Johdanto

Yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Asiakkaat, rahoittajat, yhteistyökumppanit ja julkiset hankinnat tarvitsevat yhä enemmän tietoa yritysten vastuullisuudesta. Samalla vastuullisuudesta on tullut keskeinen kilpailukyvyn, riskienhallinnan ja liiketoiminnan kehittämisen tekijä. Menestyvät pk-yritykset eivät tarkastele vastuullisuutta erillisenä raportointivelvoitteena, vaan osana liiketoiminnan jatkuvaa kehittämistä. Kestävyysraportointi on organisaation toimintaa kuvaavaa raportointia, jossa tarkastellaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintoon liittyviä vaikutuksia.

Raportoinnin tavoitteena on:

  • lisätä läpinäkyvyyttä
  • tukea sidosryhmien tiedonsaantia
  • auttaa yritystä kehittämään toimintaansa
  • mahdollistaa tavoitteiden seuranta.

Raportointi ei ole vain dokumentointia. Sen avulla voidaan tunnistaa riskejä, tehostaa resurssien käyttöä ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tässä oppimateriaalissa yhdistyvät kolme toisiaan täydentävää näkökulmaa: EntreComp-yrittäjyysosaamisen viitekehys, data-analytiikka sekä Euroopan unionin uusi VS-vastuullisuusraportoinnin standardi (Voluntary Sustainability Reporting Standard). EntreComp-viitekehyksen mukaan yrittäjyys tarkoittaa kykyä tunnistaa mahdollisuuksia, luoda arvoa ja muuttaa ideat toiminnaksi.

Arvo voi olla taloudellista, sosiaalista tai ympäristöön liittyvää. Vastuullisuustyössä juuri nämä kyvyt ovat ratkaisevia. Yrityksen on kyettävä tunnistamaan toimintansa vaikutuksia, arvioimaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tekemään tietoon perustuvia päätöksiä.

Data-analytiikalla on tässä keskeinen rooli. Yrityksissä syntyy jatkuvasti tietoa esimerkiksi energiankulutuksesta, materiaalien käytöstä, henkilöstön hyvinvoinnista, asiakassuhteista, toimitusketjuista ja taloudellisesta suorituskyvystä. Pelkkä tiedon kerääminen ei kuitenkaan riitä. Näitä tietoja on kyettävä analysoimaan, tulkitsemaan ja hyödyntämään käytännön kehittämistoimissa. Vastuullisuusraportointi perustuu tietoon. Yrityksen on pystyttävä keräämään, hallitsemaan, analysoimaan ja esittämään tietoa omasta toiminnastaan. Ilman luotettavaa dataa vastuullisuustoimenpiteiden vaikutuksia ei voida todentaa eikä kehitystä seurata.

Data-analytiikka tarjoaa tähän käytännöllisiä menetelmiä. Sen avulla voidaan:

  • tunnistaa toiminnan vaikutuksia monipuolisesti
  • havaita poikkeamia ja kehityskohteita
  • seurata energiankulutusta ja materiaalivirtoja
  • analysoida päästöjen kehitystä
  • tuottaa raportteja päätöksenteon tueksi
  • visualisoida tuloksia ymmärrettävästi.

VS-standardi tarjoaa yrityksille tavan kerätä, hallita ja viestiä vastuullisuustietoa sidosryhmille samalla kun se tukee kilpailukykyä, rahoituksen saatavuutta ja kestävää kehitystä. VS-standardi auttaa yrityksiä tunnistamaan, millaista vastuullisuustietoa kannattaa kerätä ja seurata. Data-analytiikka puolestaan auttaa ymmärtämään, mitä kerätty tieto kertoo yrityksen toiminnasta, riskeistä, mahdollisuuksista ja kehityssuunnista. Näin vastuullisuusraportoinnista tulee ennen kaikkea johtamisen ja oppimisen väline.

Pk-yritysten kestävyysraportointi

Pk-yritykset eivät kuulu lakisääteisen kestävyysraportoinnin piiriin, mutta asiakkaat, rahoittajat, sijoittajat ja muut sidosryhmät voivat silti tarvita tietoja yrityksen ympäristövastuusta, henkilöstöstä ja hyvästä hallinnosta. EU:n vapaaehtoinen VS-standardi auttaa kokoamaan tiedot yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla. Raportointitietoa voidaan hyödyntää asiakas- ja rahoittajapyyntöihin vastaamisessa sekä yrityksen oman vastuullisuustyön ja riskien hallinnassa. Standardin tavoitteena on myös edistää yrityksen kilpailukykyä ja muutosjoustavuutta pitkällä aikavälillä. Vapaaehtoinen raportointi tekee yrityksen vastuullisuustyön näkyväksi ja auttaa vastaamaan arvoketjun tietotarpeisiin.

Kestävyysraportointisääntelyn nykytila

Vuoden 2026 sääntelyssä mikroyritykset, pk-yritykset, listatut alle 1000 työntekijän yritykset sekä listaamattomat alle 1000 työntekijän suuret yritykset voivat hyödyntää vapaaehtoista VS-standardia. Pakollinen ESRS/CSRD-raportointi koskee enää suuria yrityksiä tai konserneja, joilla on yli 1000 työntekijää. Raportointivelvollisten yritysten määrä väheni merkittävästi sääntelyn kevennyksen seurauksena.

Kestävyysraportointisääntelyn nykytila​

Yritystyyppi​​ Raportointivelvollisuus 2026-sääntelyn perusteella​
Mikroyritykset Voi käyttää vapaaehtoista VS-standardia. Kevennyksiä verrattuna yli 10 henkeä työllistäviin yrityksiin. ​
Pk-yritykset Ei pakollista ESRS/CSRD-raportointia. Voi käyttää vapaaehtoista VS-standardia.
Listattu yritys (<1000 työntekijää)​ Ei pakollista ESRS/CSRD-raportointia. Voi käyttää vapaaehtoista VS-standardia.
Listaamaton suuri yritys, alle 1000 työntekijää​ Ei pakollista ESRS/CSRD-raportointia. Voi käyttää vapaaehtoista VS-standardia.​
Suuret yritykset (tai konsernit), joilla yli 1000 työntekijää​ ESRS/CSRD-mukainen raportointi, joka keveni 2026 sääntelyn myötä.​

VS-standardin rakenne

VS-standardi koostuu perusmoduulista ja laajennetusta moduulista. Perusmoduuli muodostaa vähimmäistason ja sisältää perustiedot sekä keskeiset ympäristöön, henkilöstöön ja liiketoiminnan eettisyyteen liittyvät tunnusluvut. Laajennettu moduuli täydentää perusmoduulia tarjoamalla tietoja esimerkiksi tavoitteista, ilmastoriskeistä, ihmisoikeuksista ja muista sidosryhmien tarvitsemista aiheista. Perusmoduuli on aina laajennetun moduulin edellytys. Yritys voi valita käyttöönsä joko perusmoduulin tai perusmoduulin ja laajennetun moduulin yhdessä.