestävämmän tuotannon. Näin ollen hiilensidontaa edistävien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto tarvitsevat tulevaisuudessa osaajia. (Valio, 2023)

Mitä on biotalous?

Biotalous on talouden muoto, jossa tuotetaan biopohjaisia tuotteita, energiaa, ravintoa ja palveluja hyödyntämällä kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja. Biotalous hyödyntää metsistä, pelloilta ja vesistöistä saatavia raaka-aineita, kuten puuta, biomassaa ja vesieläimiä. Näitä luonnonvaroja käytetään esimerkiksi biopohjaisten tuotteiden valmistuksessa. Biotalous tukee ekosysteemipalveluiden säilymistä, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja monimuotoisuuden säilymistä. Ekosysteemipalvelut ovat näin osa biotaloutta. Biotaloudessa kehitetään myös teknologioita ja innovaatiota, jotka mahdollistavat luonnonvarojen tehokkaamman ja kestävämmän käytön. (Työ- ja elinkeinoministeriö, ei pvm.)

Kyseessä on laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on siirtyä pois fossiilitaloudesta: biotalouden toimijat korvaavat fossiilisia raaka-aineita ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla ja kehittävät täysin uusia, kestäviä materiaaleja. Biotalous luo taloudellista lisäarvoa luonnonvara-alalle luomalla uusia tuotteita ja palveluita, jotka edistävät työllisyyttä ja talouskasvua. (Työ- ja elinkeinoministeriö, ei pvm.)

Suomessa biotaloudella on poikkeuksellisen merkittävä rooli toimialana. Vuonna 2024 biotalouden arvonlisä oli 26,8 miljardia euroa. Tämä vastasi noin 11 prosenttia koko kansantalouden arvonlisästä. Metsäsektorin osuus biotalouden arvolisästä oli 31 prosenttia ja elintarvikesektorin osuus 20 prosenttia. Biotalouden tuotoksen osuus kansantalouden tuotoksesta oli 16 prosenttia. Biotalouden viennin arvo oli vuonna 2023 noin neljännes koko viennistä. Biotaloudella on huomattava merkitys kokonaistaloudelle: se työllistää noin 11 prosenttia kaikista työllisistä. Eniten biotaloudessa työllistävä osa-alue on elintarvikesektori. (Luonnonvarakeskus, 2024)

Mitä vihreällä siirtymällä tarkoitetaan?

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (European Green Deal) asettaa vihreän siirtymän talouden ja yhteiskunnan kokonaisvaltaiseksi muutokseksi kohti ilmastoneutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on irtikytkeä koko Euroopan unionissa talouskasvu luonnonvarojen kulutuksesta. Ympäristöministeriö määrittelee vihreän siirtymän Suomessa näin: “Vihreä siirtymä on muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön.” (Ympäristöministeriö 2024)

Luonnonvara-alalla vihreä siirtymä edellyttää siirtymistä luonnonvarojen käyttöön, joka on yhtä aikaa ilmaston kannalta kestävää, luonnon monimuotoisuutta turvaavaa, resurssitehokasta ja taloudellisesti kannattavaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että luonnonvaroja on hyödynnettävä siten, ettei niiden käyttö heikennä luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

Biotalouden tulevaisuuden näkymät

Suomen biotalousstrategian tavoitteena on vuosina 2022–2035 biotalouden arvonlisän kaksinkertaistaminen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja siten, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. On odotettavissa, että biotalouden työpaikkojen määrä ja alan osaamisen tarve kasvavat tulevaisuudessa. Suomella on hyvät mahdollisuudet olla biotalouden edelläkävijä myös kansainvälisessä liiketoiminnassa. Biotalous on nopeasti kehittyvä ala. (Valtioneuvosto, 2022)

Biopohjaisten tuotteiden kehittäminen mahdollistaa uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamisen. Kiertotalouden avulla minimoidaan jätteen synty ja maksimoidaan materiaalien uudelleenkäyttö. Tämä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää ympäristön hyvinvointia.

Kuviossa 1 havainnollistetaan, että biotaloudessa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja ja paikkatietoa. Tämä parantaa luonnonvarojen hallintaa ja mahdollistaa uusien palveluiden kehittämisen. Globaalit markkinat ovat kasvussa ja uusille osaajille sekä innovaatioille on kysyntää. Biotalous tarjoaa mahdollisuuksia ja korkeampaa arvonlisää, mutta innovaatioihin ja koulutukseen on panostettava. (Valtioneuvosto, 2022)

Biotalouteen haasteita tuovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, taloudelliset paineet, väestön ikääntyminen ja muuttoliike sekä kansainvälinen kilpailu. Ilmastonmuutos haastaa maa- ja metsätalouden sopeutumiskykyä, sillä sään ääri-ilmiöt ja lämpötilan nousu uhkaavat lajistoa ja voimistavat luonnontuhoja. Uusiutuvien luonnonvarojen kasvava hyödyntäminen voi heikentää luonnon monimuotoisuutta, erityisesti metsäekosysteemeissä. Tämän vuoksi on tärkeää toteuttaa suojelutoimia ja varmistaa luonnonvarojen käytön kestävyys.

Luonnonvarojen kysyntä kasvaa, mikä voi johtaa kilpailuun ja resurssien ylikäyttöön. Taloudellisten paineiden hallinta ja kestävien liiketoimintamallien kehittäminen ovat keskeisiä haasteita. Väestön ikääntyminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin voivat vaikuttaa maaseudun elinvoimaisuuteen ja luonnonvara-alan työvoiman saatavuuteen. Näköpiirissä on uhkaava työvoimapula, johon on reagoitava ajoissa. Globaalit markkinat ja kilpailu luonnonvaroista voivat vaikuttaa Suomen asemaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tämä vaatii strategista suunnittelua ja kansainvälistä yhteistyötä. (Valtioneuvosto, 2022; Luonnonvarakeskus, ei pvm.)

Lähteet:

IPCC. (2022). Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg3/

Luonnonvarakeskus. (2024). Biotalous lukuina. https://www.luke.fi/fi/tilastot/indikaattorit/biotalouden-mittarit/biotalous-lukuina

Luonnonvarakeskus. (ei pvm.). Biotalouden katsaukset. Viitattu 17.4.2026. https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/teemat-ja-kampanjat/biotalouden-katsaukset

Opetushallitus. (ei pvm.). Mitä luonnonvarat ovat. Viitattu 17.4.2026. https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/luovasti-luonnonvaroista/mita-luonnonvarat-ovat

Työ- ja elinkeinoministeriö. (ei pvm.). Biotalous. Viitattu 17.4.2026. https://tem.fi/biotalous

Valio. (2023). Tulevaisuuden ruokajärjestelmä. https://vpp.valio.fi/mjm/artikkelit/tulevaisuuden-ruokajarjestelma/

Valtioneuvosto. (2022). Suomen biotalousstrategia 2022–2035: Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-547-4

Valtioneuvosto. (2022). Biotalouden fact sheet 01.04.2022. https://valtioneuvosto.fi/documents/1410877/104583605/Biotalouden_Fact_sheet_01042022.pdf

Ympäristöministeriö. (2024). Mitä on vihreä siirtymä? Viitattu 17.4.2026 https://ym.fi/mita-on-vihrea-siirtyma