Näin tutkimus tehtiin

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) on jo pitkään ollut tavoitteena lisätä joustavia opetuksen muotoja. Tämä selvitys JAMKin hybridiopetuksesta sai alkunsa keväällä 2018 monimuoto-opettajien kokoontumisesta (”mopojen kokoontumisajot”) kun huomasimme, että hybridiopetusta toteutetaan yksiköissä erilaisin tavoin. Totesimme myös, ettei meillä ole sanoja kuvaamaan laadukasta hybridiopetusta: Oman osaamisen kehittämiseen on tahtoa, mutta se on kovin vaikeaa, jollei kehittämisen kohteita tai tavoitetilaa pystytä nimeämään. Opetussuunnitelmauudistuskin oli tulossa 2020, joten JAMKin hybridiopetuksen yhtenäisen termistön luominen oli tärkeää.

Tutkimus

Näistä lähtökohdista käynnistimme tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää

  • mitä hybridiopetus tarkoittaa eri yksiköiden opettajille
  • minkälaisessa lähi- ja verkko-opetuksen yhdistelmässä opiskelijat kokevat oppivansa parhaiten ja
  • minkälainen osaaminen on opettajalle keskeistä onnistuneessa hybridiopetuksessa.

Käsite ”hybridiopetus” määriteltiin opetustilanteeksi, jossa opettaja  toimii luokassa, ja opiskelijat osallistuvat opetukseen samanaikaisesti sekä luokassa että verkossa.

Tutkimusaineisto

Tutkimusaineisto koostui 12 opettajan haastattelusta ja 166 opiskelijan kyselyvastauksesta. Aineisto kerättiin syksyllä 2018 ja sekä opettajat että opiskelijat edustivat kaikkia JAMKin yksiköitä.

Opiskelija-aineistosta on huomattava, että 42 % siihen vastanneista oli yli 40-vuotiaita ja yli puolet (53 %) opiskeli Hyvinvointiyksikössä. Noin neljännes vastaajista (26 %) opiskeli Liiketoimintayksikössä, 14 % Teknologiayksikössä ja 6 % Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Tätä julkaisua varten aineistosta koostettiin sekä suositeltavia käytänteitä että asioita, joita hybridiopetuksessa tulisi välttää.

Tämän julkaisun lisäksi tutkimuksen tuloksia on esitelty Peda-Forumissa 2019 (Hybridiopetuksen hyvät käytänteet) ja Turbinaattori-blogissa (Joustavaa opiskelua kotoa käsin). Itä-Suomen yliopiston järjestämillä Kasvatustieteen tutkimuspäivillä marraskuussa 2019 tutkimustuloksia hyödynnettiin sekä esityksenä että teemaryhmän ”Opiskelu oppilaitoksen ulkopuolella haastaa oppimisen ja opettajan työn” toteuttamisessa. Lisäksi keväällä 2020 julkaistaan artikkeli International Technology, Education and Development Conference (INTED2020) -konferenssissa.

Tutkimusryhmä

Tutkimusryhmässä ovat olleet mukana Minna Koskinen (AOKK), Leena Selkivuori (AOKK), Hanna Laakso (AOKK), Sanna Häkkinen (HYVI) ja Riikka Ahlgren (LIKE). Tutkimuksen rahoituksesta on vastannut Juha Hautanen (AOKK) ja osaltaan yksiköt.

Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille opettajille ja opiskelijoille!