5 Digipedagogiikkaa yritysvalmennuksessa sovellettavaksi  

Osa 5: Oppimistavoitteet

Tässä osassa saat yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mitä teknologioita ja työkaluja tekoälyn ja muidenkin sisältöjen opettamisessa voit käyttää. Opit periaatteita, miten rakentaa valmennus eri alustoille. Löydät myös linkkejä digipedagogisiin oppaisiin.

Digipedagogiikka on nyt ja tulevaisuudessa luontevana osana myös yritysvalmennuksissa, ja digipedagogisia menetelmiä kannattaa valmennuksissa soveltaa sen mukaan, mitkä menetelmät helpottavat ja auttavat valmennuksessa käsiteltävien asioiden oppimista ja käyttöönottoa. Digipedagogisista menetelmistä jotkut ovat helppokäyttöisiä ja nopeasti käyttöön otettavia, toiset ovat laajempia oppimisalustoja ja vaativat pidempää valmistelua. 

Tässä osassa esitellään ryhmävalmennukseen soveltuvia helppokäyttöisiä sovelluksia sekä laajempia, aiADDVA-projektissa sovellettuja oppimisalustoja ja menetelmiä virikkeeksi ja vinkiksi yritysvalmennusta suunnitteleville. Tiimityöskentelyn ja yhteisöllisen ideoinnin menetelmänä käytettiin aiADDVA-projektissa MIRO-valkotaulua, josta järjestettiin perehdytys myös hankkeen Jamk-verkostolle.  MOOC-verkkokurssit olivat TIM-ympäristössä ja valmennuspolun tekoälyvalmennukset sekä myös Train the trainers-valmennus olivat Moodle verkko-opiskelualustalla. Kurssin todistukset toteutettiin digitaalisina osaamismerkkeinä. Tässä esitellään myös muita ryhmävalmennuksiin ja tapahtumiin soveltuvia maksuttoman vaihtoehdon sisältäviä digimenetelmiä.  

Microsoft-palvelusta löytyy monia valmennukseen soveltuvia menetelmiä tai välineitä, joita yritykset ja oppilaitokset ovat tottuneet käyttämään. Niitä kannattaa ottaa valmennuksen menetelmiksi silloin, kun ne soveltuvat valmennuksen toteutukseen. Tutuilla välineillä päästään nopeasti työskentelyyn eikä aikaa mene välineiden opetteluun. Niitä ei tässä erikseen esitellä, koska ne ovat jo yleisesti tunnettuja ja yritysten sekä oppilaitosten arjessa mukana.  Seuraavissa kappaleissa esitellään lyhyesti muutamia valmennuksen eri tilanteisiin soveltuvia välineitä ja menetelmiä ja samasta yhteydestä löytyy linkkejä menetelmäohjeisiin.  

Tiimi- ja ryhmätyöskentelyn välineitä 

Internet-palveluista löytyy useita maksuttomia digitaalisia sovelluksia, joita voi käyttää valmennuksen menetelminä. Digitaalisilla alustoilla on se etu, että niissä useampi henkilö voi lisätä materiaalia samanaikaisesti. Työskentelyn tuotokset ovat myös käytettävissä niin kauan kuin niitä tarvitaan, niitä voi käyttää sekä live- että verkkotapaamisissa ja niissä on usein äänestys- tai kommentointitoiminto käytössä. Näissä kannattaa suosia sellaisia sovelluksia, joihin osallistujien ei tarvitse rekisteröityä, vaan he pääsevät osallistumaan ja työskentelemään alustoilla esimerkiksi linkin kautta. 

