2 Yritysvalmennuksen kokonaisuus

Yritysvalmennuksen prosessia voi suunnitella esimerkiksi siten, että se etenee asiaan orientoivan ja perehdyttävän verkkokurssin kautta yrityksen valmennuspolkuun ja ryhmävalmennuksiin, kuten tehtiin aiADDVA-projektin yritysvalmennuksissa. Yritysvalmennuksen toimenpiteet tuotettiin siinä projektissa Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Ennen varsinaista kohdennettua valmennusta voi toteuttaa orientoivia ja valmennettavaa sisältöä soveltavia, verkossa vapaasti saatavana olevia MOOC-kursseja. Näiden tarkoitus on toimia valmennukseen osallistumiseen innostajana ja tarjota tietoa valmennettavasta sisältöalueesta.

Kun yritystoimijoita pyritään rekrytoimaan valmennukseen, se käynnistyy useimmiten yrityksen kontaktoinnilla, esimerkiksi aloituspalaverilla ja tarvekartoituksella, jonka jälkeen valmennuksen toteuttaja saa tietoa siitä, millaista valmennusta näille toimijoille kannattaa järjestää. Suositeltavaa on yritysvierailu, koska silloin valmentava taho ja valmennustoimijat saavat konkreettisen käsityksen yrityksen toiminnasta, arjesta ja tämä helpottaa yritysten tarpeiden kartoittamista ja valmennettavan aihepiirin avaamista yrityksen toimijoille.

Yrityksille suunnattua valmennusta kannattaa toteuttaa monimuotoisesti siten, että se sisältää verkossa toteutettavaa valmennusta jollakin alustalla (Moodle tai muu tarkoitukseen soveltuva) ja yritysten tarpeisiin kohdistettuja ryhmävalmennuksia. Verkossa toteutettava valmennus on usein suunniteltu yleisemmin tavoitteena ottaa haltuun jotain kokonaisuutta. AiADDVA-projektin valmennuksissa tavoitteena ja valmennuksen sisältönä olivat valmistavaan teollisuuteen soveltuvat tekoälyasiat.

Valmennus verkossa voi sisältää useita osioita ja näiden sisällöllisten valmennusten jälkeen osallistujille voidaan tarjota mahdollisuus erikoistua yrityksen sisäiseksi valmentajaksi omalle työpaikalle. Tämä voi olla tarkoituksenmukaista, kun toimitaan kokonaisvaltaisesti valmentavalla otteella ja pyritään siihen, että yritykset pystyvät itsenäisesti kehittämään toimintaansa. Sisäiset valmentajat ovat valmennettavan teeman asiantuntijoita ja hankkineet sen jälkeen osaamista sisäisen valmennuksen pedagogisesti tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen.

Valmennukset eivät useinkaan ole opintopisteytettyä koulutusta, vaan sovellettua valmennusta, jossa osallistujat kehittävät osaamistaan. Niistä voidaan tietyin kriteerein jakaa todistusta korvaamaan digitaaliset osaamismerkit.

Verkossa toteutettava valmennus painottuu itsenäiseen etätyöskentelyyn virtuaalialustaa hyödyntäen. Kun osallistuja tulee mukaan valmennuspolulle, hänen osaamisensa kannattaa kartoittaa aluksi asiantuntijan ohjaamana. Jos valmennuksessa on useita tasoja ja osioita, kuten aiADDVA-projektin valmennuksessa, yrityksen tarvekartoituksen jälkeen osallistuja ohjataan materiaalin alkuun Moodlessa (tai muulla oppimisalustalla) ja hän löytää itselleen sopivan tason, josta kannattaa aloittaa. Valmennus perustuu aina edelliseen tasoon eli pitää esimerkiksi hallita taso 1, jotta voi mennä tasolle 2. Jos valmennuspolulle suunnitellaan ryhmävalmennusta, kuten työpajoja ja asiantuntijaluentoja, niitä voi järjestää joko etätoteutuksena tai läsnä ollen.

Seuraavassa kuviossa on esimerkki yritysvalmennuksen kokonaisuudesta. Tämä valmennus suunniteltiin aiADDVA-projektissa yrityksille suunnatuksi tekoälyn käyttöönoton ja kehittämisen valmennukseksi.

Suurin osa esimerkissä toteutetusta aiADDVA-valmennuksesta oli itsenäistä opiskelua. Valmennuspolulla oli enemmän konkreettista tekemällä oppimista kuin lyhyillä verkkokurssin MOOC:lla. Ryhmävalmennuksia tarjosimme erityisesti yrityksiä kiinnostavista aiheista.   

Yritysesimerkki: JR-Tools

Olemme suorittaneet valmennuksen aikana mm. erilaisia harjoituksia tekoälyn verkkokurssilla. Saimme käyttöömme valmennuspolun ajaksi verkkomateriaalin, joka oli laadittu valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Kuukauden välein pidimme tekoälyn yritysvalmentajan kanssa palaverin opiskelun etenemisestä ja saimme kysyä mieltä askarruttavista asioista. Erityisesti hands-on tyyppinen koulutus, jossa teorialuentojen sijasta saimme itse tehdä harjoituksia, oli antoisa. Pääsimme omin käsin rakentamaan tarvekartoituksessa määriteltyä tekoälysovellusta omaan käyttöömme. Pystymme hyödyntämään sovellusta mm. valmistettujen tuotteiden lajittelussa, joka tällä hetkellä tehdään manuaalisesti.

– Toimitusjohtaja Pasi Rönn, JR-Tools

Yrityksillä oli mahdollisuus saada omiin tarpeisiinsa räätälöityä ryhmävalmennusta projektin aikana. Ryhmävalmennuksen kontaktipäivät kohdennettiin yritysten erityistarpeisiin. Johdon edustajien mukanaolo ryhmävalmennuksessa nähtiin tärkeäksi, jotta he voivat kehittää tekoälyn hyödyntämistä yrityksessä ja saavat yleistä ymmärrystä siihen liittyvistä vaihtoehdoista.  

Ryhmävalmennus lähti liikkeelle yrityksen tarpeista, joita on jo aiemmin kartoitettu yrityksen liittyessä projektin osallistujaksi. Tarvekartoituksen ohjaamana ryhmävalmennuksessa voitiin esimerkiksi tehdä harjoituksia yrityksen omalla datalla, järjestää teematyöpajoja ja asiantuntijaluentoja. Samalla tavoiteltiin verkostoitumista, jos teematyöpajoihin ja asiantuntijaluentoihin osallistujat tulivat eri yrityksistä. Edellä kuvattu yrityksen sisäisten valmentajien koulutus voi olla erillisenä verkkokurssina tai osana yrityskohtaista ryhmävalmennusta. 

Tekoälyvalmennuksia, tarvekartoituksia ja yritysten kontaktointia käsitellään yksityiskohtaisemmin osassa 3, valmentavaa otetta ja sisäisten valmentajien Train the trainer-valmennusta osassa 4. 

Muistilista yritysvalmennuksen kokonaisuuden suunnitteluun: 

• Kokonaisuuden hahmottaminen ja sen osien kokonaisvaltainen järjestys 
• Orientoivien laajalle joukolle tarjottavien osien suunnittelu ja aikataulutus 
• Verkkovalmennuksen sisällön ja etenemisen suunnittelu 
• Yritysten kontaktointi, aloituspalaverit ja yritysvierailu 
• Yrityksen tarvekartoitus 
• Osallistujien rekrytointi 
• Osallistujien osaamisen kartoitus 
• Säännöllinen yhteydenpito ja tsekkauspisteet valmennuksen aikana