Tekstilajeista

Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista. Lähtökohtana on ajatus, että eri tekstilajien tekstit eroavat kielellisesti toisistaan ja että kirjoittaminen on näiden sosiaalisesti määräytyneiden tekstilajien toteuttamista. Tavoitteena on sosiaalistua yhteisön kirjallisen kielenkäytön muodoille ja saavuttaa kyky toistaa eri tekstilajien tyypillisiä piireitä. (Svinhufvud 2007, 36-37.) Esimerkkinä teksilajeista mainittakoon opiskelutekstit, raportoivat ja tiedottavat tekstit, ohjailevat ja mielipideteksit, verkkotekstit (Tarkoma & Vuorijärvi 2010, 5).

Tekstitaidolla tarkoitetaan kykyä lukea ja ymmärtää erilaisia tekstejä, kykyä hahmottaa tekstien erityispiirteitä ja eroavaisuuksia ja kykyä tuottaa näitä tekstejä (Svinhufvud 2007, 37).

Tekstilajiperustaisessa kirjoittamisessa tavoitteena on hahmottaa tietyn tekstin tavoitteet sekä tämän tekstilajin ominaispiirteet, kuten esimerkiksi sanasto ja rakenne (Svinhufvud 2007, 37). Tekstilajitaito tarkoittaa osaamisina sitä, että sinä kirjoittajana tunnistat erilajisia tekstejä, osaat kirjoittaa niitä sekä eritellä ja arvioida niitä kriittisesti (Mäntynen ym. 2006, 12).

Kirjoittajan apu -sivustolla on ohjeistusta tavallisimpiin opiskeluteksteihin:

Pohdi:
Miten kuvailisit opiskelutekstien erityispiirteitä? Miten opiskelutekstit, raportoivat ja tiedottavat tekstit, ohjailevat ja mielipidetekstit sekä verkkotekstit eroavat toisistaan?

Lähteet:

Mäntynen, A., Shore, S. & Solin, A. (toim). 2006. Genre – tekstilaji. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Svinhufvud, K. 2007. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Helsinki: Tammi.

Tarkoma, E. & Vuorijärvi, A. 2010. Ammattisuomen käsikirja. Helsinki: WSOYpro.