Virtuaalinen valkotaulu MIRO 

MIRO on virtuaalinen taulutyökalu, joka soveltuu osallistavaan ryhmätyöskentelyyn eri kokoisten ryhmien ohjauksessa ja yhteistyöskentelyn välineenä. Se soveltuu hyvin jäsennysten tekemiseen ja ideointiin. MIROssa työskennellään virtuaalisesti post-it-lappujen avulla, ja lisäksi se tarjoaa ison määrän erilaisia valmiiksi jäsennettyjä työskentelypohjia. MIRO, kuten monet muutkin sovellukset, tarjoaa maksuttoman rekisteröitymisen rajatuilla käyttömahdollisuuksilla. Silloin sinne voi luoda 3 muokattavaa taulua. Oppilaitostoimijoilla on mahdollisuus hakea MIRO-alustalle maksuton educational account. Oppilaitoslisenssi mahdollistaa laajat käyttöoikeudet sekä linkkien jakamisen työpöydälle, jolloin osallistujat voivat tulla vierailijoina työskentelemään jaetulla alueella, eikä heidän tarvitse itse rekisteröityä palvelun käyttäjäksi.  

Lisätietoa MIRO-sovelluksesta: First idea to final innovation — it all lives here (miro.com) 

Oppilaitoslisenssit pääset hakemaan osoitteesta miro.com/contact/education/ 

Flinga muistitaulu 

Flinga on helppokäyttöinen muistitaulu-sovellus, joka soveltuu osallistavan ryhmätyöskentelyn ja yhteisen tiedonrakentelun menetelmäksi. Sen avulla voi luoda muistitauluja lappujen avulla. Maksuttomassa palvelussa kuka tahansa voi luoda viisi yhtäaikaista taulua. Jotkut oppilaitokset ovat hankkineet Flingan campus-lisenssin, jonka haltijaorganisaation henkilöstö voi luoda tarvittavan määrän yhtäaikaisia sessioita. 

Padlet-taulu 

Padlet on myös virtuaalinen taulutyökalu, mutta se toimii vähän eri tavoin kuin Miro tai Flinga. Padletissa on maksuton sovellus, johon voit tehdä kolme yhtäaikaista taulua. Padlet on suosittu monipuolisuutensa, helppokäyttöisyytensä ja visuaalisen, värikkään ilmeensä vuoksi. Padlet-taulun viesteihin voi lisätä monenlaista materiaalia ja liitettä, kuten linkkejä, kuvia, videoita tai tiedostoja. Padlet-taulua sovelletaan paljon erilaisissa koulutuksissa. Kun valmentaja on rekisteröitynyt padletin käyttäjäksi, hän pääsee luomaan työskentelyalustoja ja osallistujat voi kutsua työskentelemään siinä linkn avulla, eikä heidän tarvitse kirjautua palvelun käyttäjäksi. 

Yhteiset sanapilvet 

Yhteisiä sanapilviä voi käyttää seminaareissa, tapahtumissa, ryhmävalmennuksissa ja muutenkin silloin kun ollaan kokoonnuttu yhteen verkkokokous-sovelluksella tai kasvokkaisissa tapahtumissa. Sanapilvet ovat yksinkertaisia, visuaalisia työkaluja ja niiden avulla voidaan kerätä esille sanoja tarkoituksena tehdä näkyväksi palautteita, näkemyksiä tai muita ajatuksia. Sanapilvissä korostuu ja näkyy isoimmalla tekstillä aina se sana, joka on useimmin mainittu kysymysten vastauksissa tai kommenteissa.  

Yhteisiä sanapilviä on mahdollista tehdä helppokäyttöisillä sovelluksilla. Voit esimerkiksi kysyä palautetta tai muuta selkeätä vastausta yksinkertaisia kysymyksiä, joihin pyydät yhden sanan vastauksia  AnswerGarden -sovelluksella. Joskus on tarkoituksenmukaista tehdä diasarja, johon lisätään kysymyksiä. Silloin käyttökelpoinen sovellus on Mentimeter.  

Yhteydenpidon ja verkkotapaamisten välineitä 

Valmennusten tapaamisia on joskus hyvä pitää kasvokkaisina kokoontumisina, mutta aina se ei ole mahdollista. Silloin tarvitaan hyvin toimiva verkkokokous-sovellus, jota kaikki osaavat käyttää. Näissäkin saadaan syntymään vuorovaikutusta, keskustelua ja ajatusten vaihtoa. Silloin kun kaikki osaavat käyttää sovelluksia ja toimia verkkokokouksessa aktiivisesti, yhteinen suunnittelu ja ajattelun rakentaminen mahdollistuu. 

Teams 

Paljon yritystenkin käyttämä verkkokokoustyökalu on Microsoft Teams verkkotyöskentelyalusta. Teamsin kautta mahdollistuu yhteinen tiedostojen editointi, keskustelut ja chat-toiminto. Teams oli käytössä aiADDVA-hankkeen yritysvalmennusten aloituskokouksissa silloin, kun niitä ei voitu järjestää yritysvierailujen yhteydessä.  

Zoom 

Zoom on monipuolinen verkkokokoustyökalu, jota oppilaitokset käyttävät laajasti verkko-opetuksen sovelluksena. Zoomissa voit välittää web-kameran kuvaa, tietokoneen ääniä tai puheääntäsi sekä jakaa sovelluksen kautta esityksiä tai mahdollisesti koko näyttöäsi muille osallistujille. Zoomia voit käyttää etävalmennukseen, henkilökohtaisiin keskusteluihin, suunnittelutapaamisiin, erilaisiin verkkokokouksiin ja webinaareihin. Zoom-istunnon voi tarvittaessa myös tallentaa, jos joku osallistujista ei pääse paikalle ja hänelle halutaan tarjota esitettävän sisällön seuraamismahdollisuus jälkikäteen.  

Lue lisää zoomin käytöstä: Zoom (jamk.fi), Matleenan blogit 

Verkkokurssin taustajärjestelmä TIM 

TIM (The Interactive Material) on monikäyttöinen sähköinen oppimisalusta, joka on suunniteltu interaktiivisten ja avointen sähköisten oppimateriaalien luomiseen ja jakamiseen. Tämä alusta on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, joka on MIT-lisensoitu, ja sen aktiivisesta ylläpidosta vastaa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta. TIMiä on käytetty laajalti eri koulutuslaitoksissa, ja se tarjoaa useita työkaluja etä- ja verkko-oppimiseen, mukaan lukien monivalintatehtävät, avoimet kysymykset, piirtotehtävät ja ohjelmointitehtävät. Alustan käyttäjät voivat automatisoida tehtävien tarkistuksen ja pisteytyksen tai suorittaa ne manuaalisesti, ja se mahdollistaa myös anonyymin vertaisarvioinnin. Lisäksi TIM perustuu dokumenttipohjaiseen suunnitteluun, joka mahdollistaa monipuolisten oppimateriaalien luomisen, mukautettujen tyylimallien käytön ja oppimisdatan seurannan ja visualisoinnin suoraan alustalla. 

TIMin hyödyt koneoppimisaiheisen verkkokurssin toteuttamisessa ovat moninaiset: 

  1. Monipuolisuus: TIM tarjoaa laajan valikoiman työkaluja, jotka sopivat erilaisiin oppimistarpeisiin ja -tyyleihin, mukaan lukien ohjelmointitehtävät, jotka ovat olennaisia koneoppimisen opetuksessa. 
  1. Keskittynyt alusta TIM toimii yhtenä keskitettynä alustana, jolla kaikki oppimateriaalit ja tehtävät voidaan luoda ja jakaa. Tämä vähentää sekä opiskelijoiden että opettajien tarvetta hypätä eri järjestelmien välillä, mikä parantaa käyttäjäkokemusta ja vähentää kognitiivista kuormitusta. 
  1. Dokumenttipohjainen suunnittelu: TIMin dokumenttipohjainen suunnittelu mahdollistaa oppimateriaalien helpon muokkaamisen ja mukauttamisen sekä mahdollisuuden luoda kokonaisia kursseja ja kirjoja. 
  1. Automatisoitu tehtävien tarkistus: TIM mahdollistaa tehtävien automatisoidun tarkistuksen, mikä on erityisen hyödyllistä koneoppimisen MOOC:ssa, jossa voi olla suuri määrä opiskelijoita ja tehtäviä. 
  1. Oppimisdatan seuranta ja visualisointi: TIM tarjoaa mahdollisuuden seurata opiskelijoiden suorituksia ja visualisoida oppimisdataa suoraan alustalla, mikä auttaa opettajia ja kurssien järjestäjiä arvioimaan ja parantamaan opetuksen tehokkuutta. 

