Tekoäly & Markkinointi
Tekoälyn käytöstä on tullut vahvasti osa sekä asiantuntijan että kuluttajan arkea, ja tämä luonnollisesti vaikuttaa myös markkinointiin. Traficomin (2026) teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan jo 58 prosenttia käyttää tekoälyä arjessaan. Käyttötapauksina mainittiin muun muassa tiedonhaku, ideointi, oppiminen, terveellisempi elämäntapa sekä tekninen tuki. Käyttötapauksista voidaan siis selkeästi havaita ihmisten tarve saada tietoa, mikä markkinoinnin näkökulmasta tarkoittaa mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja mielipiteisiin.
Yksinkertaistettaessa generatiivisen tekoälyn vastaukset perustuvat sisältöön, jota sille on opetettu. Tämän lisäksi tekoäly hakee tietoa myös Internetistä. Koulutukseen käytetty sisältö voi olla esimerkiksi kirjallisuutta, musiikkia ja internetsivustoja eli lähteitä, joihin meillä on teoriassa mahdollisuus vaikuttaa. Kuitenkin, jotta meidän julkaisema sisältö päätyisi koulutuksen kautta tekoälyn ytimeen, siinä voi kestää hetki. On olemassa kuitenkin mahdollisuus päästä tekoälyn tuottaman sisällön keskiöön nopeastikin hakukoneoptimointia muistuttavalla tavalla, jota kutsutaan tekoälyoptimoinniksi.
Kuten ihminen, tekoälykin tekee hakukoneeseen hakuja etsiessään tietoa (Optimizing your website for generative AI features on Google Search, n.d.). Kuten kuviossa 1 voidaan nähdä, on mahdollista kysyä tekoälyltä esimerkiksi, kuka henkilö X on. Jos tekoälyllä ei ole suoraa tietoa, se etsii vastauksen Internetistä hakukoneita hyödyntämällä. Kuvio 1:n vastauksessa tekoäly on käyttänyt lähteinä LinkedIniä ja Theseusta.
Kokeile jollakin tekoälysovelluksella hakea itseäsi. Löytääkö tekoäly sinusta tietoa? Onko tieto oikeaa? Mitä lähteitä se käytti? Onko sinulla mahdollisuus vaikuttaa näihin lähteisiin?
Jos tekoäly ei löytänyt sinua, mutta tavoittelet asiantuntija työtehtäviä, aloita esimerkiksi Linkedin palvelun käyttäminen. Näin pääset mukaan hakutuloksiin!
Lainsäädäntö tekoälyssä
Kuten kaikessa muussakin elämässä, meillä Euroopassa tekoälyn käyttöön liittyy sääntöjä, joita meidän tulee noudattaa. Ensimmäisenä tekoälyn käyttöä ohjaa tutuksi tullut tietosuoja, joka ohjaa tekoälyn käyttämistä tietojenkäsittelyn osalta; saanko analysoida nämä tiedot tekoälyllä? Uusin tulokas on EU AI Act, jossa määritellään, minkälaista tekoälyä saa Euroopassa käyttää sekä kuinka tekoälyn hyödyntämisestä tulee kertoa – kyllä, tekstin ja kuvien luomisesta tulee ilmoittaa!
Lue lisää
Tietosuojavaltuutetun toimisto – tietosuoja.fi
Yleistä ohjeistusta henkilötietojen käsittelyyn liittyen. Opi lisää kuinka henkilötietojen käsittelystä tulee informoida, minkälaista tietoa saa kerätä ja miten sitä saa hyödyntää.
EU AI Act
Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto. (2024). Asetus (EU) 2024/1689 tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös). EUR-Lex. https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj/eng
AI sisällöstä ilmoittaminen
Euroopan komissio. (2026, 20. heinäkuuta). Tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemistä koskevat EU:n kuvakkeet. Shaping Europe’s Digital Future. https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/policies/eu-icons-labelling-ai-generated-content
Lähteet
Optimizing your website for generative AI features on Google Search. (n.d.). Google Search Central. Website. https://developers.google.com/search/docs/fundamentals/ai-optimization-guide
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. (2026, 29. huhtikuuta). Tekoäly yleistyy kuluttajien arjessa, mutta sen tuottamaan tietoon ei täysin luoteta. https://www.traficom.fi/fi/uutiset/tekoaly-yleistyy-kuluttajien-arjessa-mutta-sen-tuottamaan-tietoon-ei-taysin-luoteta
Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu