Oppiminen: ammattilainen

Mitä järkevien järjissään pitäminen voisi tarkoittaa eri yrityksille nykypäivänä?

Oppiva ote, tekoäly ja planetaarinen hyvinvointi

Digitaalisen henkilöstöjohtamisen oppimisen näkökulmasta ammattilaisuus on tasapainoista ja perusteltua välineellisyyttä ja oppimislähtöisyyttä yrityksen strategisen toiminnan toteutuksessa. Käytännössä siis yrityksessä on ymmärretty, että oppiva ote eli jatkuva kehittäminen ja kaikesta tekemisestä oppiminen on välttämätön asia toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Nykypäivänä monissa yrityksissä panostetaan oppimiseen ja sen edellytyksiin tavalla, jota voidaan kuvailla ammattilaistasoiseksi. Tällä viitataan siihen, että yrityksessä on panostettu usean vuoden ajan välineellisyyteen osaamisen kehittämisessä ja perehdyttämiseen, ja digitaalinen HR-järjestelmä on valjastettu tähän tarkoitukseen. Lisäksi yritys mahdollistaa oppimislähtöisyyttä esimerkiksi digitaalisilla alustoilla, kuten Slack, joiden avulla työntekijät voivat käydä antaa ja saada vertaistukea omiin tilanteisiinsa. Tällä tasolla henkilöstön osaamiseen on panostettu tavalla, joka näyttäytyy itseohjautuvuuden korostumisena, joka voi olla itsenäistä työskentelyä tai tiimipohjaista, mutta alleviivattuna teemana on avoimuus, luottamus ja yhteistyö. Tällöin oppiminen ei ole enää vain yksittäisen työntekijän vaan organisaation yhteinen asia. Kun yrityksen työntekijät luottavat toisiinsa, työtä uskalletaan tehdä rohkeammin eikä virheitä pelätä. Nämä olosuhteet ovat hedelmällisiä puitteita luovuudelle, mutta samalla ollaan astumassa tilaan, joka on kartoittamatonta, eikä oppikirjoissa puhuta tästä paljoakaan.

Toinen vastaavankaltainen kehitys voi olla huomattava digitaalisten välineiden hyödyntämisen taso. Esimerkiksi koneoppiminen tai tekoäly saattavat tuntua luonnollisilta asioilta yritykselle, joka on jo pitkällä digitaalisen henkilöstöjohtamisen kanssa yrityksen strategiankin toteuttamisen kannalta. Tekoälyhän voi tulla avuksi päätöksenteossa, ohjelmoinnissa ja sisällöntuotannossa, mikä voi muuttaa henkilöstöltä vaadittua osaamista ja johtaa ehkä henkilöstökuluista säästämiseen.

Tekoälyn kanssa kannattaa kuitenkin olla realisti eikä antaa sille turhan suurta painoarvoa. Kuten tulenkin kanssa on hyvä muistaa, että tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. Aiheeseen voi perehtyä syvemmin Jyväskylän yliopiston johtamisen oppiaineen yliopistolehtori Tommi Auvisen webinaarin kautta:

Ihmistä suurempi tarkoitus?

Oppimisperiaatteiden ja ajankohtaisten trendien lisäksi on oleellista myös säännöllisesti selvittää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mitä tarkoitusta varten yritys on olemassa?
• Mistä ihmisten motivaatio tehdä työtä kumpuaa?
• Miten yrityksemme ja työni edistävät planetaarista hyvinvointia?

HR tutkimuksen historian alkutaipaleella Herzberg, Mausner ja Snyderman (1959) ovat todenneet, että yrityksen tulevaisuuden kannalta työntekijän motivaatiolla on ratkaiseva merkitys ja siksi yrityksen on syytä ’pitää järkevät järjissään’ (keep the sane, sane). Tästä kirjasta ja motivaation merkityksestä keskusteltiin tuoreeltaan Talking About Organizations -podcastissa.

Mitä järkevien järjissään pitäminen voisi tarkoittaa eri yrityksille nykypäivänä?

Ihmisiä huolettavaa nykypäivänä mm. ilmastonmuutos, luontokato ja pandemian uhka/muistot. Nykypäivänä myös sota ja taloudelliset vaikeudet ovat alati läsnä ihmisten arjessa. Eivätkä työelämän realiteetit ole helpottaneet tätä asiaa. Teemaan voi tutustua tarkemmin esimerkiksi John Websterin Happy Worker -dokumentin kautta, joka löytyy Yle Areenasta (6.11.2025 asti).

Yksi konkreettinen tapa, jolla yritys voi auttaa työntekijöitään sopeutumaan ja toimimaan planeetan hyvinvointia edistävällä tavalla on Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston maksuttomat opinnot planetaarisesta hyvinvoinnista.