Kaiken kaikkiaan TIM tarjoaa kattavan ja joustavan alustan koneoppimisaiheisen verkkokurssin toteuttamiseen, joka voi palvella erilaisia opiskelijoita ja opetustarpeita samalla, kun vähentää hallinnollisia haasteita ja parantaa opetuksen laatua. 

Lue lisää: https://tim.jyu.fi/view/about/fi  

Pikaohje: https://tim.jyu.fi/view/tim/ohjeita/pikaohje  

Tekoälyvalmennuksen alusta Moodle 

Kuten TIM, Moodle on monikäyttöinen oppimisalusta, joka soveltuu sähköisten materiaalien luomiseen ja jakamiseen ja kurssien rakentamiseen. Moodle onkin laajasti ammatillisten oppilaitosten käytössä ja se soveltuu myös verkossa toteutettavan valmennuksen toteuttamiseen. Moodle tarjoaa työvälineitä mm. vuorovaikutukseen, sisällöntuottamiseen ja materiaalin jakamiseen suoraan tiedostoina tai linkkien kautta. Moodleen voi myös rakentaa monipuolisia tehtäviä ja tarvittaessa myös tenttejä. Moodle mahdollistaa samanaikaisen ja eri aikaisen opiskelun, tehtävien arvioinnin ja kommentoinnin ja verkossa toteutettavan ohjauksen. Moodlen toimintoja ja ulkoasua voi muokata omiin tarkoituksiinsa soveltuvaksi, ja siksi eri toimijoiden rakentamat Moodle-alueet ovat vähän eri näköisiä, vaikka niissä on samoja toimintoja.  

Esimerkkivalmennuksessa, aiADDVA-projektin Tekoälyn valmennuspolulla materiaali koottiin Moodle-oppimisalustalle. TIM-alustaan verrattuna Moodle ei tue koodaustehtävien suorittamista suoraan oppimisympäristössä. Mutta toisaalta valmennuspolun hands on -harjoitustehtävissä on mukana kuvaluokittelutehtäviä, joiden ratkaisemiseen TIM-alustan laskentakapasiteetti ei olisi kuitenkaan riittänyt. Tämän vuoksi opiskelijat ohjattiin suorittamaan koodaustehtävät joko Google Colab -ympäristössä tai lokaalisti asennetussa Python-ohjelmointiympäristössä (Anaconda). Samalla opiskelijat oppivat itse luomaan virtuaaliympäristön ja hallitsemaan sitä asentamalla ympäristöön tarvittavat ohjelmointikirjastot. 

Valmennuspolun materiaali sisältää harjoitustehtävien lisäksi luento- ja esimerkkivideoita sekä datatiedostoja, joita harjoitustehtävissä käsitellään. Lisäksi mukana on monivalintatenttejä, jotka antavat automaattisesti opiskelijalle palautteen. Työtilan rakenne jaettiin kolmeen tasoryhmään välilehtien avulla. Moodle mahdollisti siis kaikkien tarvittavien materiaalien varastoinnin selkeällä rakenteella, ja oppimisympäristö täytti siten sille asetetut vaatimukset. 

Tekoälyvalmennuksen välineitä 

  • Python lokaalisti 
  • Google Colab 

Verkkovalmennuksen oppimateriaalin suorittamiseen tarvitaan erillisiä ohjelmistoja. Verkkovalmennuksen ensimmäisessä osiossa käytetään Microsoftin Excel ohjelmaa. Excelillä voidaan tehdä yksinkertaisia ennustuksia käyttäen Analysis ToolPak nimistä lisäosaa, joka sisältää koneoppimisessa käytettyjä kaavoja ja myös erilaisia data-analytiikan työkaluja. Verkkokurssin toisessa ja kolmannessa osiossa on käytössä Python-ohjelmointikieli ja sen ajamiseen tarvitaan erilliset työkalut. Kurssilla Pythonilla koodaamiseen käytetään Googlen Colabiä ja myös Pythonin lokaalia asennusta käyttäen Anaconda alustaa. 

Google Colaboratory on Googlen tarjoama pilvessä toimiva palvelu, jossa voidaan ilmaiseksi ajaa Python koodia. Colabiä voidaan ajaa internet selaimessa ja siihen on valmiiksi asennettuna tärkeimmät koneoppimiseen ja syväoppimiseen tarvittavat Pythonin kirjastot, joten palvelu on erittäin nopea ja helppo ottaa käyttöön. Colab soveltuu erinomaisen hyvin opetukseen, mutta myös sillä voidaan ajaa vaativampiakin tekoäly sovelluksia. Palvelu antaa myös käyttöön näytönohjaimen, joka nopeuttaa tekoälysovellusten ajamista ja myös mahdollistaa monimutkaisempien sovellusten ajoa. Colab on laajasti käytössä verkkovalmennuksessa ja kaikki valmennuksessa olevat videot on tehty käyttäen Colabiä. 

Google Colab tutorial 

Vaihtoehtoisesti verkkovalmennuksen suorittamiseen voidaan käyttää Pythonin lokaalia asennusta Anacondan avulla. Anaconda on erityisesti tekoälyyn ja data-analytiikkaan suunniteltu Python jakelualusta ja sen avulla on helppo asentaa tarvittavia Pythonin kirjastoja ja myös Anaconda pitää huolen kirjastojen versioista. Lokaali asennus on yleensä parempi, silloin kun tehdään varsinaista ohjelmakehitystä, kurssien tehtävien tai nopeiden koodin kokeilujen sijaan, koska lokaali ympäristö on paremmin kustomoitavissa ja voidaan käyttää esimerkiksi Pythonin kirjastojen eri versiota. Lokaalilla asennuksella ei myöskään olla riippuvaisia pilvipalvelusta ja järjestelmä, millä ohjelmistokehitystä tehdään, pysyy aina vakiona. Koodin kirjoittaminen lokaalisti vaatii myös koodin kirjoittamiseen tarkoitetun editorin. Hyviä ilmaisia vaihtoehtoja ovat mm. VS Code, Spyder tai PyCharm. 

Anaconda tutorial 

VS Code Tutorial 

Spyder Documentation  

Digivälineiden käytön muistilista: 

  • Kytke digimenetelmien käyttämisen suunnitelma kokonaissuunnitelman menetelmäosaan 
  • Käytä tarkoituksenmukaisia, sisältöön soveltuvia digimenetelmiä 
  • Lähde aina liikkeelle osallistujien oppimisen näkökulmasta 
  • Ei digivälineitä digivälineiden vuoksi, vaan oppimista tukevia digitaalisia menetelmiä 
  • Opettele itse etukäteen käyttämään suunniteltuja digimenetelmiä  
  • Laajenna menetelmävalikoimaa askel kerrallaan 

Päivittyvä materiaali digipedagogiikasta löytyy täältä 

Pohdintatehtävä

Pohdi, mitä digipedagogisia menetelmiä valmennuksessa käyttäisit ja miten soveltaisit niitä omassa valmennussuunnitelmassasi. Tee ensin esimerkiksi lista hyödyllisistä digimenetelmistä valmennukseen ja valitse niistä käyttökelpoisimmat. Muut voit jättää varasuunnitelmiksi ja ehkä myöhemmin mukaan menetelmävalikoimaan otettaviksi.

Materiaalista suoritettu

Materiaalista suoritettu